Olen aloittanut tammikuussa työt yhdessä Suomen sadoista postitoimipaikasta, jossa olen työskennellyt nyt kaksi viikkoa yksin jakopiirilläni postinjakajana. Töihin minut ohjasi työpisteessä kyseisen postin nopein jakaja, joka kuulemma on aina selvinnyt töistä takaisin ennen työajan päättymistä, ja joka jakaa alueen noin 2h 30 min.
Itselläni on mennyt jakamiseen aikaa noin 3h30 minuuttia, pahoina päivinä, kuten viime tiistaina, jolloin lumimyräkkä, tunnin enemmän, oman alueeni lajitteluun ja osoitteenmuutoksiin, joka alkaa noin 7.30 aamulla, yleensä kolme, pahoina päivinä viisikin tuntia. Työajat ovat tuolla alkaen aamulla klo 6.15 ja maanantaisin ja perjantaisin työaika päättyy 13.15. Eilen perjantaina, kun oli kohtalaisen helppo päivä, selvisin pois töistä 14.45, eli ylitöitä tuli silloinkin puolitoista tuntia.
Torstaina minulle posmotti muuan johtavassa roolissa oleva työntekijä, ei kuitenkaan esimies, että jos en pian ala saada helppoina päivinä töitä tehtyäni työajassa, on silloin jotain tehtävä. Ymmärsin, että hän vihjasi siihen, että jos en suoriudu työajassa, minut voitaisiin heittää töistä kesken koeajan. Moni muu työntekijä on todennut, että päivät on räätälöity aivan liian tiukoiksi. Käytännössä minunkin tulisi tehdä lajittelu, ossarit, ruokatunti kaikki reilusti alle kahdessa tunnissa, ja selvitä alueelle klo 9.15, jos haluaisin vaikka ma ja pe ehtiä tehdä hommat työajan puitteissa.
Kerroin tämän työntekijän suitsutuksesta seuraavana aamuna toiselle vanhemmalle työntekijälle, ja sain kuulla, että kyseinen hidasta työtahtiani soimannut työntekijä on yllättäen työpaikkamme pääluottamusmies, jolloin hänen tehtävänsä ei suinkaan ole arvostella työsuorituksiani. Ennestään vähäinen uskoni koko luottamusmiessysteemiin on aivan pirstaleina edellä mainitun jälkeen.
Torstainen rummutus kuitenkin johti siihen, etten usko, että työsuhteeni varmasti jatkuisi koeajan jälkeen, eli välittömästi iski kalvava epävarmuus hommasta. Vanhempi miestyöntekijä (posmottaja oli nainen) toki kannusti, että ainoa, jonka kommentit minun tulee ottaa vakavasti, on joko paikan oikea esimies, tai hänen esimiehensä.
Itselläni on mennyt jakamiseen aikaa noin 3h30 minuuttia, pahoina päivinä, kuten viime tiistaina, jolloin lumimyräkkä, tunnin enemmän, oman alueeni lajitteluun ja osoitteenmuutoksiin, joka alkaa noin 7.30 aamulla, yleensä kolme, pahoina päivinä viisikin tuntia. Työajat ovat tuolla alkaen aamulla klo 6.15 ja maanantaisin ja perjantaisin työaika päättyy 13.15. Eilen perjantaina, kun oli kohtalaisen helppo päivä, selvisin pois töistä 14.45, eli ylitöitä tuli silloinkin puolitoista tuntia.
Torstaina minulle posmotti muuan johtavassa roolissa oleva työntekijä, ei kuitenkaan esimies, että jos en pian ala saada helppoina päivinä töitä tehtyäni työajassa, on silloin jotain tehtävä. Ymmärsin, että hän vihjasi siihen, että jos en suoriudu työajassa, minut voitaisiin heittää töistä kesken koeajan. Moni muu työntekijä on todennut, että päivät on räätälöity aivan liian tiukoiksi. Käytännössä minunkin tulisi tehdä lajittelu, ossarit, ruokatunti kaikki reilusti alle kahdessa tunnissa, ja selvitä alueelle klo 9.15, jos haluaisin vaikka ma ja pe ehtiä tehdä hommat työajan puitteissa.
Kerroin tämän työntekijän suitsutuksesta seuraavana aamuna toiselle vanhemmalle työntekijälle, ja sain kuulla, että kyseinen hidasta työtahtiani soimannut työntekijä on yllättäen työpaikkamme pääluottamusmies, jolloin hänen tehtävänsä ei suinkaan ole arvostella työsuorituksiani. Ennestään vähäinen uskoni koko luottamusmiessysteemiin on aivan pirstaleina edellä mainitun jälkeen.
Torstainen rummutus kuitenkin johti siihen, etten usko, että työsuhteeni varmasti jatkuisi koeajan jälkeen, eli välittömästi iski kalvava epävarmuus hommasta. Vanhempi miestyöntekijä (posmottaja oli nainen) toki kannusti, että ainoa, jonka kommentit minun tulee ottaa vakavasti, on joko paikan oikea esimies, tai hänen esimiehensä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.