Palstan arvostettuna x-luotsina ja siis tätä kautta melkein keskustalaisena haluaisin tietää, että mitä mieltä olette entisen puolueen johtajanne ja pitkäaikaisen presidentin Urho Kekkosen läheisistä, miltei intiimeistä väleistä Neuvostoliittoon?
Silloin Suomen ulkopolitiikkaa toteutettiin ainoastaan Neuvostoliiton haluamalla tavalla.
Välit sai korjattua asiallisiksi vasta Mauno Koivisto.
Neuvostoliitto ja kommunistithan vihasivat yli SDP:a ja sen johtoa ja saivat Neuvostoliitolle myötämielisen Kekkosen johdolla jopa SDP:n puheenjohtajan vankilaan näissä näytösluonteisissa sotasyyllisyysoikeudenkäynneissä. Vihaan
Neuvostoliiton vihaan SDP:a vastaan oli useita syitä.
Suurimpana syynä kun ns. vaaran vuosina 1945-1949 SDP:n hallinnassa olleet tärkeimmät ja useimmat ammattiliitot estivät sen, että Hertta Kuusisen SKP:n haluama ns. "Tsekkoslovakian tie" ei toteutunut vaan Suomi säilyi vapaana maana jonka yhteiskuntajärjestyksestä se sai itse päättää.
Neuvostoliiton hajoamisen aikaan 1990-1991 Koivisto ilmoitti, ettei edellytyksiä YYA-sopimuksen jatkumiselle ei ole:
"Lopullisen sysäyksen sopimuksesta irtautumiselle antoi Neuvostoliiton elokuun 1991 vallankaappausyritys. Ahon hallituksen ulkoasiainvaliokunta päätti vielä 25. elokuuta, että Suomen ja Neuvostoliiton väliset sopimukset pysyisivät ennallaan, mutta valtiojohto tuli pian toiselle kannalle. Presidentti Koivisto pyysi 12. syyskuuta KGB:n Helsingin-residentti Feliks Karasevia välittämään Neuvostoliiton johtajalle Mihail Gorbatšoville tiedon, että Suomi halusi neuvotella YYA-sopimuksen uudistamisesta, ja ilmeisesti vastauksena tähän Neuvostoliiton ulkoministeri Boris Pankin ilmoitti 18. syyskuuta Tukholmassa pidetyssä lehdistötilaisuudessa Neuvostoliiton olevan valmis sopimuksen ajanmukaistamiseen. Pankin ja Suomen ulkoministeri Paavo Väyrynen sopivat 22. syyskuuta New Yorkissa YK:n yleiskokouksen yhteydessä, että YYA-sopimus tultaisiin korvaamaan kokonaan uudella sopimuksella."
Keskustan silloinen johtaja olisi siis halunnut jatkaa YYA-sopimusta. Onneksemme kansa oli aiemmin valinnut Koiviston presidentiksemme.
Silloin Suomen ulkopolitiikkaa toteutettiin ainoastaan Neuvostoliiton haluamalla tavalla.
Välit sai korjattua asiallisiksi vasta Mauno Koivisto.
Neuvostoliitto ja kommunistithan vihasivat yli SDP:a ja sen johtoa ja saivat Neuvostoliitolle myötämielisen Kekkosen johdolla jopa SDP:n puheenjohtajan vankilaan näissä näytösluonteisissa sotasyyllisyysoikeudenkäynneissä. Vihaan
Neuvostoliiton vihaan SDP:a vastaan oli useita syitä.
Suurimpana syynä kun ns. vaaran vuosina 1945-1949 SDP:n hallinnassa olleet tärkeimmät ja useimmat ammattiliitot estivät sen, että Hertta Kuusisen SKP:n haluama ns. "Tsekkoslovakian tie" ei toteutunut vaan Suomi säilyi vapaana maana jonka yhteiskuntajärjestyksestä se sai itse päättää.
Neuvostoliiton hajoamisen aikaan 1990-1991 Koivisto ilmoitti, ettei edellytyksiä YYA-sopimuksen jatkumiselle ei ole:
"Lopullisen sysäyksen sopimuksesta irtautumiselle antoi Neuvostoliiton elokuun 1991 vallankaappausyritys. Ahon hallituksen ulkoasiainvaliokunta päätti vielä 25. elokuuta, että Suomen ja Neuvostoliiton väliset sopimukset pysyisivät ennallaan, mutta valtiojohto tuli pian toiselle kannalle. Presidentti Koivisto pyysi 12. syyskuuta KGB:n Helsingin-residentti Feliks Karasevia välittämään Neuvostoliiton johtajalle Mihail Gorbatšoville tiedon, että Suomi halusi neuvotella YYA-sopimuksen uudistamisesta, ja ilmeisesti vastauksena tähän Neuvostoliiton ulkoministeri Boris Pankin ilmoitti 18. syyskuuta Tukholmassa pidetyssä lehdistötilaisuudessa Neuvostoliiton olevan valmis sopimuksen ajanmukaistamiseen. Pankin ja Suomen ulkoministeri Paavo Väyrynen sopivat 22. syyskuuta New Yorkissa YK:n yleiskokouksen yhteydessä, että YYA-sopimus tultaisiin korvaamaan kokonaan uudella sopimuksella."
Keskustan silloinen johtaja olisi siis halunnut jatkaa YYA-sopimusta. Onneksemme kansa oli aiemmin valinnut Koiviston presidentiksemme.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Urho Kekkonen luotsasi Suomen ulkopolitiikkaa taitavasti. Suurvaltojen väliset eturistiriidat YK:ssa Suomi ratkaisi usein tyhjää äänestämällä. Tällaisia valtioita oli toki muitakin. Menettelytapa ei muuttunut Mauno Koiviston tultua presidentiksi, vaan käytännössä vasta Neuvostoliiton lakattua valtiona.
Eihän tuollainen tyhjää äänestäminen tai kuten termi taisi kuulua "pidättäytyminen äänestämästä" erityisen kunniakasta ollut, mutta helpoin ratkaisu. Tätä nykyä YK:ssa ei enää taideta juuri äänestää. Niin tyhjänpäiväiseksi se organisaatio on mennyt.
Urho Kekkonen ei ollut missään vaiheessa Maalaisliiton johtaja. Ei tietenkään myöskään Keskustapuolueen, koska oli siinä vaiheessa jo tasavallan presidentti.
Me tykättiin neukuista ja varsinkin niiden karvahatuosta. T. Urho K.
Arvostusta ei ansaita copypastaamalla asioita jotka kaikki jo ennestään tietävät.
Minä olen kertonut kaiken tuon omin sanoin sujuvalla kielellä.
Palstan johtava skribentti.
Paituli ei ole mitään muuta kuin palstan johtava megalomaanikko.
Tällä kertaa puuttuu paitulin mieli-sana joka on v..tu.
Voi v..u.
Mitä v..a?
Kirjoitetaan muuten mielisana.
Melkein kaikilla puolueilla oli Tehtaankadulla ysävä.
Se oli silloin maan tapa.
Väyrynenj halusi presidentiksi Vladimirovin avulla. Onneksi se juoni meni reisille.
Voi tuonkin me kaikki tiedämme jo.
*Suurimpana syynä kun ns. vaaran vuosina 1945-1949 SDP:n hallinnassa olleet tärkeimmät ja useimmat ammattiliitot estivät sen, että Hertta Kuusisen SKP:n haluama ns. "Tsekkoslovakian tie" ei toteutunut vaan Suomi säilyi vapaana maana jonka yhteiskuntajärjestyksestä se sai itse päättää.*
Niin sanotussa Tammikuun 1940 kihlauksessa STK tunnusti SAK:n viralliseksi neuvotteluosapuoleksi. Vuonna 1945 STK ja SAK saivat aikaan ensimmäisen yleissopimuksen.
Sodan jälkeisessä Suomessa vasemmiston valta vahvistui. Uusvasemmiston aikakausi koitti 1960-luvun lopulla. Silloin saavutettiin ensimmäinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu (1968) ja siirryttiin ammattientarkastuksesta työsuojeluun. Sitä koskeva valvontalaki toi työpaikoille työsuojeluvaltuutetut.
Poliittisia sävyjä saanut toiminta heikensi työntekijäjärjestöjen ja työnantajien välejä. Alkukankeuksien jälkeen työsuojelulainsäädännöstä tuli kuitenkin merkittävä osa suomalaista työelämää.
Lisäksi 1970-luvulla saavutettiin esimerkiksi irtisanomislaki, lomaltapaluuraha sekä työterveyshuolto.
Alkukankeuksien jälkeen työsuojelulainsäädännöstä tuli kuitenkin merkittävä osa suomalaista työelämää.
AY-liike on ollut monessa mukana yhteisenä ajatuksena turvata kansalaisen oikeus hyvinvointiin.
Hyvä kommentti!
Voisi sanoa, että ilman ay-liikettä ei meillä olisi nykyisen kaltaista hyvinvointivaltiota. Että tähän on päästy on se vaatinut taistelua.
Kävin taannoin katsomassa Helsingissä Kansallisteatterissa näytelmän nimeltä Toinen Tasavalta:
https://www.kansallisteatteri.fi/esitys/toinen-tasavalta
Se oli yksinkertaisesti sanoen hyvä ja kertoi Kekkosen ajan Suomalaisen yhteiskunnan kehityksestä sotien jälkeisestä ajasta Neuvostoliiton hajoamiseen saakka.
Suosittelen kaikille maamme lähihistoriasta kiinnostuneille.
Kävin myös katsomassa se, todella hyvä esitys
Minä Keskustalaisena olen sitä mieltä, että kukaan muu ei nuollut yhtä taitavasti Kremlin johtajien hanuria kuin Kekkonen
Tuo pitää paikkansa
Kyllä Ano Tursu VKKsta on samaa tasoa venäläisen ahterin nuolennassa kuin Kekkonen tai Väyrynen.