kaksi vuotta sitten Annala uhkaili somessa perussuomalaisten tappamisella
Anonyymi-ap
1770
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Sehän sit yht kauhee kuse israelilaisministeri joka niist yöllisistä murhista puhui .
suomessako?
Voisko se ol entinen helvetin enkeli ?
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jouni-jamsa/sdp-on-vakavien-rikosten-ykkospuolue/
löytyykö vasemmistoliitolta kokoon nähden yhtä kattavaa listaa?
kovasti maahanmuuttajat rikostelee demareilla
punainen iskelmä
Vasemmiston punafasistisen autoritaarisuuden juuret
Vasemmiston autoritaarisuutta ei pidä vähätellä väittämällä, että kyse on vain yksittäisistä diktaattoreista tai historian poikkeustapauksista.
Erityisesti vallankumouksellisessa vasemmistossa on ollut ajattelutapoja, jotka ovat jatkuvasti luoneet perusteluja vallan keskittämiselle, opposition tukahduttamiselle ja lopulta diktatuurille.
Kun poliittinen liike vakuuttuu siitä, että se yksin edustaa oikeudenmukaisuutta, sorrettuja ja historian oikeaa suuntaa, autoritaarisuudesta voi tulla paitsi mahdollinen myös ideologisesti perusteltu keino.
Keskeinen ongelma on vasemmistolainen ajatus siitä, että nykyinen yhteiskuntajärjestys on niin perusteellisesti väärä, ettei sitä tarvitse muuttaa demokraattisten sääntöjen puitteissa. Vallankumouksellinen tavoite asetetaan silloin lain, yksilönvapauksien ja poliittisen pluralismin yläpuolelle.
Vastustajaa ei enää nähdä demokraattisena kilpailijana, jonka kanssa ollaan eri mieltä, vaan esteenä vapautukselle ja oikeudenmukaisuudelle. Tästä syntyy vaarallinen logiikka, jos päämäärä on ehdottoman hyvä, myös sen saavuttamiseksi käytetyt keinot voidaan alkaa oikeuttaa.
Juuri tällainen ajattelu näkyi erityisen selvästi marxilais-leninistisissä diktatuureissa. Vallankumouksellinen puolue ei tyytynyt kilpailemaan vallasta muiden puolueiden kanssa, vaan pyrki ottamaan itselleen yksinoikeuden määritellä, mikä oli kansan etu.
Kun puolue julisti edustavansa työväenluokkaa, historiaa ja tulevaisuutta, sen vastustaminen voitiin tulkita kansan, historian ja edistyksen vastustamiseksi. Tästä seurasi järjestelmiä, joissa yksipuoluevalta, sensuuri, poliittiset vainot ja opposition murskaaminen olivat vallan säilyttämisen keskeisiä välineitä.
Neuvostoliitto, Mao Zedongin Kiina, Khmer Rouge -hallinnon Kambodža, Itä-Euroopan kommunistiset diktatuurit ja muut vastaavat järjestelmät osoittavat, kuinka kauas autoritaarinen vallankumouksellinen vasemmisto voi mennä, kun sille annetaan rajaton valta.
Diktatuurit eivät syntyneet tyhjästä. Niitä edelsi ajatus siitä, että yhteiskunta voidaan rakentaa uudelleen yhden ideologisen totuuden mukaiseksi ja että ne ihmiset, jotka vastustavat tätä projektia, ovat esteitä, epäinhimillisiä sortajia ja vihollisia.
Jatkuu...
Jatkoa...
Toinen vasemmiston autoritaarisuutta ruokkiva piirre on taipumus jakaa yhteiskunta jyrkästi sorrettuihin ja sortajiin. Tällainen tarkastelutapa voi auttaa tunnistamaan todellista epäoikeudenmukaisuutta, mutta äärimmilleen vietynä siitä tulee väline, jolla ihmiset määritellään ensisijaisesti ryhmänsä perusteella.
Yksilön mielipiteitä ei enää arvioida niiden sisällön perusteella, vaan hänen oletetun yhteiskunnallisen asemansa perusteella. Jos joku luokitellaan automaattisesti sortajan edustajaksi, hänen näkemyksiään ei tarvitse kohdata argumenteilla. Hänet voidaan vaientaa, sulkea ulos tai kohdella vihollisena.
Tässä kohtaa vasemmistolainen autoritaarisuus paljastaa yhden vaarallisimmista piirteistään jossa poliittisesta erimielisyydestä tehdään moraalinen rikos. Vastustaja ei ole enää vain väärässä, vaan paha, epäoikeudenmukainen tai vaarallinen.
Ensin hänen argumenttinsa sivuutetaan. Sitten hänen motiivinsa kyseenalaistetaan. Lopulta päädytään siihen, ettei hänellä pitäisi edes olla oikeutta osallistua keskusteluun tai vaikuttaa yhteiskuntaan.
Tämä on diktatuurin ajattelutavan perusta, ajatus siitä, että joidenkin ihmisten vapaudet voidaan poistaa ja eliminoida, koska he edustavat väärää ideologiaa.
Autoritaarisuutta vahvistaa myös ideologinen varmuus. Jos liike uskoo tietävänsä varmasti, mihin historia on menossa ja millainen yhteiskunnan pitäisi olla, kompromissi voidaan nähdä heikkoutena ja demokratia pelkkänä väliaikaisena esteenä.
Vaalitulosta, opposition oikeuksia tai sananvapautta kunnioitetaan vain niin kauan kuin ne palvelevat omaa päämäärää. Jos kansa äänestää "väärin", voidaan alkaa ajatella, että kansaa on ohjattava, kasvatettava tai pakotettava sen oman edun nimissä.
Historiallisesti juuri tämä on ollut monien vasemmistolaisten diktatuurien keskeinen tragedia. Liikkeet, jotka lupasivat vapautusta, tasa-arvoa ja sorrettujen puolustamista, päätyivät usein keskittämään vallan pienelle eliitille.
Ne lupasivat vapauttaa ihmisen, mutta rakensivat sortavia valvontakoneistoja. Ne vastustivat sortoa, mutta loivat poliittisia vainoja. Ne puhuivat kansan vallasta, mutta eivät sallineet kansan vaihtaa hallitsijoitaan vapaasti.
Ne ovat vakava historiallinen varoitus siitä, mitä voi tapahtua, kun tasa-arvon tai yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden tavoite muuttuu äärimmäiseksi ideologiseksi projektiksi.
Tämä ei tarkoita, että kaikki vasemmistolaiset olisivat autoritaarisia tai että kaikki vasemmistolaiset tavoitteet johtaisivat diktatuuriin.
Olisi kuitenkin suuri virhe sulkea silmät siltä historialliselta tosiasialta, että vasemmistolaisen vallankumousajattelun nimissä on keskitetty valtavaa valtaa harvojen käsiin ja rakennettu lukuisia kansanmurhaavia diktatuureja joidenka uhreja arvioidaan olevan vähintään 100 miljoonaa.
Vasemmiston autoritaarisuuden vaarallisimmat juuret löytyvätkin vallankumouksellisesta ajattelusta, ideologisesta ehdottomuudesta, viholliskuvista ja uskosta siihen, että oma liike tietää muita paremmin, mikä on oikeudenmukaista.
Kun poliittinen päämäärä asetetaan demokratian, yksilönvapauksien ja toisinajattelijoiden oikeuksien yläpuolelle, tie autoritaarisuuteen on jo avattu riippumatta siitä, kuinka jalona päämäärää alun perin perustellaan.
Ja nyt taas joku Tampereella uhkailee , mutta eihän näistä nykyisistä vassareista ole mihinkään? Odotellut sitä vallankumous yritystä mitä luvattiin silloin vaalien jälkeen? Nämä "uhkailut" on vaan halvasta punkusta aiheutunut laskuhumala, sitä uhoa on ollut ennenkin?
politiikka
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/da979cf3-da3d-4304-be96-05e3bb1a3520
sellanen setä nyt
Bju
sde
Onko Minja Koskela ja Vasemmistoliiton muu puolue-eliitti tuominnut selvin sanoin omiensa harjoittaman poliittisen väkivallan? Ja jos ei ole, niin miksei ole?
Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsen Mika Tammi julkaisi X-viestipalvelussa räjähdys- ja tappouhkauksia eduskuntataloa, perussuomalaisten puoluetoimistoa, ministereitä ja poliisia kohtaan.
https://www.suomenuutiset.fi/vasemmistoliiton-pirkanmaan-piirihallituksen-jasen-uhkailee-xssa-rajahdyksilla-ja-tappamisella/
Kuulehan se on sitä vasemmistolaasen parempaa väkivaltaa ja vihapuhetta. 😉
Huh huh
Kaikelle väkivallan ja eripuran lietsomistarkoituksella tehdylle agitaatiolle nollatoleranssi! Puolueesta tai muusta ideologiasta riippumatta. Ei nyt aleta jakamaan Suomea kahtia, vaikka sitä Putin ja Trump toivovatkin. Muuten ei enää ole Suomea. Euroopan on pidettävä nyt yhtä. Historian luulisi opettavan.