Onko henkilöllä oikeus saada perustelut Korkeimman Oikeuden päätökselle hylätä asia?
Ilman pienintäkään perustelua ratkaisulleen?
Ilman pienintäkään perustelua ratkaisulleen?
Mitä sanoo laki?
Anonyymi-ap
28153
1Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2003/434#part_2__chp_7__sec_45
Hallintolaki
45 §
Päätöksen perusteleminen
Päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.
Päätöksen perustelut voidaan jättää esittämättä, jos:
1)tärkeä yleinen tai yksityinen etu edellyttää päätöksen välitöntä antamista;
2)päätös koskee hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän taikka kunnallisen monijäsenisen toimielimen toimittamaa vaalia; (29.6.2021/637)
3)päätös koskee vapaaehtoiseen koulutukseen ottamista tai sellaisen edun myöntämistä, joka perustuu hakijan ominaisuuksien arviointiin;
4)päätöksellä hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista asianosaista eikä muilla ole oikeutta hakea päätökseen muutosta; taikka
5)perusteleminen on muusta erityisestä syystä ilmeisen tarpeetonta.
Perustelut on kuitenkin 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa esitettävä, jos päätös merkitsee olennaista muutosta vakiintuneeseen käytäntöön.
Saman lain 4 §
"Tätä lakia ei sovelleta lainkäyttöön..."
Mutta kyllä siinä aloittajan "asian hylkäämisessä", mitä ikinä se tarkoittaakaan, on esitetty jotkin perusteet ratkaisulle.
Jos korkein oikeus ottaa asian käsiteltäväkseen, se aina perustelee lopullisen tuomionsa asiassa, olipa se hylkäävä tai hyväksyvä ratkaisu. Mutta jos valituslupa evätään, sitä korkein oikeus ei perustele.
Mikä on esittelijän rooli käsiteltäessä asiaa Korkeimmassa oikeudessa?
Ihan sama, kuin missä tahansa muussakin päätöksenteossa, selvittää asiaa, etsiä tietoa ja yleensä tehdä pohjaehdotus.
Miten vaikeaa tämä noin yleensä ottaen muuten on? Googlella kun hakee "korkein oikeus esittelijä", niin kirjaimellisesti ensimmäinen hakutulos on KKO:n "Henkilöstö"-sivulle, joka sanoo seuraavaa:
"Esittelijät
Korkeimman oikeuden esittelijät, jotka ovat virkanimikkeeltään oikeussihteereitä tai esittelijäneuvoksia, valmistelevat korkeimman oikeuden päätettäväksi tulevat lainkäyttöasiat ja esittelevät ne istunnossa ratkaisun tekevälle jaostolle. Esittelijät huolehtivat yhteydenpidosta asianosaisiin ja oikeudenkäynnin ulkoisen kulun järjestämisestä.
Korkeimman oikeuden esittelijöiksi nimitetään erilaisissa juristitehtävissä toimineita kokeneita juristeja. Korkeimmassa oikeudessa toimii 25–30 esittelijää. Esittelijät nimittää korkeimman oikeuden täysistunto."
Onko niin, että oikeastaan tämä esittelijä pohjustaa valituksen oman mielensä mukaisesti niin että Korkein Oikeus käytännöllisesti katsoen tekee päätöksensä esittelijän ehdotuksen mukaisesti?
Epäilemättä näin.
Tokko korkein oikeus lukee tarkemmin, luottaa esittelijän ehdotukseen ja hyväksyy sen.
Jos esittelijä tekee työnsä hyvin, lienee toki niin, että useammin esittelijän ehdotuksen mukainen ratkaisu syntyy, kuin että se olisi aivan toinen. Se nyt toki on ihan selvä asia. Muutenhan meidän pitäisi olla huolissamme esittelyn ja sen taustalla olevan työn tasosta.
Mutta aika usein KKO:n ratkaisut sen sijaan syntyvät äänestyksellä. Siis edes oikeusneuvosten kesken ei ole päästy yksimielisyyteen ratkaisusta, vaan tulos ratkeaa äänestämällä. Aika vaikea on väittää, että ainakaan tällaisessa tapauksessa oikeusneuvokset olisivat vain esittelijöiden kumileimasimia, mikä taas tietysti kyllä ainakin vihjaa, että todennäköisesti yksimielisiäkin ratkaisuja kyllä aidosti vielä harkitaan esittelyn jäljiltä.
Valitettavasti asia on näin, oikeuden saaminen on lähes mahdotonta.
Oikeusmurhien uhri.
Korkeimmassa oikeudessa hyväksyttiin jopa rikkominen Perustuslakia vastaan. Puhumattakaan muista rikoksista.
Eipä muistettu myöskään perustella mitään.
"Mutta jos valituslupa evätään, sitä korkein oikeus ei perustele".
Miksi ei? Onko tähän olemassa jokin lain pykälä? Mikä?
Jos ajattelee inhimilliseltä kannalta, niin on suoranaisesti "raakaa", että Korkein oikeus ei välitä edes muutamalla rivillä perustella!
Kantaja on ensin vienyt asian käräjäoikeuteen ja maksanut siitä ja nähnyt paljon vaivaa esitellessään asian, maksanut asianajalle.
Käräjäoikeus hylkäsi.
Kantaja vie asian Hovioikeudella, maksaa siitä 610 euroa + kenties asianajajakuluja. Hovioikeus hylkää. Uskooko joku ihan tosissaan, että hovioikeus perustelee? Käsi pystyyn!
Hovioikeus ei myönnä valituslupaa.
Kantaja ei pyytää valituslupaa Korkeimmalta oikeudelta ja maksaa toiset 610 euroa. Kauhea työ ja odottaminen.
Korkein oikeus ei myönnä valituslupaa, eikä vaivaidu edes perustelemaan! Vähintä olisi ainakin se PERUSTELU!
Mutta ei.
Siis "kantaja pyytää" valituslupaa (korjaus).
Laita tuomion tunniste, niin katsotaan pitääkö tämä paikkansa.
Laita tällainen ratkaisu meille tarkastettavaksi, niin voidaan katsoa täysin perustelematon ratkaisu, aivan sama, oliko se hovin tai korkeimman. Odotan innolla.
No joo.
Minun oli vaikeaa liikkua terveydellisistä syistä, joten pyysin saada olla mukana oikeudenkäynnissä etäyhteydellä.
Tuomari ei suostunut.
Eli en voinut olla mukana oikeudenistunnossa.
Vastapuolen asianajaja oli esteellinen, mutta tuomari hyväksyi hänet oikeusavustajaksi kuitenkin.
Tämä esteellinen oikeusavustaja junnasi sitten yksinään kaiken vastapuolen hyväksi ja yllytti tuomaria hylkäämään kaikki esittämäni todisteet. Tuomari teki työtä käskettyä ja hylkäsi ihan kaikki todisteeni. On muuten rikos RL 15:1 § muistaakseni, kun hävittää todisteet. Tuumasi, että olivat tarpeettomia.
Sitten tuli rikosoikeudenkäynti toisen tuomarin vetämänä. Pyysin olla siinä mukana. En saanut, ei vastannut edes pyyntööni.
En antanut suostumista kirjalliseen oikeudenkäyntiin. Piti suljettujen ovien takana oikeudenkäynnin ja hylkäsi rikokset. Syyksi ilmoitti, että hakemus oli muka ollut "puutteellinen" - Ei takuulla ollut, kaksi kolme sivua olin kirjoittanut ja selostanut tarkkaan nimet, tekotavat, rikokset, rikosten tekopaikat ym, kaiken mitä oli kysellyt. Eli tää toinen tuomari teki perusteettoman lausuman, - valehteli.
Ei ilmoittanut, oliko muita osanottajia mukana, ei nimiä, paitsi minun nimen.
Pointti on se, että eikös Perustuslain mukaan asianosainen saisi olla mukana oikeudenkäynnissä? En saanut olla.
Oli paljon muutakin suhertamista, pöytäkirjojen vääristelyä, niitä ei lähetetty, perättömiä lausumia ym. Ei viitsi edes luetella.
Tämä tästä.
Käsittääkseni
Ai tämä oli taas tämä tapaus, että jos tuomioistuin ei pidä todisteitasi merkityksellisenä, se olisi RL 15:1 mukainen rikos.
Tämä asia käsiteltiin jo aiemmin ja huuhaaksi todettiin.
Kun lisäksi et laita tuomiota luettavaksi, vaan kerrot siitä vain oman tulkintasi, jää asia siltäkin osin huuhaaksi.
Palataan asiaan, kun saamme lukea itse, mitä asiassa on päätetty.
Entäs kun sattuu selvään olemaan laki, että "on rikos RL 15:1, kun hävittää todisteet".
Kysymys:
- Kumpi on mielestäsi painavampaa:
Laki vai tuomioistuimen mielipide?
Vai on jo "Tämä asia käsiteltiin jo aiemmin ja huuhaaksi todettiin.käsitelty".
Enpäs ole sattunut huomaamaan, että kaikki muut ovat sen "huuhaaksi" todenneet.
Toinen kysymys:
- Miksi minä laittaisin tänne sinulle tuomiota luettavavaksi.?
Oletko ehkä ammatiltasi tuomari?
Vai tavan amatöörivänkääjä?
"Entäs kun sattuu selvään olemaan laki, että "on rikos RL 15:1, kun hävittää todisteet"."
Huoh, vänkä vänkä. Juu, RL 15:1 on olemassa oleva säännös. Se, että tuomioistuin ei anna sinun haluamaasi arvoa todisteillesi, ei kvalifioi sitä.
"Kysymys:
- Kumpi on mielestäsi painavampaa:
Laki vai tuomioistuimen mielipide?"
Tuomioistuimen mielipide, sillä tuomioistuimen tehtävä on käyttää lakia. Tuomioistuin siis kertoo miten sinun tapauksesi tosiseikat ja niihin soveltuvat säännökset sovitetaan yhteen ja minkälainen ratkaisu siitä tehdään.
Jos tuomioistuimen mielipide ei ole painavin, niin kenen sitten?
"Enpäs ole sattunut huomaamaan, että kaikki muut ovat sen "huuhaaksi" todenneet.
Kyllä siitä muutkin mielipiteensä esittivät silloin.
"- Miksi minä laittaisin tänne sinulle tuomiota luettavavaksi.?"
Koska omat sepustuksesi niistä ovat paitsi luokattomia ja aukollisia, myös subjektiivisia. Ei sellaiselta pohjalta voi niistä sanoa mitään oikeasti järkevää. Jos haluat oikeasti järkevää sanottavaa asiastasi, laitat sen toki esimerkiksi henkilötiedot ja tunnistetiedot peitettynä nähtäväksi, jotta jokainen voi itse lukea alkuperäisestä lähteestä, miten sinua on kohdeltu.
"Oletko ehkä ammatiltasi tuomari?
Vai tavan amatöörivänkääjä?"
Jostain siltä väliltä. En ole tuomari, mutta en näissä asioissa sinun kaltaisesi maallikkokaan.
"Mutta jos valituslupa evätään, sitä korkein oikeus ei perustele".
Miksi ei? Onko tähän olemassa jokin lain pykälä? Mikä?
Ei ole lakipykälää, vaan vakiintunut käytäntö.
Elikkä "vakiintunut käytäntö" onkin ristiriidassa Hallintolain § 45 kanssa.
Antakoon Korkein oikeus selkeän perustelun, että miksi "vakiintunut käytäntö" menee Hallintolain § 45 edelle!
Arvatkaapa, tuleeko antamaan perustelun ...
Eivät anna perusteluja käytännölleen. Valituslupajärjestelmää otettaessa käyttöön kuitenkin selitettiin, että perustelemattomuus valituslupa-asiassa vähentää korkeimman oikeuden työmäärää, mikä oli yksi tavoite valitusluvan käyttöön ottamiselle korkeimmassa oikeudessa.
Ai jaa.
Varsinkin valitusluvan tekijälle on tullut erityisen paljon työtä, kuluja ja odotteluaikaa sekä henkistä kärsimystä.
Näillä Korkeimman oikeuden neuvoksilla on niin hyvät liksat ja heidän pitäisi helposti osata muotoilla perustelunsa tai pyytää esittelijää muotoilemaan.
Eiköhän kyseessä ole paremminkin ns. raukkamaisuus, kun ei uskalleta seistä sanojensa ja päätöstensä takana?
"Sanasta miestä, sarvesta härkää" sannoo suomalainen sanalasku.
Minkä rikoksen tuomioistuin tekee, jos ei salli asianosaiselle mahdollisuutta suulliseen kuulusteluun?
No minkä rikoksen mielestäsi?
Rikokset luetellaan pääosin rikoslaissa. Aloita sieltä. Kerro meille, mikä rikos se nähdäksesi on.
"Elikkä "vakiintunut käytäntö" onkin ristiriidassa Hallintolain § 45 kanssa.
Antakoon Korkein oikeus selkeän perustelun, että miksi "vakiintunut käytäntö" menee Hallintolain § 45 edelle!
Arvatkaapa, tuleeko antamaan perustelun ..."
Kuten sinulle jo aiemmin todettiin, hallintolakia ei edelleenkään sovelleta lainkäyttöön eli tuomioistuimen ratkaisujen tekemiseen. Hallintotuomioistuinten perustelusäännökset ovat aivan muualla, enkä vieläkään usko, että mitään perustelua et ole saanut. Se on toinen juttu, ymmärrätkö tai hyväksytkö sen.
"Kuten sinulle jo aiemmin todettiin, hallintolakia ei edelleenkään sovelleta lainkäyttöön eli tuomioistuimen ratkaisujen tekemiseen. Hallintotuomioistuinten perustelusäännökset ovat aivan muualla, enkä vieläkään usko, että mitään perustelua et ole saanut. Se on toinen juttu, ymmärrätkö tai hyväksytkö sen."
En saanut mitään perustelua. - Usko tai sitten älä usko.
Jos olisin saanut perustelun, niin en kai minä täällä ihmettelisi.
Toki minä reilun pelin hyväksyn, mutta en tämäntapaista välinpitämättömyyttä, että Korkeimmalla oikeudella on hommat niin "kortilla", että ei uskalleta edes muutamalla sanalla perustella päätöksiään. 10 kuukautta sain odotella, ennen kuin osattiin päättää, että hylätäänpäs.
Skandaalihan siitä syntyisi, jos seikkaperäisesti kertoisin, mitä kaikkia rikkomuksia ja rikoksia käräjäoikeus hyväksyi ja sitten jopa hylkäsi pitävät todisteet ja päästi (tuttavat) osapuolet vastuustaan. Hovioikeus painoi sitten kaiken villaisella.
Tosin hovioikeus antoi perustelun tyyliin: ”Koska käräjäoikeus näin päätti, niin jätämme asian tutkimatta/hylkäämme”. Hovioikeus noudatti siis Hallintolain 45 §, kun antoi perustelun. - ”Järkeenkäyvästä” (?) perustelustaan voi tietysti olla eri mieltä…
Onko jokin lainmukainen pykälä, miksi muka hallintolakia edelleenkään ei sovelleta, vaan että "vakiintunutta käytäntöä" sovelletaan? Missä muuten nämä Hallintotuomioistuinten perustelusäännökset ovat luettavissa?
Löysin vain tämän: 370/2007)12 § Asianosaisen oikeus tiedonsaantiin.
Summa summarum:
Korkein oikeus hyväksyi selvät menettelyvirheet ja rikokset.
Jos eivät olisi olleet rikoksia, niin velvollisuutensa olisi ollut tiedottaa/perustella, että minkä lain nojalla muka "eivät olleet".
Koita nyt hyvä ihminen ensin päättää kummalla linjalla oikein olet menossa. Hallintolaki koskee hallintoasioita, ja sieltä lähdetään hallinto-oikeuslinjalle hakemaan muutosta hallintopäätökseen. Hallinto-oikeuden (tai yleisten tuomioistuintenkaan) suorittamaa lainkäyttöä ei kuitenkaan hallintolaki koske, kuten selväsanaisesti kerrotaan hallintolain 4 §:ssä, mikä sinulle on kerrottu jo ylhäällä. Hallinto-oikeuksien perusteluvelvollisuus tulee laista oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019, 87 §). Toisin, kuin KKO, KHO:kin perustelee hylkäävät valituslupahakemukset ainakin normiperustein.
Löytämäsi tuomioistuinten julkisuuslain (370/2007) 12 § ei liity asiaan mitenkään. Olet epäilemättä saanut tiedon kaikista itseäsi koskevista tuomioistuimen asiakirjoista, eikä mitään niistä ole sinulta salattu. On lähes Lawettimaista laintulkintaa poimia tuolla tavalla yksittäisiä itsestä hyvältä kuulostavia pykäliä ja tulkita niitä oman mielensä mukaan täysin irrallaan viitekehyksestään.
Ainoa tapaus, jossa et saa edes normiperustetta tuomioistuimen päätökseen, on kun KKO hylkää valituslupahakemuksen. Syy on silloin se, että tapauksessasi ei ole ollut OK 30:3 tarkoittamia syitä saada nimenomaan KKO:n ratkaisu. Toisin, kuin hallinto-oikeuslinjalla, jossa KHO on ensimmäinen muutoksenhakutuomioistuin, yleisellä tuomioistuinlinjalla hovioikeus on jo ollut muutoksenhakutuomioistuimesi. Päästäkseen KKO:een tulisi kyse olla vielä jostain aivan muusta, kuin kysymyksen todistelun arvioinnin kaltaisista perusjutuista, jotka jo kaksi tuomioistuinta on tehnyt. Se, että sinun mielestäsi kyse oli jostain selvästä
Kerroit, että KKO hylkäsi kaiken todistelusi. Ei hylännyt. Sellainen päätös, ja sitä myöten alemman tuomioistuimen päätöksen pitäminen voimassa olisi ollut valituslupasi hyväksyminen, oikeudenkäynti ja perusteltava päätös. Nyt KKO implisiittisesti totesi, että edellä mainittuja poikkeuksellisia perusteita ottaa asia vielä edelleen käsittelyyn ei ollut. Koska et laita mitään tuomiostasi luettavaksi, ei siihen voi ottaa mitään kantaa, miten ilmeistä se on ollut. Yleensä aika ilmeistä.
Oletkohan tietoinen, että Hovioikeuden päätöksestä bruukataan valittaa Korkeimpaan oikeuteen? Jos ei ole niin tapana, niin olisivat sieltä Korkeimmasta oikeudesta voineet heti ohjata toiseen instanssiin - vaikkapa siihen sinun ehdottamaasi Hallinto-oikeuteen.
Kas kun hovioikeus esitti nimenomaan, että ”valituslupahakemuksen voi lähettää Korkeimpaan oikeuteen siihen ja siihen mennessä”. Olisivat mieluummin ehdottaneet, että lähettää mahdollinen valitus Hallinto-oikeuteen, - kuten sinä tämän asian paremmin tiedät.
Kysyin siis aloituksessa, että ” Onko henkilöllä oikeus saada perustelut Korkeimman Oikeuden päätökselle hylätä asia?
Ilman pienintäkään perustelua ratkaisulleen?”
Koko tämän jutun pointtihan koskee sitä, että minkä takia Korkein oikeus ei voi PERUSTELLA, vaikka vain muutamalla sanalla, että miksi valituslupaa ei myönnetty. Olisihan Korkein oikeus vallan mainiosti voinut perustella melko yksinkertaisesti, esim. että ” Syy on se, että tapauksessasi ei ole ollut OK 30:3 tarkoittamia syitä saada nimenomaan KKO:n ratkaisu”. Ja sitten ystävällisesti kertoa, mikä olisi nimenomaan oikea taho ratkaisemaan.
Google ei muuten kerro mikä tämä esittämäsi OK 30:3 on, en valitettavasti osaa itse ulkoa Finlexin lyhenteitä.
Et muuten viitsisi sotkea jotain ”Lawettia” tähän, mitä se tähän kuuluu, - joten pysyisit asiassa, kuomaseni!
Nähtävästi olet joko jonkin noista edellä luetellun oikeusistuimen tuomari/esittelijä/neuvos tms., tai sitten joku pinko oikeustieteen opiskelija.
Kiitos sinulle kuitenkin mielenkiinnostasi tähän tapaukseen!