Naapurin ruusu

Elokuun ilta Oulujoen rannan vanhassa puutaloalueella oli tyyni, ja ilmassa tuoksui kypsyvä nurmikko ja hitaasti laskeutuva kaste. Mies istahti verannan rappusille ja katseli aitaa, jonka toisella puolella naapurin piha…

Viimeinen lukema

Harmaa aamu oli kietonut Oulun ylle tiheän, kylmän usvan, joka näytti hävittävän rajan taivaan ja asfaltin väliltä. Katuvalot olivat juuri sammuneet, ja Merikosken padon yllä leijui vielä yön jäljiltä hiljainen, raskas …

Hoitajan vuoro

Matti istui Oulun yliopistollisen sairaalan valkoisessa vuodeosaston huoneessa ja tuijotti sormiaan. Hänen elämänsä oli supistunut muutamaan neliömetriin, sänkynsä reunalle ja siihen jatkuvaan, raskaaseen huminaan, joka…

Oulun keisari

Oulun torin yllä leijui syyskuinen usva, ja merituuli toi mukanaan tervan ja suolan tuoksun. Kauppatori nukkui hiljaisena, mutta sen mukulakivillä asteli mies, jonka kävelyrytmissä oli samanlaista painokkuutta kuin vanh…
LestadiolaisuusVastattu 1 kk

Herran tahto!

Usko, toivo, rakkaus. Suurin niistä on rakkaus. Tahdotko olla vapaa? Vapaus on sitä, kun sydän ja ajatukset ovat Jeesuksen edessä ja synnit ovat nähdyt ja tunnistetut. Vain raamatun sanasta, käskyistä ja Jeesuksen opetu…

Tämmöisä pappeja

tämä liike tarvitsee, jotka kuulee Pyhän Hengen äänen ja ihmeitä tapahtuu. https://www.youtube.com/results?search_query=matti+vuolanne

Lihaa ja liekkejä

Huoneessa tuoksui vanha paperi, tärpätti ja palanut talikynttilä. Kynttilänliekki vavahti, kun ikkunan läpi vetävä syysyö painoi lasia vasten. Pöydän ääressä istui mies, jonka sormet olivat karhentuneet telttakankaan om…

Karitsan häävaatteet

Ikkunan takana syysyö oli tumma ja äänetön, mutta sisällä pienehkössä kamarissa paloi yksi ainoa öljylamppu. Sen liekki vaelsi seinillä kuin elävä henki, valaisten pöydällä lepäävää kulunutta Raamattua ja avointa kirjet…

Enkelikellojen soidessa

Talviyö oli kietoutunut pienen puutalon ympärille niin tiiviisti, että ikkunaruutuihin oli kasvanut paksuja, kimaltelevia jääkukkia. Sisällä huoneessa oli hämärää; vain uuninluukusta hohkaava punainen hehku maalasi varj…

Tetelestai: Voitonhuuto pimeyden yllä

Golgatan kukkula ei ollut enää pelkkä paikka maan päällä; se oli piste, jossa taivas ja helvetti kohtasivat. Iltapäivän aurinko oli kadonnut jonnekin raskaan, lyijynkalpean pilvipeitteen taakse, ja maa oli vaipunut syvä…

Isän syli: Turva maailman myrskyltä

Hämärä oli laskeutunut pihaan ja kietonut vanhat puut ja harmaat ulkorakennukset pehmeisiin, piteneviin varjoihin. Talon keittiössä oli vielä valoa, mutta tuvan puolella oli hiljaista. Isä istui matalalla tuolilla ikkun…

Kivi ja öljy: Tie Jerikosson varjossa

Tie Jerusalemista Jerikoon oli kapea käärmeenpolku, joka kiemurteli karuissa, paahtavissa rotkoissa. Se oli pelätty reitti, sillä rosvot väijyivät kivenlohkareiden takana, eikä kukaan kulkenut siitä yksin ilman pelkoa. …

Tuomion edessä: Kuninkaan lankeemus

Palatsin marmoriset lattiat olivat kylmät kuningas Daavidin jalkojen alla, vaikka ilta-aurinko heitti pitkiä, verenpunaisia varjoja pitkin seinävaatteita. Israelin suurin hallitsija, jota kansat pelkäsivät ja laulut yli…

Isän syli: Valo pimeyden keskellä

Taivas ei ollut kaukana sieltä, missä pieni tyttö istui kivellä ja itki. Metsä oli jo hiljentynyt, ja illan varjot vetivät pitkiä, mustia sormiaan pitkin sammalta. Tuuli humisi kuusten latvoissa kylmänä ja kolkona. Laps…

Armoa syntiselle: Rukous pimeyden keskellä

Taivaallinen Isä, armollinen ja laupias Jumala, Käännyn sinun puoleesi kaatuneena ja hädissäni, sillä tunnen syvästi oman syntisyyteni ja heikkouteni. Olen langennut syvälle, ja sisimmässäni tuntuu pimeys ja kykenemisyy…