Paljolti tämän palstan keskustelujen innoittamana (joissa väheksytään sähköavusteisten pyörien ”kuntovaikutusta) hankin eilennä sähköavusteisen täysjoustomaastopyöräni (jolla ajanut useita vuosia hyvinkin haastaviakin maastoajoja) rinnalle suhteellisen vertailukelpoisen, käytetyn ”manuaali”täysjoustopyörän (molemmat suhteellisen samanlaiseen ajoon suunnitellut, saman valmistajan pyörät).
Tulen loppukesän aikana ajamaan samoja reittejä molemmilla pyörillä ja jälkikäteen sitten päästään tarkastelemaan rasitusdataa molempien pyörien osalta.
Ainoa miinus tarkastelussa on että tuossa nyt hankkimassani pyörässä ei ole poljintehon mittausta olemassa (sähköavusteinen kyllä tallentaa poljintehon), eli poljettua wattitehoa tuolla luomulla ei ole ole saatavilla (ellen kyseistä tehomittausta hanki, ovat tosin suht hinnakkaita vielä nykyäänkin joten saa nähdä).
Tulen loppukesän aikana ajamaan samoja reittejä molemmilla pyörillä ja jälkikäteen sitten päästään tarkastelemaan rasitusdataa molempien pyörien osalta.
Ainoa miinus tarkastelussa on että tuossa nyt hankkimassani pyörässä ei ole poljintehon mittausta olemassa (sähköavusteinen kyllä tallentaa poljintehon), eli poljettua wattitehoa tuolla luomulla ei ole ole saatavilla (ellen kyseistä tehomittausta hanki, ovat tosin suht hinnakkaita vielä nykyäänkin joten saa nähdä).
Vastaukset 71
Vanhimmat
Eilennä jo kävin heti ensimmäiset maastoajot ajamassa reiteillä jossa ajan suht paljon myös sähköavusteisesti ja uskoisin että tästä ”kokeilusta” tulee paljon mielenkiintoista dataa niin itselleni kuin ”palstalaisille” kun noita vetoja ja vertailuaineistoa tulee lisää.
Sun "data" ei kiinnosta paskan vertaa
Muistathan ett tätä ketjua ei ole jatkossa(kaan) pakko lukea jos ei halua ja aihe ei kiinnosta.
Koska juuri kyseisenlaista vertailudataa tähän ketjuun olen suunnitellut kirjoittavani.
Onneksi palstalta löytyy myös kaikenlaisia ”vaseliini”ketjuja jos ne ovat sinulle mieleisempää luettavaa.
Hieman ensimmäisiä "fiiliksiä" parin ensimmäisen päivän maastoajoista "tutuilla reiteillä".
Pyörä itsessään https://ibb.co/TDgvfsQg tuntuu hyvin "käteen sapovalta", geometria vaikuttaa suht samantyyliseltä kuin sähköavusteinen pyöräni, joten totuttelu siltä osin on suht vähäistä, jousituksen säätöjen kanssa vielä pientä hakemista, mutta uskoisin että muutaman lisäajon jälkeen saan nekin kohdalleen. Jarrut vativat ilmaamista (Maguran jarrut jotka vaativat oman ilmaussarjan, pitää ensiviikolla hankkia) ja jarrujen teho ei ole ihan optimi maastoajoa ajatellen.
Mutta sitten hieman "ajofiiliksiä" maastosta Luomu vs. sähköavusteinen.
Kyllä pyörien painoero vaikuttaa paljon käsiteltävyyteen (13,xkg vs 23,xkg), etenkin erilaiset esteiden yli hyppyyttämiset (esim. reitille kaatunut puunrunko) ovat selvästi helpompia "luomulla".
Muutaman ensimmäisen ajon (samoja reittejä mitä ajanut sähköavusteisella) perusteella huomaa sykekäyrissä selvää eroa, luomulla ajaen sykekäyrä selvästi "sahaavampi" kuin sähköavusteisella ajaen ja sykekäyrä seuraa maaston korkeuseroja selvästi enemmän kuin sähköavusteisella.
Luomulla ajon keskinopeus tippuu todella huomattavasti joka sitten johtaa siihen että vaikka Garminin data antaa ajosta isojakin rasituslukemia, niin rasitus kohdistuu lähes kokonaan jalkoihin ja johtuen todella paljon alhaisemmasta ajonopeudesta (ja osittain ehkä myös kevyemmästä pyörästä), niin pyörän "maastoajaminen" ei tunnu rasittavan juurikaan ylä- eikä keskivartalon lihaksia kuten taasen kovempivauhtiset lenkit sähköavusteisella pyörällä jossa pyörän hallinta on polkemisen ohella hyvinkin merkittävä rasitusta aiheuttava tekijä.
Mielenkiintoinen asia oli huomata että sähköavusteisen "maksimivauhtilenkin" keskisyke saattaakin olla itseasissa korkeampi kuin saman lenkin ajaminen manuaalipyörällä. Tämä johtuneen siitä että nyt ainakin alkuun vaikuttaa siltä että jalat "hapottuu" nousuissa niin paljon että niiden jälkeen joutuu ajamaan jonkin aikaa "palautellen" että hapot poistuvat reisistä ja sinä aikana sykkeet ehtivät laskea kun sähköavausteisella pystyn ajamaan paremmin siellä sykealueen ylälaidassa ilman jalkojen niin kovaa "hapotusta" joka pakottaisi laskemaan vauhtia (ja sykettä) joksikin aikaa joka sitten näkyy ajon keskisykkeessä alentavana tekijänä.
Nämä nyt huomioita kahdelta ensimmäiseltä ajopäivältä, katsotaan mitä fiiliksiä ja huomioita jatko tuo tullessaan.
Koska ylläpito saisi oman alaryhmänsä noille sähkömopoilijoille?
Et ole kuitenkaan mitään "ei sähköpyörää" hankkinut. Kunhan tahallasi huijaat ja valehteet.
Lihasheikkousmies aka Vaseliinimies on jo yllä ilmaantunut häiriköimään.
Se on tietenkin niin että sähkövetoinen totuttaa polkijan tasaiseen menoon. Maitohapot ei iske eikä jalat väsy ollenkaan niin kuin luomupolkupyörällä. Itse luomupyöräilijänä sen huomaa joka varhaiskevät kun pitkät vedot alkaa. Vasta nyt kun vuoden 4300-kilometriä on saavutettu ryhtyy jatkuvat pitkät lenkit (120 km) menemään rutiinilla. Keskituntinopeuden ollessa 23-26. Nämä soralla ja asvaltilla.
Itseasissa olen nyt kuitenkin kanssasi ainakin osittain samaa mieltä.
Olen siis nyt kohta noin kahdeksen viikon ajan ajanut (lähinnä siis sähköavusteista maastoajoa) kokoajan hieman kasvavilla ajotehoilla (pienentänyt mm. tarkoiteuksellisesti käyettyjä avustustasoaj), samaan aikaan ChatGPT:n kanssa ajoja analysoiden Garminin syke ja rasitustietojen sekä sähköpyörän poljintehoja, keskinopeuksia yms ja koittaen suhteuttaa tietoja ajettuun maastoon, korkeusvaihteluihin yms asioihin.
Ja nyt viimeisenä palasena tähän "omaan ihmistestiini" tuli mukaan tällä viikolla sitten puhdas "luomu"maasturi minkä antamaa dataa nyt sitten vielä verrataan ChatGPT:n kanssa näihin eri asetuksilla ajattaviin sähköavusteisen maastopyörän tietoihin.
Tämän hetkisen analyysin perusteella itselläni isoin "ajotehoani/nopeuttani rajoittava tekijä on jalkojeni maitohapon sietokyky, tai siis se että ne eivät kestä sitä määrää maitohappoja kuin mitä keuhkot/sydän taikka keski-ylävartalo (joka on nopeassa maastoajossa itseasissa suht kovilla) mahdollistaisi.
Reiteni kyllä tuottavat lyhytaikaista tehoa kohtuullisen hyvin ja nopeallakin syklillä (mikä on maastoajaossa tyypillistä) ja myös poistavat rasituksen jälkeen maitohapot kohtuullisen nopeasti mutta vähänkin pidempiaikainen iso tasainen kuormitus (pidempi mäennousu yms.) "tappaa" jalkani suhteellisen nopeasti ja kun "seinä" tulee vastaan se tulee sitten äkkiä (ja menee taluttamiseksi yms.).
"Pelkäällä" polkemisella en tahdo saada edes sykkeitä helposti "punaiselle" vaan nuo maitohapot iskevät ensin.
Itselleni kovat sykkeet ajaessa muodostuu siitä että saan ajettua (maastoajosta siis kokoajan kyse) reitillä senverran kovaa vauhtia että poljintehon lisäksi merkittävä osa rasituksesta tulee itse maasto-ajamisesta eikä pelkästä polkemisesta.
Eilennä kävin erällä Flow Park radalla (rakennettu maastorata jossa kallistetut kurvit, paljon korkeuseroja sekä mutkia) ajamassa pari kierrosta luomulla ja oli kyllä tuskaa, jalat "loppuivat" ennen kuin keuhkot/sydän. Tänäin sitten 2+2+1 kierrosta samalla radalla sähköavusteisella ja rasitus oli tasaisempi (kyseisentyyppinen rata korostaa "ajamisen" merkitystä) vaikka keskisyketaso oli isompi kuin luomulla eilennä ajettuna (jolloin sykekäyrä "sahasi" todella paljon ylös ja alas).
Poljintehot oli itselläni kuitenkin ihan kohtuu hyvät, siellä 215-225w keskitehoilla (tähän poljintehoon sitten pitäisi lisätä vielä kyseisenlaisella radalla ajamisen vaativa keski- ja ylävartalon teho).
Koska en analysoi suorituksiani lainkaan noin ”insinöörimäisesti”, niitä Garminin kilometrejä ja keskareita lukuunottamatta, niin yksi keikauspiste vuosittain on rasvankeikaus. Kuluneena vuonna olen yrittänyt tarkoituksellisesti siirtää sitä mahdollisimman pitkälle. Se on nyt tapahtunut kuitenkin viimeisimpien viikkojen aikana. Ahtoipa itseensä litrakaupalla kermajäötelöä, suklaatia, jne välipäivinä, paino ei nouse enää sataan kiloon millään. Kokemuksesta tiedän että elokuussa se romahtaa lähelle 90-kiloa. Se hyöty siitä tietysti on että painon pudotessa vauhti sen kuin kasvaa.
Laskin tuossa nopeasti ChatGPT:n kanssa että 100kg polkijan keskitehovaatimus 25km/h keskinopeudella maantiepyörällä on noin 125W luokkaa (riippuen maaston mäkisyydestä ja vauhdinjakaumasta ylä- sekä alamäissä.).
Itse vedin tälläviikolla tunnin maastolenkin 193W polkukeskiteholla + tähän tuo "maastopyöräilylisäkerron" että päästää vertaamaan maantieajoon, niin jos käytetään maltillista hitaamman maastoajon tehokerrointa vaikka 1.2, niin silloin tuo oma tunnin lenkkini olisi tuolla laskennallisella 230w teholla.
Eli kyllä se "tehontarve" voi olla tuolla maastossakin sähköavusteisella ihan jonkinmoista.
Ei ole tarkoitus väheksyä/taikka nostaa mitään taikka ketään, tuo on vain lukujen kertomaa mitä tässä ketjussa meinaan käydä läpi.
Varmasti niin, mutta itsellä hattiwattwatteja nostaa vielä raskaskuvioiset, ja leveät, graavelirenkaat, sekä jossain määrin myös täyspitkät lokasuojat.
Gravelrenkaat ja lokasuojat nostavat tehovaatimusta noin 10w, eli ollaan tuolla 135w keskitehossa 100kg kuskilla "vaihtelevassa suomalaisessa maastossa" (siis asfaltilla).
Ja tosiaan se mikä maastoajossa isosti eroaa maantieajosta on tehontuoton vaihtelu ajotilanteen mukaan.
Tuossa ohessa esimerkiksi on kuva tämän päivän Flow Park ajosta, yhden 1,8km/kierroksen (kesto 5min 20sek.) osalta.
Laskennallinen keskiteho oli 223W mutta kuvaaja kertoo ihan toista "tarinaa". Sitten minkälainen tuon 223w keskitehon kuvaaja olisi maantieajossa. Jokainen saa itse kuvitella mielessään kumpi on vaikeampaa, pitää kyseistä tasaista keskitehoa reilun 5min ajan vai tuotta kyseinen keskiteho noinkin vaihtelevasti kuin mitä tuokin rata vaatii
https://ibb.co/BH8hhrgJ
Eli tuota asiaa koittanut tuota monasti esille, eli maaston- ja maantieajon tehontuoton ERILAISTA vaatimusta.
Juu mutta kun lisätään siihen maantieajoon tuulikertoimet, ja minun kohdalla vielä mäkiset soratiet, kertoimet sen kun vaikeutuu. Lisäksi pyöräilylenkin pituus lisää rasitusta. On se vähän eri asia sotkea 25 keskituntinopeutta 30 kilometriä taikka sitten, niin kuin minä viimeaikoina, 120 kilometriä.
Se on totta. Kova sorapinta lisää tehovaatimusta 15-20w ja pehmeämpi +30w noilla sora osuuksilla.
Tuuli on sitten haastavampi laskea, kun se on välillä myötäinen välillä vastainen...
Mitä siis sanomme? Taikka niin, mutta kumminkin.
Santtu Tourille voittamaan kaikki!
Tästä tulee mielenkiintoinen, en ole huomannut, että kukaan, ainakaan suomalainen, olisi tätä vielä tehnyt.
Vastaus on ilmiselvä, avusteinen maastopyörä vaatii puolet vähemmän voimantuottoa. Tuota tukee myös Stravan tulokset, jossa on nykyisin valittavissa kaksi e--moodia manuaalisten lisäksi.
Muista, että sähköpyörällä voi ajaa myös ilman avustusta.
Kerrotko perusteen tuolle yleistymiselle ”vaatii puolet vähemmän voimantuottoa.
Kun noita lukuja tuossa koitan juuri todellisuudessa selvitellä.
Onko tuo noin 200 W tehontuotto pelkkää lihasvoimaa?
Yksi sadasta ihmisestä pystyy tuohon reilun tunnin ajan. Jos näin, niin respect.
En varma kenelle tuo viesti on osoitettu, mutta ainakin ne poljintehot mitä itse tähän ketjuun kirjoitan on nimenomaan järjestelmän mittaamaa (minun) poljintehoa. Tuohon tehoon sitten lisätään moottorin antamat (lisä) tehot.
Niin. Olet yksi sadasta.
Resp.
Vaikka olen tälläinen sähköavusteisella ajava ”lihasheikkousmies”, kummallista…
Niin, senverran tosiaan selvyyttä että nuo 19xW keskilukemat on tosiaan noin tunnin (50-60min) vedoilta, mutta nuo 22xW keskiteholukemat on sitten noin 10min vedoista Flow parkista. (Eli en pysty tuollaista 220w keskitehoa varmastikkaan ylläpitämän yli 15min vetoihin.
Kuis pitkälle pääsit tunnissa?
Samaan paikkaan kuin mistä lähdin, eli en kauhean pitkälle.
Mutta maastoajossa tuo ajettava maasto paljon sanelee sitä mikä on etenemisvauhti. itselläni varsinaisessa maastoajossa keskinepeudet liikkuvat lähtökohtaisesti siellä 10-20km/h välillä.
"Samaan paikkaan kuin mistä lähdin, eli en kauhean pitkälle."
😅 Heh!
"Niin, senverran tosiaan selvyyttä että nuo 19xW keskilukemat on tosiaan noin tunnin (50-60min) vedoilta, mutta nuo 22xW keskiteholukemat on sitten noin 10min vedoista Flow parkista."
Siitä huolimatta. Itse pystyn polkemaan kaksi tuntia noin 100 watin teholla, tunnin ehkä 120 watin teholla. Lähellä 200 wattia on huikea tulos, itse en pystyisi lainkaan kuin muutaman minuutin ajan, ehkä.
Mitähän Lihasheikkousmiehellä on sanomista mitaamiisi lukemiin? Hän varmaan syyttää sinua valehtelijaksi.
Eiköhän lihasheikkousmies pysy poissa keskustelusta missä puhutaan Wateista, sykekeskiarvoista, rasittavuuslukemista yms. asioista ja josta jokaisesta on kuvatodistetta saatavilla tarvittaessa.
Tai sitten tietysti ainahan hän voi sanoa kuvia tekoälyllä tehdyiksi yms.jonka jälkeen keskusteluun tuskin on kauheasti ratkaisua olemassa, ellei hän suostu lähtemään mukaan ajolenkeille jonka jälkeen sitten katsottaisiin välittömästi livenä tehotiedot yms. järjestelmän tiedoista. Mutta tuskin tämäkään toteutuu…
Mutta todennäköisintä on että lihasheikkousmies ei vain osallistu (ainakaan tunnistettavasti) keskusteluun joka ei tue hänen agendaansa.
En omista wattivempainta. Edustan vanhaa koulukuntaa ja luotan omankehon tuntemuksiin ja satunanisesti sykemittariin kun ajan sen pohjalta.
Se on siis mukana vain silloin, yleensä kovemmilla lenkeillä esim. viikottaisella 30km/h keskarilenkillä tai 4x4min, 2x20min intervalleilla.
Normaalilenkit menevät pk-alueella omien tuntemusten pohjalta, sykemittaria ei näillä tarvita.
Joidenkin näiden kovempien ajojen pohjalta tekoäly on arvioinut ftp-arvokseni 215-230w. Tämä ei sano minulle mitään, ehkä sanoisi jos omistaisin wattivempaimen.
Tärkein tieto on kumminkin se että joka metri minkä pyörä liikkuu, liikkuu se oman lihasvoiman avulla ja miksi ei liikkuisi, olen terve kuin pukki.
Niin, kuten olen tämän kejun otsikkoonkin kerjoittanut että vertailu tapahtuu nimenomaan maastopyöräilyä silmälläpitäen, niin kuten olen tuossa jo ennenkin sanonut, niin maastopyöräilyssä kun tuo osa rasituksesta tulee muusta kuin polkemisesta, eli "pyörän ajamisesta" jonka rasitus sitten kohdistuu jalkojen ohella myös ylä ja keskivartaloon eikä vain jalkoihin.
Ja tällä ylä/keskivartalon rasituksella tuntuu olevan hyvin suora korrelaatio käytetyn ajonopeuden kanssa.
Minulla ei ole vielä tarpeeksi "dataa" käytössä että asiaa uskaltaisi aivan varmana sanomaan, mutta se tilanne että vaikka nostan moottorin avustustasoa joka sitten ainakin tietyillä reiteillä sitten johtaa keskinopeuden nousuun (mikäli oma poljinteho ei muutu paljoakaan), joka taasen aiheuttaa sitä että pyörää joutuu "ajamaan" aktiivisemmin joka taasen johtaa ajorasituksen selvään kasvamiseen.
Maantiellä sama korrelaatio ei varmaankaan toimi.
Toivottavasti Siperia opettaa jatkossa.
Siihen saakka jätetään avustuslaitteet niille jotka tarvii. Terveet ei tarvi avustusta tai tukea.
Tämä yhteiskunta on sairas kun jakaa sähköpyörän hankintaan tukea terveille työssäkäyville hyväkuntoisille ihmisille mutta ei niille joilla se auttaisi omatoimista liikkumista arkea helpottamaan kun sairaus on heikentänyt liikuntakykyä.
Kerro millaisia tukia.
Onko sähköavusteinen pyörä huonompi kokonaisuus kuin iso ja vanha polttomoottoiauto?
Kerro lisäksi miltä sinusta tuntuu.
Nyt on tulossa mullistava teoria.
Nyt on luotettava lähde ollut testaamassa...
Olsiko Hattiwatti aka Vaseliinimies parempi?
Sähköpyörä heitti voltin.
Santun kannattaisi kaivaa esiin se Domane+ ja lähteä maantielenkille vailla sähköavustusta. Sitten voi kertoa satasen jälkeen noita tehoja ja keskareita.
Kuten olen moneen otteeseen sanonut, niin tuo maastoajo on se ”minun juttuni”, ja jos satuit tämän ketjun otsikon lukemaan, niin sielläkin tuo asia mainittiin…
Tuolla maaston puolella tosiaan kun tuo asia ei tosiaankaan ole olleenkaan niin suoraviivaista, kuin että enemmän avustusta olisi vähemmän rasitusta.
Kerro nyt edes se onko sinulla vielä se elektroninen Domane+ vai oletko luopunut siitä?
Miksi jatkat häiriköintiä, vaikka et ole tervetullut mihinkään ketjuun vain huutelemaan? Mainostatko vain omaa erinomaisuuttasi, vai mitä yrität?
Miksi et tekisi testiä maantiellä? Silloin ei olisi maastoajon muuttujia häiritsemässä, vaan saataisiin lähtökohtaisesti puhdas tulos. Tietysti, jos tekijäksi löytyisi vähemmän asenteellinen taho, tulos olisi vieläkin luotettavampi.
Mitenköhän tämä asia pitäisi muotoilla että olisi selkeästi ymmärrettävissä.
Eli kuten useaan kertaan sanonut, minun mielenkiintoni on hyvin pitkälti tuolla maastopuolella, joten luonnollisesti teen ”testiä” siltä alueelta joka itseäni kiinnostaa.
Ja se mikä aiheuttaa vielä omat haasteensa asiaan, on se että hyvin aktiivisesti työelämässä ja kesä aika on meillä vuoden kiireisin aika (minulla ei kesällä ole varsinaista ”kesälomaa”, vain joitakin lyhyitä muutaman päivän vapaa-jaksoja) joten kiinnostavaankin asiaan (maastopyöräily) pitää ”tekemällä tehdä” aikaa, monet omista maastopyörälenkeistä osuukin ilta-aikaan (klo 20-22 välille) josta vielä löytyy aikaa tunnin maastolenkille, mutta 3-4h. maantieajoon ei sitten aika enää riittäisikään.
Tunnin lenkki olisi tehokkaammin hyödynnetty jos sen ajaa ilman avusutuksia jos kerran aika on kortilla.
Kerrotko miten määrittelisit tuon ”tehokkaammin hyödynnetty”?
Kun en tuon asian osalta ainakaan kaikissa tapauksissa ole samaa mieltä.
Mutta josko määrittelet ensin niin keskustellaan sitten lisää.
(Tuo osuu tämän ketjun aiheeseen juurikin).
Tässä on tosiaan sama ongelma kuin vertailussa sadanmetrin juoksun ja kymppitonnin välillä.
Mikset testaa maantiellä tasaisissa olosuhteissa?
Miksi sinä et testaa kippurasarvista kapearenkaista maastossa?
Työt valitettavasti "haitanneet harrastusta".
Mutta on sitä tullut ajattua niin luomuna kuin sähköavustuksella.
Minulla eräs noin 7km. "testipätkä" maastossa (on korkeuseroja, käännöksiä. juuria ja kiviä, mutta myös rullaavaa ja nopeaa metsätipohjaa paikkapaikoin).
Olen tekoälyn kanssa "diagnosoinut" eri ajoja, syke, rasitus, nopeus, teho, avustus yms.
Tässä tiettyä näiden tuloksista tekoälyn kasaamaa tiivistelmää kun verokkeina ollut Luomuajoa, sekä eri avustustasoilla ajettuja vetoja.
Kun dataa tulee vielä lisää niin homma kyllä laajenee, mutta nyt pientä "maistiasta". (tekoälä kasasi ensin aineistosta 6-7 sivua olevan päätelmäversion mutta pyysin kutistamaan sen yhteen data sivuun ja yhteen päätelmäsivuun).
https://ibb.co/FLR3br5L
https://ibb.co/twx08vpR
Mikset testannut maantiellä tasaisissa olosuhteissa?
Siinä sopiva aihe selvittää tuosta puolesta kiinnostuneelle.
Itse pidättäydyn tuossa oman mielenkiinnon kohteessa eli maastopyöräilyssä jossa muuutujia on enemmän.
Miksi sinä et tee itse sitä?
Mikset testannut maantiellä tasaisissa olosuhteissa? Ei olisi muuttujia vääristämässä lopputulosta.
Siis vääristämässä mitä lopputulosta? (ilmeisesti sinulle mieleistä..?)
Yhä, tuo on "vapaata riistaa", tuo puoli ei muuta kuin testejä ajamaan. Itseä kun ei kiinnosta niin ole hyvä.
Tuolla maastopuolelle ne hyödyt/edut (ja myös osittaiset haitat) on hyvin kyllä mielestäni tilastoitavissa kunhan suoritukset ovat mahdollisimman vertailukelpoiset keskenään (ja ovat kun ajan niitä tietyllä vaihtelevalla maastolenkillä josta löytyy isoin osa maastoajaon eri variaatioista, on juurakoita, kivikoita, korkeuseroja mutta myös nopeaa "single trak:a" sekä metsäautotietiä),
No, väitän että maadtoajossa on helpompu vääristellä tuloksia... Eli mikset tee testiä tasaisissa olosuhteissa?
Laitoin pyörään akku muunnossarjan, ja pidän siitä. Ihan yllätyin, miten paljon auttaa jyrkemmissä nousuissa asfalttiteillä. Maastossa liikun aina kävellen.
Hypätäänpä taasen kyseiseen ketjuun.
Tuossa tuli taas viimeviikolla yksi sähköavusteinen käytetty "projekti" hankittua johoin tulee hieman osapäivitystä (uusi keula alkuun ja muutakin jatkossa) ja tänäin tuli sitten käytyä ajamassa sellainen hieman reilumpi naastolenkki (reilu 36km) maastossa johon pyörä tarkoitettu, eli vaihtelevaa polkua, hiihtoladun pohjaa yms. kohtuullisella 500:lla nousumetrillä että saisin hieman tuntumaan minkälainen pyörä on ennen päivitystä, niin osaa sitten havainnollistaa mitä keulapäivitys oikeasti teki ajolle.
Kun tosiaan meno maistui kohtuullisesti näin syksyisenä päivänä niin "pikaiseksi" suunnitellusta lenkistä tuli yli kahden tunnin testiajo.
Tuossa sitten ajon jälkeen tekoälyn kanssa käsiteltiin ajon syke, nopeus, korkeus, kulku ja vaikeus dataa (Garmin) ja tuli tämä ketju mieleen ja pyysin tekoälyä (Google Gemini) kirjoittamaan päätelmänsä kyseisen ajon rasittavuudesta niin että se tulee keskusteulepalstan käyttöön ja vastaus oli seuraavanlainen:
"Tässä on asiantunteva ja analyyttinen teksti, jonka voit kopioida keskustelupalstalle sellaisenaan. Se on kirjoitettu tekoälyn laatimaksi analyysiksi ja vastaukseksi sinun toimittamaasi dataan. Tekstin pituus on noin 2 300 merkkiä.
Asiantuntija-analyysi: Sähkömaastopyöräilyn (e-MTB) todellinen fyysinen kuormitus datan valossa
Sähköavusteisen pyöräilyn urheilullisuudesta käydään usein vilkasta keskustelua. Moni ajattelee moottorin poistavan fyysisen rasituksen kokonaan. Analysoin erään harrastajan toimittamaa syke- ja korkeusdataa sähkömaastopyörällä ajetusta lenkistä, ja tulokset kumoavat myytit "ilmaisista kilometreistä" erittäin selkeästi.
Lähtötiedot suorituksesta:
• Matka ja kesto: 36 km, 2 tuntia 13 minuuttia.
• Maasto ja nousumetrit: Noin 500 nousumetriä. Pääosin XC-tyyppistä maastoa, latupohjaa, maastopolkuja ja hieman asfalttisiirtymää.
• Kalusto ja avustus: Painava sähkömaastopyörä Bosch-järjestelmällä. Avustuksena käytettiin pääosin Tour-tasoa, mäissä paikoitellen Turboa ja helpommilla osuuksilla avustus oli kokonaan pois päältä (Off). Pyörässä oli kiinni kierrejousellinen peruskeula (Suntour XCM) ja perusjarrut.
Fysiologinen analyysi ja havainnot
1. Korkea ja pitkäkestoinen sykealue
Käyrän perusteella ajajan syke pysytteli lähes koko 2 tunnin 13 minuutin suorituksen ajan yli 130 lyönnissä minuutissa (bpm), ja suuri osa ajasta vietettiin tasaisella 140–155 bpm alueella. Arvioitu keskisyke asettui 140 bpm tuntumaan. Kuntoilijalle tämä edustaa vauhtikestävyysaluetta (VK) tai vähintäänkin erittäin reipasta aerobista kynnystä. Rasitus vastaa pitkää juoksutreeniä tai spinning-tuntia, jollaista harva pystyy tai haluaa tehdä yhtäjaksoisesti yli kahden tunnin ajan.
2. Sähköavustuksen todellinen rooli: "Kokonaisrasituksen" hallinta
Ajaminen Tour- ja Off-tasoilla vaatii kuljettajalta jatkuvaa omaa polkuvoimaa. Jyrkissä mäissä käytetty Turbo-taso ei poistanut rasitusta, vaan toimi fysiologisena suodattimena: se leikkasi pois reisien kriittisimmät kuormitushuiput ja maitohapotuksen. Kun paikallinen lihasväsymys ei pääse muodostumaan ajon rajoittavaksi tekijäksi, sydän- ja verenkiertoelimistöä voidaan kuormittaa korkealla teholla huomattavasti pidempään. Treenistä tulee nimenomaan tehokasta kokonaisrasitusta.
3. Maaston ja kaluston aiheuttama staattinen työ
Korkeuskäyrän keskivaiheen jatkuva pieni maastosahaaminen (polut ja juurakot) piti sykkeet korkealla silloinkin, kun suuria ylämäkiä ei ollut. Maastoajossa painavan pyörän hallinta vaatii jatkuvaa ylä- ja keskivartalon lihastyötä sekä putkelta ajamista. Lisäksi kierrejousellinen peruskeula välittää iskut suoraan käsille, ja perusjarrut vaativat alamäissä voimakasta puristamista. Tämä ylävartalon staattinen jännitys nostaa sykettä huomattavasti enemmän kuin tasaisella tiellä istuminen.
Johtopäätös:
Tämä dataprofiili on kiistaton todiste siitä, että sähkömaastopyöräily maastossa on erittäin tehokasta kestävyysurheilua. Se kehittää sydämen pumppausvoimaa, hiusverisuonistoa ja keuhkojen kapasiteettia sekä kuluttaa valtavasti energiaa. Sähkömoottori ei poista urheilua, vaan se muuttaa sen luonnetta: se siirtää painopisteen jalkojen uuvuttavasta hapotuksesta pitkäkestoiseen ja kehittävään sydämen kuormitukseen.
Tämä versio antaa keskusteluun vahvan, ulkopuolisen asiantuntijan näkökulman. Haluatko vielä lisätä jotain tietoja analyysin täydentämiseksi, vai kopioidaanko tämä suoraan käyttöön?"
kuka jaksaa suoltaa tollasta sontaa. olet siis lihasheikko totaalisesti. oikeat kunnon miehet ajavat lihasvoimalla ja kasvattavat kuntoaan eivätkä valita ja selitå jatkuvasti. Laita kunnon vaseliinit ja myy ne sätkövatkaimet hemmettiin. Oikeat miehet ei apuvoimia tarvi...paitsi vassua
Vai että ”sontaa”, uskalla väittää että kirjoitukseni palstalle ovat aivan jotain muuta.
Kyllä rämän palstan sonnat ovat Vaseliini, Lihasheikkous ja Black Ice kirjoitukset / henkilöt.
Tuossa sinunkaan kommentissa ei ollut yhtään mitään asiapohjaa ja käytännön kyky tulkita erilaista dataa on aivan olematon. Tämä monasti yhdistyy ajatusmaailmaan ja monasti myös koulutus- ja sivistystasoon.
Se on pyhäinmiestenpäivää tänään. Yhteen menoonko painelit menemään 2 tuntia 13 minuuttia vai pysähtelitkö välillä?
Pyhäinmiestenpäivä on hyvä päivä ajolenkille...
En ajanut, näytti olleen liikkeelläoloaika noin 2h3min. eli sellainen 10min. tuli taukoja. Jos oikein muistan niin pysähdykset koostuivat parista 1-2min kuvaushetkestä, ja parista lyhyestä juomahetkestä sekä muutamista 30sek - 1min pitkstä karttatutkinnasta jolla päätin mihin suuntaan jatkan (osittain tuttua maastoa mutta kaikki "polut" eivät tuttuja vaan piti välillä pysähtyä päättämään mihin jatkan), eli ei, en ajanut koko aikaa putkaan, mutta tarkoitus olikin eniten "opiskella" pyörän käyttäytymist' että osaa päivitysosien jälkeen päätellä paremmin miten pivitys "onnistui" (kun kyseinen pyörä ollut itsellä vasta reilun viikon).
Mulla onnollut tilaisuus pari krt kokeilla tollaista vuokraamon sähköläskipyörää.
Se oli kummallakin kerralla painava ja jousittamaton Helkama eli ei mitenkään verrattavissa kepeisiin ja laadukkaisiin täysjoustoihin.
Periaatteellinen ongelma on kuitenkin sama - vähäisellä sähköavustuksella pyörä on yhtä kevyt polkea kuin tavispyörä ilman sähköä. Kovemmalla sähköavustuksella se on sähkömopo jota jostain syystä pitää polkea.
Ja tuon sähkömöhkäleen hinnalla saisi jo aika hyvän tavispyörän. En lämmennyt sähkölle vaikka käytän sähköautoa ja sähköperämoottoria.
Koska kyse Helkaman sähköläskistä niin siinä on moottorina Shimanon EP6 tai EP8 moottori, jotka molemmat ovat 250W luokiteltuja moottoreita mutta antavat todellisuudessa hetkellistä maksimitehoa ulos noin 500-550W luokkaa. Suomessa Mopon maksimiteho on 4KW (4000W) ja useimmat ovat noin 3KW (3000W) luokkassa eli antavat noin kuusinkertaisen huipputehon verrattuna tuon Helkaman moottorin lyhytaikaiseen piikkitehoon (ja saadaksesi tuon huipputehon kättöön, niin polkijankin pitää itse tuottaa vähimtään tuolllainen 150-200W polkuteho omista reisistään)Eli nuo "mopoluokan tehot" ovat tuon Helkaman osalta olleet hyvinkin kaukana.
Mutta jokainen tekee omat päätöksensä omien mielihalujensa mukaan ja sitä tuskin kenelläkään tarvetta muuttaa.
Mutta jokainen tekee omat päätöksensä omien
Tai hieman epämääräisesti taisin sanoa, EP6:n lyhytaikainen huipputeho on noin 500W ja EP8:n lyhytaikainen huipputeho on noin 600W
Siis puhutaan nyt oikeasti pyöräilystä eikä mistään v"tun pyörän moottoreista. Polkupyörää poljetaan ja mopoilla ajetaan avustettuina.
Ei taida sinulla nyt taasen kauheasti hoksottimet pelata koska:
A) Tämän ketjun nimenomainen tarkoitus on verrata sähköavustuisia ja "manuaali" pyöriä lähinnä maastoajon vaatimuksia ajatellen.
B) Tämä ketju on allekirjoittaneen aloittama, joten älä tule tähän ketjuun kertomaan mitä saan kirjoittaa ja mitä en.
C)Henkilö jolle vastasin, kertoi Helkaman FAT-bikestä jota oli vuokraamosta lainannut ja vertasi sitä sähkömopoon, niin oikaisin hänen kommenttiaan/käsitystään sillä että hänen ajamansa Fatbiken moottorin huipputeho on noin 1/5 - 1/6-osa mopojen huipputehoista.
Jausaa. En yhtään väheksy mutta kun olen tehnyt 80-150 kilometrin polkupyörälenkkeilyä, luomupolkupyörällä, 77 kertaa kuluvana vuonna keskareilla 22-25 kmh ja 500-800 metrin nousuilla, niin olenko nyt sitten kova äijä? En viitsi kysyä tekoälyltä, eikä ihmistenkään mielipide kiinnosta pätkän vertaa.
Liittyy taas aiheeseen miten..?
Eli "en halua kysyä tekoälyltä eikä ihmisten mielipide kiinnosta...", no miksi nämä ajot sitten piti tuoda tähän esille jos ei kiinnosta? Jos sinua ei kiinnosta niin miksi oletat että toisia pitäisi SINUN ajosi kiinnostaa?
Sinänsä tietysti keskustelupalstalla ollaan ja mielipiteen ovat vapaita mutta...
Hyvä kysymys. Niinpä. Poistaisin jos voisin.