Sitä vain rapistuu.
Leukoja ei mene enää yli 20 vaan vain 10. Etunojapunnerruksia ei mene 50 vaan 20.
Kyykyssä ei tule edes tule edes sataa kun ottaa selkään. Vedossa ei tule lähellekään 200 vaan reilu sata.
Sitten joku vieressä tekee sen 20 leukaa lisäpainolla niin tekee mieli lopettaa.
Ei ole 40 sama kuin 20. Parempi vain lopettaa ja istua sohvalla loppu ikä.
Leukoja ei mene enää yli 20 vaan vain 10. Etunojapunnerruksia ei mene 50 vaan 20.
Kyykyssä ei tule edes tule edes sataa kun ottaa selkään. Vedossa ei tule lähellekään 200 vaan reilu sata.
Sitten joku vieressä tekee sen 20 leukaa lisäpainolla niin tekee mieli lopettaa.
Ei ole 40 sama kuin 20. Parempi vain lopettaa ja istua sohvalla loppu ikä.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Samat sävelet. En ole 82:na sama kuin 8-kymppisenä 75:sta puhumattakaan.
Romupolven vuoksi en ole voinut kyykätä vuosikausiin. Kyykkyni merkitsevät syväkyykkyjä. Pohjakyykyt unohdin jo edellisen kuntoilujaksoni loppuun 4-kymppisenä.
Uudelleen heräsin kuukautta vaille 6-kymppisenä.
Vielä 3-vuotta sitten tein normitangolla kapeaa pyramidia 6 + 4 + 2 + 1 ja takaisin. Kääntöpiste oli 160kg.
Sitten tulivat statiinit kuvaan ja vuodessa katosi tankohackista maku tehon kadottua. Kun 90kg oli riittävästi 6:n sarjoihin niin lopetin koko touhun ja siirryin maastavetoihin korkeilla polvikulmilla.
En ole koskaan harrastanut penkkiä.
Minun penkkini on istumapunnerrus ilman selkänojaa ja ilman jalkatukea.
En viitsi masentaa itseäni ja tyydyn ykköseen 60 kilolla.
Teen sen tavallisesti kapeana pyramidina lähtien 4-kympistä.
Salikaverini ovat ymmärtäväisiä enkä ole kokenut merkkiäkään ikäsyrjinnästä.
Ranneavusteinen yhden käden leukailu jää nykyään nenätasolle eikä leuan alle.
Oleellinen unohtui. Painoni on tippunut vuosien saatossa 91kg > 77kg. Vyötärömitta nykyään muutaman sentin suurempi.
No, jos 10 leukaa vetää, niin onhan sitä siinäkin.
Tuo olisikin mahtitulos - itse en saa yhtäkään kunnolla..
Kovilla salituloksilla leuhkivat vain peittelevät vaimon riettaasta menneisyydestä aiheutuvaa häpeää.
Tosiasioiden toteaminen ei ole leuhkimista eikä valittamista.
Sinulla on parantumaton kompleksi aisurin roolistasi.
Turha se on vertailla muihin, keskity omaan tekemiseen. Siinä sitä kehittyy
Siellä ajatellaan kuten minä 👍
Omiin entisiin tuloksiinhan ap vertailikin. Hyvät tuloksethan nuo olisi jos esim Sanna Mariniin vertaisi.
Treenaaminen laadukkaasti riittää vähempikin toistomäärä kun ajattelee terveyttään. Se on tärkeintä.
Mutta ajatteletko naisen menneisyyttä?
Tottakai , epäoleellinen on tärkeää
Mikä mahtaa olla, kun käsivarsista lihakset tahtoo siirtyä mahan seutuville näin iäkkäänä.
Ei saa antaa periksi,on mukavampi olla kunnossa,te tiedätte sen kaikki.Luovuttaminen on sitä itseään,typerää elämänasennetta.
Tyhjää parempi.
Sitten ainakin rapistuu.
Mutta minullapa se vasta huono kunto on. En jaksa enää nostaa saippuapalaa, vaikka vielä vuosi sitten jaksoin nostaa kokonaista viisi saippuapalaa. Mikä neuvoksi? Ja kun kaikki kaverit nostelevat saippuapaloja ihan tuosta vain, niin hävettää ja tekee mieli lopettaa kaikki.
Tsemppiä älä anna periksi. Yritä ettet verta muihin. Sä oot huippu kunnossa.
No,lopeta kaikki,mitä siinä piipität.
-Voiko vaimon menneisyys vaikuttaa...Voiko naapurit vaikuttaa?Esi-isien teot ja valinnat?Radiosta korviin kantautuvan musiikin tuoma olotila,fiilis...
Ilman vaikutusta, ei ole tekoakaan... Siinäpä syvällistä pohdittavaksi!
Mitä sitä rehkimisestä maksaa.Menkää töihin,se kannataa.
Härkävoimat ei auta, ihmistä ei suunniteltu puskemaan härkä voimalla lähimmäisiä pukin sarvilla. Vaan Jumala sanoi: " Minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa."
Siunausta ja rauhaa.
Olen 64v mummo ja 90 kiloa nousee kevyesti penkistä, useita kertoja päivässä, joskus myös sohvalta 😉
Mummolla sitten vielä jalat kantavat vaikka painoakin on jo kertynyt talven varalle.
Tekaistu juttu, sen huomaa..
Mikähän siinä on ,että ? 20-30-40-50 on periaatteessa kunto ,jos kuntoilee ,mitä kuntoileekin itsekukin,hyvä ok,mutta kun 60- 80 vuotiaana alkaa väkisinkin hieman laskea tulostasot?? vaik ihan hyvä kunto olisikin ikään nähden ? Oliskohan ikääntymisellä tekemistä asian kanssa ,,eli tarkoitan sitä ,et silloin kuntoillaan iän mukaan suhteessa,niin minä teen,et pysyisi kunnos ,esim maalla .polttopuiden hankkimiseen/tekemiseen , lumitöiden kolaamiseen, arkiasioiden hoitamiseen , no sentähden kuntoilen kotonani ,eläkkeellä aikaa on, omat sopivat puntit autotallis,hiihtämistä ,pientä lenkkeilyä ,,no näil pysyy hyvä ok kunnossa ,jos ei mitään kroonisia vaivoja ,tai sairauksia ole,,niille ei taas voip mitään ,jos näitä on ,, tälleen 71 vuotiaana ,,nimittäin ihminen ei voi fyysiselle vanhenemiselle mitään ,mut mielen voip pitää virkeänä ja monenlaista kivaa ja ajanvietettä riittää ,mut asialla pitää itse olla,se auttaa !
Mitä sitä häpeämään🤷
Jos kunto on huono sen voi parantaa
Riittää kun muistaa ettei Roomaakaan päivässä vallotettu
Voiko naisen menneisyyttä parantaa?
....Voi,jos ei katsele taakseensa mitä taakseensa jättää.
Entä jos ei halua tatuoida naamaansa?
Että "Suomalaisittain" jälleen sivuraiteille, mistä näitä tyyppejä riittää,,vissiin heikko itsetunto luulen ,ei fiksut tuollasia typeriä textaile,,pääasia et kuntoilee ,aina hyväkuntoinen venhempikin "nöössipoijaan " pesee!
45 vuotta sitten 28 leukaa ja nyt 6. Olenkin nyt aivan nollakunnossa.
Juuri näin, kannattaa luovuttaa!!!
Kannattaa luovuttaa ainakin sen suhteen että ei enää stressaa vaimon menneisyydestä.
Geenit ovat avainasemassa voimaharjoittelussa. Osa ihmisistä vain on ohjelmoitu niin, että sillä sekunnilla kun treenaamisen lopettaa, häviävät voimat ja lihakset alta aikayksikön ja kun yrittää aloitella uudelleen, on aloitettava joka kerta alusta, koska termi "lihasmuisti" on pelkkää sanahelinää paperilla.
Fakta on että joillakin rasvakudos hupenee iän myötä ja lihakset pikkuhiljaa kutistuu. Näin minulla ainakin ja joudun tekemään kuntoilu liikkeitä ja ne ei ole pelkästään kävelyä, joka oikeasti ei juuurikaan rasita kehoa, vaan täytyy tehdä lihaksia rasittavaa kuntoilua joko painoilla tai omalla painolla esim. leuan veto, etunoja punnerrukset jalkakyykyt esim. isolla kahvakuulalla. Siinä oli se mitä itse teen ja nuo liikkeet käy selkään, vatsaan ja kaikkiin kehon osiin. Kävely jota usein mainostetaan ei pelkästään juurikaan kuntoa kohota, saat raitista ilmaa ja pysyt tietenkin jonkinlaisessa liikkumiskunnossa. Jos taas kävelet luonnossa jossa on jyrkkiä nousuja ja tulet hikiseksi ja jopa hengästyt se auttaa kunnon nostamiseen. Ihmiskeho on hyvä oppimaan liikkeet ja lyö ns. vapaanvaihteen päälle ja oppii rasittamaan mahdollisimman vähän eli jos teet samaa liikettä niin kehitystä ei juuri tapahdu tietyn ajan kuluttua vaan junnaat samalla tasolla ja jopa kunto laskee hiljalleen. Vaatii paljon motivaatiota että ikääntynyt jaksaa kuntoilla kuten pitäisi että lihakset kasvaa ja vahvistuu. Kahvakuulat, rekkitanko oven väliin ja lenkkeily mäkisessä maastossa on riittävät jos teet sen 3 kertaa viikossa. Takuulla kunto nousee mutta se vaatii säännöllisyyttä.
Ihmetttelen jos eläkeikää nostetaan entisestään miten nykynuoret jaksaisi koska ovat nyt paljon huonommassa kunnossa kuin ikäluokkani joka esim. cooper testissä armeija aikaan juoksi lähes kaikki juoksumerkin eli 3000m cooper testissä. Nyt se lienee harvinaisuus. Näin siis 1980 luvun alussa jolloin olin armeijassa. Kuntoa kannattaa kasvattaa, elämä on kuitenkin melko lyhyt aika , nyt sen huomaa kun eläkeikä on jo ovella.
I
Kuulostaa Rooman tuholta, todella surullista.
Rooman tuho. Vaikuttaa tutulta. 1992-99 tuli käytyä pyörälenkillä ahkerasti. Pitkää lenkkiä monta kertaa viikossa. Sitten 2000 oli hirvee sadekesä ja kaikki aika ja energia meni kursseilla uuden ammatin opettelussa. Lisäksi siihen tuli pleikkarin pelaaminen ja neljä vuotta myöhemmin myös alkoholi. Nää kaks lähti viemään ihan kokonaan. Siitä se fillarointi lähti pikkuhiljaa hiipumaan. Nykyään olen pyörän satulassa koko vuonna sen verran mitä ysärillä olin kahden päivän aikana. On kuntokin sen mukainen.
Tätä voi kanssa verrata ihan täysin Rooman tuhoon. Siellähän kanssa lähdettiin vähäsen liikaa niihin sirkushuveihin ja sitten unohtui hoitaa tärkeimmät asiat.
Jos koko treenaamisen idea on ollut vaan päteä muille niin ehkä tosiaan parempi lopettaa kokonaan. Varmaan olisit onnellisempi kun et olis koskaan alottanutkaan.
Pätemisen tarve saattaa olla hyväkin kannustin mutta sillä sektorilla ei koskaan saavuta todellista tyytyväisyyttä.
Oma motiivinani oli sairastelu. Verenpaine rumasti yli viitearvon vahvasta lääkityksestä huolimatta. Sama juttu sokerin kanssa mutta ilman lääkitystä.
Kuukautta alle 55v olin todella huolestunut koska rappio ulottui mieskuntoonkin!
Saliia 5krt/vko. Verryttelyineen yhteensä 10 tuntia.
Nyt,82v iässä tehty eturauhaseni leikkely on vauhdittanut rappeutumista.
Suurten lihasrymien raskaammat harjoitteet on täytynyt lopettaa. Maastaveto on muuttunut korkeille polvikulmille ja pienemmillä painoilla.
Ojentajapuoli on heikentynyt varsinkin viime vuosina rumasti.
Paino on pudonnut, pääosin statiinien johdosta, 3:ssa vuodessa 6 kiloa. Reidet, pakarat, selkä!
Keventyneen ukon leukailussa ei ole taantumaa mutta nivusten ronkkiminen puukolla on lopettanut kylmariipunnssa tehdyt leuat.
Kaikesta huolimatta vanhan ukon ainoa huilipäivä on lauantai. Treenit on täytynyt pilkkoa pienempiin osiin. Vaikuttajia ja vastavaikuttajia ei samoissa treeneissä.
Vanhuksen loppuhenkonen. Keskikropan tasapaino, selkä >< vatsa on ainakin minulle tärkeä. Silloin kun ostosrepussani on sopivasti painoa niin kesyjen jalkatreenien lisäksi nousen ylimmän kerroksen asuntomme 97 porrasta. Viikoittain pari, kolme kertaa. Vaikka nykyään nousen vain askelma kerrallaan niin ylhäällä tuntuu reisissä ja kläähätän pahasti.
Salilla määritän sarjavälit sykkeen perusteella. Vaikuttaa myös aerobiseen kuntoon.
Yhteenveto. Minun motiivini ovat olleet härskin itsekkäitä aina mieskunnon säilymistä myöten jolla ei enää ole ollut merkitystä kolmeen vuoteen vaimoni sairauden johdosta.
Vaimollani oli verenpainemittari ja ryhdyin viikoittain, aina samassa tilanteessa ennen salille lähtemistä, mittaus 5:n minuutin rauhoittumisen jälkeen.
Paineet ja leposyke alkoivat hiljalleen laskemaan.
Vähensin painelääkityksen puoleen.
Olin alusta alkaen viihtynyt salilla. Tuli tulosta ja tuttavia.
Myös satunnaisesti aamuisin mittaamani paastosokeri aleni viitealueelle.
Kunto koheni ja vähensin lääkitystä.
Vuoden sisällä voin luopua jo siihen mennessä 1/4 osaan vähentämäni painelääkitys kokonaan.
2 tuntia heräämisen jälkeen mitattu leposyke oli laskenut +80 -> alle 60:n.
Sitä pitää ensin tehdä helvetisti turhaan, jotta voi tajuta itsestään selvän asian, että 40 v ei oo sama kuin 20 v. Se turhaan tekeminen tarvitaan, jotta voidaan oppia.
Ja toinen ihmettelee, miten ei enää 82-vuotiaana homma rullaa entiseen malliin. Oiskohan siks, kun sitä ikää on jo ihan liikaa.
Neljänkympin kohdalla pitää jäädä noista vitun kuntoiluhommista eläkkeelle ja jättää hommat nuoremmille. He kun pystyvät suorittamaan, kun ei ole niitä kaikkia pirun iän mukanaan tuomia vaivoja, kuten pystymisen loppuminen. Itse olen jo 55 ja ei tässä iässä tarvitse repiä niin saatanasti, kun ei siihen enää pystykään. Armeijan jälkeen, 20 kesäisenä, alkoi melkein heti se kuntoilurääkki ja liika juokseminen. Siellä tuli kolmeenkymppiin mennessä poltettua ittensä loppuun ja mehut puristettua viimeistä veripisaraa myöten kaikki irti. Ihan ilman mitään urheilijan uraa. Mitä kauemmas tuosta on tultu, sen enemmän sitä on eri ihminen kuin silloin aikoinaan. Mä oon eläkkeellä nykyään, tahti on siksi hiljaista nykyään.