Aika paljon menee kampisarjaa, poljinta, takarataspakkaa, vaihteensiirtäjää, vaijeria, sisä- ja ulkokumia ja jarrupaloja. Plus ketjuöljyä. Valotkin maksavat.
Varsinkin valtatien pientareen suolainen nastakura syö pyörää pelottavalla vauhdilla.
Varsinkin valtatien pientareen suolainen nastakura syö pyörää pelottavalla vauhdilla.
Vastaukset 22
Vanhimmat
50-100€ vuodessa riittää hyvin.
Köyhän provo. Kaikki oikeasti pyöräilevät tietävät että ei niitä tarvitse olla vähän väliä vaihtamassa. Toki jos ostaa halvan paskan niin saa halvan paskan.
Työmatkafillarointi kohtuu laadukkaalla manuaali fillarilla ei hirveästi rahaa vie ketjut ja takapakka vaihtoon n. 10000 km kohdalla ja koko voimansiirto n. 20000km kohdalla. Lisäksi tietysti pesut rospuuttoaikana vesi ei paljon maksa ja pesuainekaan ei maltaita maksa. Öljyt lisäksi ketjuihin niin siinä se.
Mitäs jos sinä tekisit ensin tuon laskelman itsa ja katsotaan sitten kuinka realistinen se laskelmasi olisi...
Jo on kirjoitus.
Tässä jos rupeaa retostelemaan jonkin asian halpuudella, niin valtiovalta tulee tekemään kaikkensa, jotta saisivat iskettyä kimppuun.
Juniorina pyöräilin kaikki opiskeluun liittyvät matkat kuuden vuoden ajan, enkä vaihtanut edes ketjua tai rattaita. Muutama rengasrikko ja niiden paikkaus lähinnä suurimmat kustannukset. Edestakainen matka ei tosin ollut kuin noin 8 km.
Sinkula alle, ei ole paljoa kuluvia osia. Säästyneet rahat voi sijoittaa vaikka nahkasatulaan.
Ja teräsrunko ja vannejarrut. Ei se homma muuten etene. Painoa väh. 17-20 kiloa runkoon, nahkasatulaan 1 kilo ja tavaratelineeseen 2 kiloa.
Jos satulan painoa pitää pohtia ehkä on liian heikkovoimainen pyöräilläkseen. Levyjarrut lisäisivät myös painoa entisestään ja vaikeuttaa pyöräilyä.
Kerrotko miten hyvät jarrut vaikeuttavat pyöräilyä? Hyvät jarrut ennemminkin edesauttavat sitä.
Osien paino oli kirjoittajan ongelma, korjasin vaan epäloogisuutta. Vannejarrut ovat kevyet.
Vanne- ja nestetoimisten levyjarrujen painoero kokonaisuudessaan on siellä 300-500gr. Luokkaa kun kokonaisuus otetaan huomioon ja verrataan suhtkoht saman tason järjestelmiä.
Sitten taas toisessa vaakakupissa on se että kun mennään vaikka vaativampaan maastoajoon je sen jarruille asettamiin vaatimuksiin niin sellaisia vannejarruja ole olemassa…
Harva ajaa työmatkaa kovin haastavia maastoreittejä pitkin.
Lihasheikkousmies havaittu.
Se on totta, mutta niin on totta myös se että harvalla työmatkapyöräilijällä tuolla 300-500gr. painoerolla myöskään on mitään merkitystä.
Varsinainen vitsiniekka tuo aloittaja.
Juuri näin, ehkä työtön Kelaluukulla?
Olet kyllä kovan luokan pyöräilijä, kun kampisarjoja ja polkia kuluu niin paljon. Yleensä ne kestävät vuosia.
Eturattaita myydään erikseen, ei tarvitse ostaa kokonaista kampisarjaa. Ehkä aloittaja ostaa kaikkein halvimpia settejä, joissa rattaat on niitattu, eli eivät ole vaihdettavissa? Tai sitten pilaa kierteet huolimattomuudella polkimia vaihtaessaan?
Onko työmatkapyöräilyn kustannukset miten erit, kuin muun pyöräilyn kustannukset?
Joo, duunimatkapyöräily ei liene sitä kailleinta pyöräilyä. Kyllä pyörän toimintaan menee silloin tällöin rahaa, ehkä 800 eurolla saa hyvän pyörän ja muutaman vuoden välein voi mennä joku saturainen siihen että vaihtaa ketjut, rattaat ja renkaat, ja joskus joutuu ostamaan öljyä pikkupullon mutta ei edes joka vuosi. Tänä vuonna poltin yli tonnin fillarointiin kun ostin yhden uuden ja korjasin yhden vanhan vähän perusteellisemmin, mutta eipä ne nyt pariin vuoteen tarvitse mitään investointeja. Jos laskis pari, kolme sataa per vuosi ja sen verran menee totta puhuakseni mysö kenkiiin per vuosi.