- Kyllä, nuo kuuluvat samaan tulkinnanvaraiseen kategoriaan kuin vaikkapa "Polkupyörällä ajettaessa on annettava jalankulkijalle turvallinen tila tiellä", eli tulkinnanvaraisia asioita joita aivan loppupelissä tulkittaisiin oikeusistuimessa.
- Kyllä, pyöräilijällä joka lähtökohtaisesti on nopeampana se ohittaja on suurempi vastuu ohituksen onnistumisesta kuin jalankulkijalla, mutta tuo ei poista myöskään tiettyjä jalankulkijan velvollisuuksia tienkäyttäjän ominaisuudessaan.
- Ohitusnopeus luonnollisesti kokonaistilanteeseen sopivaksi.
Mutta pitää muistaa että myöskin jalankulkijalla on tienkäyttäjän ominaisuudessa myös velvollisuuksia, ei vain oikeuksia. - Liittyy taas aiheeseen miten..?
Eli "en halua kysyä tekoälyltä eikä ihmisten mielipide kiinnosta...", no miksi nämä ajot sitten piti tuoda tähän esille jos ei kiinnosta? Jos sinua ei kiinnosta niin miksi oletat että toisia pitäisi SINUN ajosi kiinnostaa?
Sinänsä tietysti keskustelupalstalla ollaan ja mielipiteen ovat vapaita mutta... - Ei taida sinulla nyt taasen kauheasti hoksottimet pelata koska:
A) Tämän ketjun nimenomainen tarkoitus on verrata sähköavustuisia ja "manuaali" pyöriä lähinnä maastoajon vaatimuksia ajatellen.
B) Tämä ketju on allekirjoittaneen aloittama, joten älä tule tähän ketjuun kertomaan mitä saan kirjoittaa ja mitä en.
C)Henkilö jolle vastasin, kertoi Helkaman FAT-bikestä jota oli vuokraamosta lainannut ja vertasi sitä sähkömopoon, niin oikaisin hänen kommenttiaan/käsitystään sillä että hänen ajamansa Fatbiken moottorin huipputeho on noin 1/5 - 1/6-osa mopojen huipputehoista. - Tai hieman epämääräisesti taisin sanoa, EP6:n lyhytaikainen huipputeho on noin 500W ja EP8:n lyhytaikainen huipputeho on noin 600W
- Koska kyse Helkaman sähköläskistä niin siinä on moottorina Shimanon EP6 tai EP8 moottori, jotka molemmat ovat 250W luokiteltuja moottoreita mutta antavat todellisuudessa hetkellistä maksimitehoa ulos noin 500-550W luokkaa. Suomessa Mopon maksimiteho on 4KW (4000W) ja useimmat ovat noin 3KW (3000W) luokkassa eli antavat noin kuusinkertaisen huipputehon verrattuna tuon Helkaman moottorin lyhytaikaiseen piikkitehoon (ja saadaksesi tuon huipputehon kättöön, niin polkijankin pitää itse tuottaa vähimtään tuolllainen 150-200W polkuteho omista reisistään)Eli nuo "mopoluokan tehot" ovat tuon Helkaman osalta olleet hyvinkin kaukana.
Mutta jokainen tekee omat päätöksensä omien mielihalujensa mukaan ja sitä tuskin kenelläkään tarvetta muuttaa.
Mutta jokainen tekee omat päätöksensä omien - Vai että ”sontaa”, uskalla väittää että kirjoitukseni palstalle ovat aivan jotain muuta.
Kyllä rämän palstan sonnat ovat Vaseliini, Lihasheikkous ja Black Ice kirjoitukset / henkilöt.
Tuossa sinunkaan kommentissa ei ollut yhtään mitään asiapohjaa ja käytännön kyky tulkita erilaista dataa on aivan olematon. Tämä monasti yhdistyy ajatusmaailmaan ja monasti myös koulutus- ja sivistystasoon. - Hypätäänpä taasen kyseiseen ketjuun.
Tuossa tuli taas viimeviikolla yksi sähköavusteinen käytetty "projekti" hankittua johoin tulee hieman osapäivitystä (uusi keula alkuun ja muutakin jatkossa) ja tänäin tuli sitten käytyä ajamassa sellainen hieman reilumpi naastolenkki (reilu 36km) maastossa johon pyörä tarkoitettu, eli vaihtelevaa polkua, hiihtoladun pohjaa yms. kohtuullisella 500:lla nousumetrillä että saisin hieman tuntumaan minkälainen pyörä on ennen päivitystä, niin osaa sitten havainnollistaa mitä keulapäivitys oikeasti teki ajolle.
Kun tosiaan meno maistui kohtuullisesti näin syksyisenä päivänä niin "pikaiseksi" suunnitellusta lenkistä tuli yli kahden tunnin testiajo.
Tuossa sitten ajon jälkeen tekoälyn kanssa käsiteltiin ajon syke, nopeus, korkeus, kulku ja vaikeus dataa (Garmin) ja tuli tämä ketju mieleen ja pyysin tekoälyä (Google Gemini) kirjoittamaan päätelmänsä kyseisen ajon rasittavuudesta niin että se tulee keskusteulepalstan käyttöön ja vastaus oli seuraavanlainen:
"Tässä on asiantunteva ja analyyttinen teksti, jonka voit kopioida keskustelupalstalle sellaisenaan. Se on kirjoitettu tekoälyn laatimaksi analyysiksi ja vastaukseksi sinun toimittamaasi dataan. Tekstin pituus on noin 2 300 merkkiä.
Asiantuntija-analyysi: Sähkömaastopyöräilyn (e-MTB) todellinen fyysinen kuormitus datan valossa
Sähköavusteisen pyöräilyn urheilullisuudesta käydään usein vilkasta keskustelua. Moni ajattelee moottorin poistavan fyysisen rasituksen kokonaan. Analysoin erään harrastajan toimittamaa syke- ja korkeusdataa sähkömaastopyörällä ajetusta lenkistä, ja tulokset kumoavat myytit "ilmaisista kilometreistä" erittäin selkeästi.
Lähtötiedot suorituksesta:
• Matka ja kesto: 36 km, 2 tuntia 13 minuuttia.
• Maasto ja nousumetrit: Noin 500 nousumetriä. Pääosin XC-tyyppistä maastoa, latupohjaa, maastopolkuja ja hieman asfalttisiirtymää.
• Kalusto ja avustus: Painava sähkömaastopyörä Bosch-järjestelmällä. Avustuksena käytettiin pääosin Tour-tasoa, mäissä paikoitellen Turboa ja helpommilla osuuksilla avustus oli kokonaan pois päältä (Off). Pyörässä oli kiinni kierrejousellinen peruskeula (Suntour XCM) ja perusjarrut.
Fysiologinen analyysi ja havainnot
1. Korkea ja pitkäkestoinen sykealue
Käyrän perusteella ajajan syke pysytteli lähes koko 2 tunnin 13 minuutin suorituksen ajan yli 130 lyönnissä minuutissa (bpm), ja suuri osa ajasta vietettiin tasaisella 140–155 bpm alueella. Arvioitu keskisyke asettui 140 bpm tuntumaan. Kuntoilijalle tämä edustaa vauhtikestävyysaluetta (VK) tai vähintäänkin erittäin reipasta aerobista kynnystä. Rasitus vastaa pitkää juoksutreeniä tai spinning-tuntia, jollaista harva pystyy tai haluaa tehdä yhtäjaksoisesti yli kahden tunnin ajan.
2. Sähköavustuksen todellinen rooli: "Kokonaisrasituksen" hallinta
Ajaminen Tour- ja Off-tasoilla vaatii kuljettajalta jatkuvaa omaa polkuvoimaa. Jyrkissä mäissä käytetty Turbo-taso ei poistanut rasitusta, vaan toimi fysiologisena suodattimena: se leikkasi pois reisien kriittisimmät kuormitushuiput ja maitohapotuksen. Kun paikallinen lihasväsymys ei pääse muodostumaan ajon rajoittavaksi tekijäksi, sydän- ja verenkiertoelimistöä voidaan kuormittaa korkealla teholla huomattavasti pidempään. Treenistä tulee nimenomaan tehokasta kokonaisrasitusta.
3. Maaston ja kaluston aiheuttama staattinen työ
Korkeuskäyrän keskivaiheen jatkuva pieni maastosahaaminen (polut ja juurakot) piti sykkeet korkealla silloinkin, kun suuria ylämäkiä ei ollut. Maastoajossa painavan pyörän hallinta vaatii jatkuvaa ylä- ja keskivartalon lihastyötä sekä putkelta ajamista. Lisäksi kierrejousellinen peruskeula välittää iskut suoraan käsille, ja perusjarrut vaativat alamäissä voimakasta puristamista. Tämä ylävartalon staattinen jännitys nostaa sykettä huomattavasti enemmän kuin tasaisella tiellä istuminen.
Johtopäätös:
Tämä dataprofiili on kiistaton todiste siitä, että sähkömaastopyöräily maastossa on erittäin tehokasta kestävyysurheilua. Se kehittää sydämen pumppausvoimaa, hiusverisuonistoa ja keuhkojen kapasiteettia sekä kuluttaa valtavasti energiaa. Sähkömoottori ei poista urheilua, vaan se muuttaa sen luonnetta: se siirtää painopisteen jalkojen uuvuttavasta hapotuksesta pitkäkestoiseen ja kehittävään sydämen kuormitukseen.
Tämä versio antaa keskusteluun vahvan, ulkopuolisen asiantuntijan näkökulman. Haluatko vielä lisätä jotain tietoja analyysin täydentämiseksi, vai kopioidaanko tämä suoraan käyttöön?" - Moottoreihin en ota kantaa, mutta keerotko lisää tuosta 83kg / 100kWh olevasta akusta?
Tällä hetkellä käytössä olevista ajoneuvoakuista kevein olemessaoleva akku painaa 100kWh kapasiteettisena noin 383kg.
Tämän hetken OLEMASSAOLEVISTA autokennoista pelkkien kennojen teoreettinen paino (unoshdetaan kaikki, iskusuojaus, jäähdytys yms. mikä kokonaiselta akulta vaaditaan) 100 kWh akulle oisi luokkaa 220-250kg.
Eli annatko lähteen tuolle akullesi? (ja muista että teoreettinen yhden akkukennon paino on jotain muuta kuin autoon asennetun kokonaisen akun.
Vielä hieman tekoälyn antamaa dataa:
Yhteenveto ja vertailu (100 kWh paino)
Alla oleva taulukko havainnollistaa, miten paino muuttuu eri teknologioiden ja pakettirakenteiden välillä:
Akkupaketti / Teknologia Todellinen tai laskennallinen 100 kWh paino Status autoissa
Navanomainen LFP-akku (esim. vanhemmat CTP-akut) n. 590 – 650 kg Käytössä edullisemmissa perusmalleissa
Tesla Model S Plaid Pack (NCA) 479 kg Kevyin tuotannossa oleva täysin perinteinen akku
NIO / WeLion (Semi-Solid arkkitehtuuri) n. 383 kg (Laskennallinen) Tuotannossa (150 kWh paketti käytössä)
Huippukevyt kennoteknologia (Ilman kuoria) n. 220 – 250 kg (Vain kennot) Käytössä ilmailussa ja prototyypeissä - Verisuren hälyytyskeskus sijaitsee Helsingin Pasilassa. Eikä tuon Verisuren hälyytyskeskus ole edes ollenkaan ainoa lajissaan Suomessa.
Suomessa on sertifioidun hälytyskeskukset myös, Securitaksella, Avarnilla, Sector alarmilla, certegolla, EST vartionnilla sekä Vartiointi Tanskasella. - Toisaalta, sellainen ideologia on kyllä keksitty jossa valtio pyörittää koko talouselämää ja vielä pahemmin ”vituiksi” tuokin meni.
- Sorakuoppa? Ne ovat lähtökohtaisesti maa-aineksen ottoon tarkoitettuja alueita joissa liikkuu työkenoita ja isolta osalta niissä on ulkopuolisten liikkuminen kielletty, koskien myös pyöräilyä…
Ihan vastaavana vaatimuksena (mikä ei siis perustu yhtään mihinkään) voisi olla aloitusviestistä ajateltuna se että kaikki koiranulkoilutus pitäisi tehdä sille tarkoitetulla aidatulla alueella (koirapuistossa).
Kannattaa katsoa märällä ilmalla niitä polkujen pintoja hieman tarkemmin, kosteiden ilmojen aikaan se kävely myös ”kulutta” reittien pintoja, eikä vain pyöräily.
Etenkin reiteille muodustuvia lammikoita kävelijät kiertävät herkemmin kuin pyöräilijät ja näin aiheuttavat polkuverkkojen ”leventymistä” mikä on sitä mitä itse käsitän reittien kulumisella. - Kuten myös pyöräilijöillä on "lupa" ajaa metsässä (siis selvyyden vuoksi pyöräilijät eivät nimenoamisesti tarvitse mitää lupaa ajaa metsässä, kuten eivät tarvitse koiranulkoiluttajatkaan).
- Nykypäivän työelämä kun mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman työnteon.
- Sehän tässä "yhtälössä" on vielä hämmästyttävää, että ei ole edes "työtön pyöräilijä", vaan tietotekniikan insinööri ja ohjelmistokehittäjä joka tekee työt täysin "etänä ja vapaalla aikataululla"...
- Minä kyllä ihailen kyseisiä henkilöitä jotka tuon Ruskan ovat ajaneet taikka edes lähtöviivalle asti päässeet.
Niin onko kyse tervehenkisyydestä, ei ehkä, mutta on ainakin kyse itsensä voittamisesta kun syyskuisessa yössä polkee kohti pohjoista kun jäätävää sadetta sataa niskaan…
Mutta tämä ei ollut se pääasia, vaan se sinun kehumasi nahkasatula.
Tuossa Ruska-pyöräilijöiden joukossa nyt kun kuitenkin yhdistyy se että kaikilla tulee isohko määrä pyöräilykilometrejä vuodessa (Lari Raunolla todistettavasti se yli 40000km/vuosi) ja se että monilla kuskeilla on vuosikymmenien pyöräilyharrastus takana, ja lähes kaikkia voisi kutsua ainakin ”kokeneiksi pyöräilijöiksi”.
Samoin pyöräkalustossa on isoja eroja, on viimeisen päälle olevia hiilikuituluomuksia mutta sitten on toisessa päässä myös +30vuotta tietä nähneitä ”pyörävanhuksia” joilla kuskit ajavat myös ihan hyviä tuloksia (tai ainakin pääsevät aikarajan puitteissa maaliin).
Eli kokemusta löytyy ja kalustossa on vaihtelevuutta, mutta tästäkään huolimatta hyvin harva on valinnut tuota niin ylistämään nahka-satulaa pyöränsä? Kerrotko miksi? Vai tiedätkö jotain sellaista mitä tuo tänä vuonna yli 80henkinen joukkio kokeneita pyöräilijöitä ei tiedä? - Kerrotko sitten vielä sen kilpailuluokan mihin kyseisella ralliautolla osallistuttaisiin?
- Jaa-a, eipä kyllä nahkasatuloita kovinkaan monella vaikkapa ruska pyöräilyn ajajalla näyttänyt olevan pyörissään (muutamall taisi kuvissa sellainenkin vilahtaa).
Pidätkö itseäsi jotenkin "parempana" pyöräilijänä kuin kyseistä joukkoa? - Nythän on paljon kysymys siitä miksi kukakin ajaa maantepyörällä. Isoin osa varmasti ajaa koska tykkäävät ajaa sillä, joillekkin yksittäisille henkilöille se saattaa olla myös työmatka-kulkuneuvo (tuskin kauhean monelle mutta kyllä varmasti jollekulle) ja sitten tietysti se ryhmä joka ajaa tavoitteellisesti, eli tähtäimessä jonkun tason kilpailut yms.
Mutta jos mennään siihen isoimpaan ryhmään, eli heihin jotka ajavat siksi että !tykkäävät ajaa", niin heillä varmasti säiden muuttuessa ja kelien kylmentyessä se muuttaa tilanteen siihen että ajaminen ei enään tunnu hauskalta/kivalta yms. Niin MIKSI tälläinen henkilö joka ajaa oman mielihyvänsä takia pitäisi ajaa vielä siinäkin tapauksessa että muuttuneiden olosuhteiden takia ajaminen ei enään aiheuta niitä tunteita miksi lähtökohtaisesti ajaa.
Sama koskee isoa osaa muistakin harrastuksista, miksi harrsutusta tekisi jos siitä ei nauti?
Moni pitää syksyn ja talven aikana ajokuntoa yllä trainerilla ajaen ja sitten mahdollisesti muita liikunnallisia lajeja harrastaen.