Kynttilän liekki tuulessa: Kun pieni voimavara riittääkin

Kun omat voimavarat ovat aivan olemattoman pienet, ihminen tuntee itsensä kuin tuulessa lepattavaksi kynttilän liekkiin. Tuntuu siltä, että pieninkin vastoinkäyminen tai elämän henkäys voi sammuttaa sen viimeisenkin valon, mikä sisällä on jäljellä. Silloin pelko väsymyksestä on suuri: miten jaksaa huomiseen, miten selviytyä seuraavasta hetkestä, kun akku on tyhjä eikä latausta mistään tunnu löytyvän?
Mutta ihmeellistä tässä hauraudessa on se, että suurempi voima ei kysy sitä, kuinka paljon sinulla on omia resursseja jäljellä. Taivaallinen apu ja kantava voima eivät mittaa sitä, oletko vahva vai heikko, vaan ne alkavat loistaa kirkkaimmin juuri siellä, missä ihmisen omat valot sammuvat.
Kun voimavarat ovat niin pienet, että jaksaa juuri ja juuri hengittää, tehtävä ei ole enää taistelemista. Tehtävä on vain olla siinä, omana pienenä, väsyneenä itsenään. Se on sitä, että antaa luvan olla heikko.
Kuten lapsi, joka ei jaksa enää kävellä, painaa päänsä vanhemman olkapäälle ja antaa toisen kantaa, samalla tavalla väsynyt ihminen voi luovuttaa painonsa eteenpäin. Sinun ei tarvitse kantaa itseäsi. Riittää, että annat suuremman voiman pitää sinua kasassa silloin, kun omat kädet eivät enää jaksa sulkeutua minkään ympärille. Pieni, hiipunutkin liekki on turvassa silloin, kun se saa levätä suuremmassa valossa.
0<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Kun omat voimavarat ovat aivan olemattoman pienet, ihminen tuntee itsensä kuin tuulessa lepattavaksi kynttilän liekkiin. Tuntuu siltä, että pieninkin vastoinkäyminen tai elämän henkäys voi sammuttaa sen viimeisenkin valon, mikä sisällä on jäljellä. Silloin pelko väsymyksestä on suuri: miten jaksaa huomiseen, miten selviytyä seuraavasta hetkestä, kun akku on tyhjä eikä latausta mistään tunnu löytyvän?
Mutta ihmeellistä tässä hauraudessa on se, että suurempi voima ei kysy sitä, kuinka paljon sinulla on omia resursseja jäljellä. Taivaallinen apu ja kantava voima eivät mittaa sitä, oletko vahva vai heikko, vaan ne alkavat loistaa kirkkaimmin juuri siellä, missä ihmisen omat valot sammuvat.
Kun voimavarat ovat niin pienet, että jaksaa juuri ja juuri hengittää, tehtävä ei ole enää taistelemista. Tehtävä on vain olla siinä, omana pienenä, väsyneenä itsenään. Se on sitä, että antaa luvan olla heikko.
Kuten lapsi, joka ei jaksa enää kävellä, painaa päänsä vanhemman olkapäälle ja antaa toisen kantaa, samalla tavalla väsynyt ihminen voi luovuttaa painonsa eteenpäin. Sinun ei tarvitse kantaa itseäsi. Riittää, että annat suuremman voiman pitää sinua kasassa silloin, kun omat kädet eivät enää jaksa sulkeutua minkään ympärille. Pieni, hiipunutkin liekki on turvassa silloin, kun se saa levätä suuremmassa valossa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu