Anonyymi
2025-09-14 12:11:15
UUSI
Kun luin eilen iltapäivälehden haastattelun kolmesta työssä käyvästä maahanmuuttajataustaisesta henkilöstä, yksi asia pisti silmään: jutun perusteella asenne ja vastuunotto omaan elämään eroavat täysin riippuen siitä, mistä kulttuurista ihminen on tullut.
🇺🇦 Ukrainalainen kampaamoyrittäjä rakensi kaiken uudestaan, opetteli kielen, kouluttautui uudelleen, eikä jäänyt odottamaan mitään. Hän sanoo työntekijöilleen suoraan: ”Jos minä pystyin, sinäkin pystyt.” Hän ei selitä, ei syytä järjestelmää - vaan tekee ja ottaa vastuuta itsestään.
🇸🇾 Syyrialainen mies toteaa haastattelussa, että “heille ei ole suunnitelmaa.” Ratkaisuna hän ehdottaa, että Kelan tukea saavat voisivat tehdä ilmaisia töitä. Hyvä ehdotus sinällään, mutta samalla paljastuu ajattelutapaa, jossa joku muu on vastuussa ja odotetaan, että joku muu (suomalainen yhteiskunta) hoitaa asian.
🇸🇴 Somalialaistaustainen nainen keskittyy kulttuurisensitiivisyyteen, suosittelujen epäreiluuteen ja siihen, että yhteiskunnan pitäisi muuttua heidän vuoksi. Hänen ratkaisunsa ei ole, että maahanmuuttajat muuttaisivat asennettaan, opettelisivat kieltä tai muokkaisivat käytöstään suomalaisen työelämän mukaiseksi. Vaan että suomalainen yhteiskunta muuttuisi heidän ehdoillaan.
Kaikki kolme ovat työelämässä - mutta syyt sille, miksi osa jää ulkopuolelle, nähdään hyvin eri tavoin:
- Toiselle ongelma on oma kielitaidon puute, jonka voi ja pitää korjata itse.
- Toiselle ongelma on, että päättäjillä ei ole suunnitelmaa.
- Kolmannelle ongelma on, että yhteiskunta ei ole riittävän sensitiivinen.
Tässä tulee esiin koko asian ydin: maahanmuutto ei ole yksi asia. Eikä maahanmuuttaja ole yksi ihminen. Ihmiset tulevat eri taustoista, eri kulttuureista - ja niin tulee myös heidän asenteensa työhön, kieleen, velvollisuuksiin ja yhteiskuntaan.
Ja juuri siksi pitäisi uskaltaa sanoa myös ääneen, että osa heistä sopeutuu, oppii, tekee ja pärjää, vaikka olisi vaikeaa. Osa jää odottamaan, että joku muu tekee asiat heidän puolestaan. Ja osa ei viitsi edes yrittää, koska pitäisi sopeutua suomalaiseen järjestelmään, opetella kieli tai yhteiskunta liian vaativa.
Suomalainen yhteiskunta ei taas kestä sitä, että omaa vastuuta heitetään muiden niskoille ja muiden tulokset nähdään pelkkänä jotenkin ihmeellisesti ilmaiseksi saatuna asiana - ei tänne tulevilta tai täällä olevilta - kansalaisuudesta riippumatta.
Suomalaisen yhteiskunnan toipuminen ja jälleenrakennus alkaa siitä, että myönnetään se, että myös asenteella on väliä - ja yleensä se ratkaisee enemmän kuin mikään muu.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19074408/vihreiden-potentiaalisia-aanestajia-lahtee-suomesta
2025-09-14 12:11:15
UUSI
Kun luin eilen iltapäivälehden haastattelun kolmesta työssä käyvästä maahanmuuttajataustaisesta henkilöstä, yksi asia pisti silmään: jutun perusteella asenne ja vastuunotto omaan elämään eroavat täysin riippuen siitä, mistä kulttuurista ihminen on tullut.
🇺🇦 Ukrainalainen kampaamoyrittäjä rakensi kaiken uudestaan, opetteli kielen, kouluttautui uudelleen, eikä jäänyt odottamaan mitään. Hän sanoo työntekijöilleen suoraan: ”Jos minä pystyin, sinäkin pystyt.” Hän ei selitä, ei syytä järjestelmää - vaan tekee ja ottaa vastuuta itsestään.
🇸🇾 Syyrialainen mies toteaa haastattelussa, että “heille ei ole suunnitelmaa.” Ratkaisuna hän ehdottaa, että Kelan tukea saavat voisivat tehdä ilmaisia töitä. Hyvä ehdotus sinällään, mutta samalla paljastuu ajattelutapaa, jossa joku muu on vastuussa ja odotetaan, että joku muu (suomalainen yhteiskunta) hoitaa asian.
🇸🇴 Somalialaistaustainen nainen keskittyy kulttuurisensitiivisyyteen, suosittelujen epäreiluuteen ja siihen, että yhteiskunnan pitäisi muuttua heidän vuoksi. Hänen ratkaisunsa ei ole, että maahanmuuttajat muuttaisivat asennettaan, opettelisivat kieltä tai muokkaisivat käytöstään suomalaisen työelämän mukaiseksi. Vaan että suomalainen yhteiskunta muuttuisi heidän ehdoillaan.
Kaikki kolme ovat työelämässä - mutta syyt sille, miksi osa jää ulkopuolelle, nähdään hyvin eri tavoin:
- Toiselle ongelma on oma kielitaidon puute, jonka voi ja pitää korjata itse.
- Toiselle ongelma on, että päättäjillä ei ole suunnitelmaa.
- Kolmannelle ongelma on, että yhteiskunta ei ole riittävän sensitiivinen.
Tässä tulee esiin koko asian ydin: maahanmuutto ei ole yksi asia. Eikä maahanmuuttaja ole yksi ihminen. Ihmiset tulevat eri taustoista, eri kulttuureista - ja niin tulee myös heidän asenteensa työhön, kieleen, velvollisuuksiin ja yhteiskuntaan.
Ja juuri siksi pitäisi uskaltaa sanoa myös ääneen, että osa heistä sopeutuu, oppii, tekee ja pärjää, vaikka olisi vaikeaa. Osa jää odottamaan, että joku muu tekee asiat heidän puolestaan. Ja osa ei viitsi edes yrittää, koska pitäisi sopeutua suomalaiseen järjestelmään, opetella kieli tai yhteiskunta liian vaativa.
Suomalainen yhteiskunta ei taas kestä sitä, että omaa vastuuta heitetään muiden niskoille ja muiden tulokset nähdään pelkkänä jotenkin ihmeellisesti ilmaiseksi saatuna asiana - ei tänne tulevilta tai täällä olevilta - kansalaisuudesta riippumatta.
Suomalaisen yhteiskunnan toipuminen ja jälleenrakennus alkaa siitä, että myönnetään se, että myös asenteella on väliä - ja yleensä se ratkaisee enemmän kuin mikään muu.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19074408/vihreiden-potentiaalisia-aanestajia-lahtee-suomesta
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.