Ei ikinä sijoitusasuntoa rappauspintaisesta talosta ellei sitä ole juuri parin-kolmen vuoden sisällä tehty. Ison kerrostalon pintarappauksen korjaus on mielettömän kallista touhua, se syö monen vuoden vuokratuotot. Paras valinta on sellainen raknenus, joss on tiili- tai pesubetonipintainen ulkoverhous. Puu ulkoverhouksena on rajamailla, rivi- ja pienkerrostalossa sekin tulee kalliiksi. Vesikate: mitä enemmän vesikatteen alla on kerroksia, sitä pienempi kustannus sen uusinta on neliötä kohden.
Älä osta sijoitusasuntoa rappauspintaisesta talosta
Anonyymi-ap
25530
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
3-kerroksinen huopakate on lyhytikäisempi kuin 1-kerroksinen saumattu peltikate.
On rapattuja kerrostaloja joiden julkisivuja ei ole tarvinnut korjata jopa 70 vuoteen eli terastirapattuja.
Kun tätä nyt kerran nosteltiin, niin aloituksen kerrokset varmaan tarkoitti rakennuksen asuinkerroksia...
Ei se noin helppoa ole. Pesubetoniin on jouduttu tekemään kalliita julkisivuremontteja kun huokoinen pinta on imaissut kosteuden elementtien väliin. Samoin tavallisessa betonissa, tosin enemmän laiminlyödyistä saumahuolloista.
Samoin tiiliverhouksissa kun vuotoja ei ole hoidettu ajoissa.
Puu on ihan hyvä varsinkin rivitalossa kun korjaus on halpaa.
Näinhän se on, siis puutalo. Pitää vain tehdä huoltomaalaus ajoissa ettei tartte itse puuverhousta uusia.
Wanhoissa betonirakenteissa on raudoitukset liian lähellä ulkopintaa -> ruostuvat ja ruoste kun vaatii enemmän tilaa kuin teräs niin tämä "turpoaminen" myös rikkoo betonia. Ongelma riivaa erityisesti pesubetonia, jossa valmistustekniikasta johtuen raudoitteet usein ihan ulkokuoren ulkopinnassa. Elementit vailla pesubetonin "sorapintaa" olleet vähän kestävämpiä ja näitä on kyetty korjaamaankin (...siis ostettu muutama vuosikymmen lisää käyttöaikaa).
Lisäbonuksena betoniin imeytynyt vesikin vuoron perään jäätyessään ja sulaessaan voi sitä rikkoa hiljalleen (pakkasrapautuminen).
Molemmat em. ongelmat tuli ns. puun takaa. 50-60 vuotta sitten kuviteltiin betonin olevan ikuista. Runkorakenteena se onkin, muttei ulkopinnassa. Uudemmat rakenteet kestävämpiä - raudoitteiden päällä paksumpi suojakerros ja betoni kehitetty sietämään paremmin pakkasrapautumista. Mutta nykyään ymmärretään, ettei mikään ulkoilmalle altis rakenne ole ikuinen ja vielä vähemmän nykyään, kun ilmaston lämmettyä harvemmin on pitkiä pakkasjaksoja, vaan lämpötila sahaa koko ajan nollan molemmin puolin.
Pesubetonitaloissa on ollut myös kolmas ongelma, joka on yleensä ollut se viimeinen niitti. Ulkokuori ja sisäkuori (rakennuksen kantava runko) sidottu toisiinsa teräksillä, jotka ruostuneet. Nämä raudat kun ei ole suojassa betonin sisällä -> olisi pitänyt käyttää ruostumatonta terästä. Tässä kohtaa ei auta kuin tiputtaa ulkokuori pois ja samaan vaivaan hoituu myös ohkaisen lämmöneristeen uusiminen paksummaksi. Hemmetin kallis remontti, mutta uudella "takilla" käyttöikä varmaan 50 vuotta.
Eristerappauksen viat näkyy kilometrin päähän, mutta ei ehkä kannata ostaa. Aloitus on poikkeuksellisesti oikeansuuntainen.
Ei ihan. Pesubetonit kannattaa unohtaa.
Pesubetonista tulee ruma, mutta se toimii edelleen, onko ymmärrys kateissa?
Pesubetonitalot on jo melkein kaikki korjattu. Ja se parjattu julkisivu kesti 30 vuotta. Useimpiim on tehty kokonaan uusi ulkokuori. Kallista, mutta tällä mennään seuraavat 30+ vuotta.
Ne pesubetonitalot, joissa vielä korjaukset tekemättä... no, ne taitaa olla enää purkamista vailla.
Nyt puhuttiin eristerappauksesta. Muutaman millin pinta suoraan lämmöneristeen päällä. Kyllä tälläkin pitäisi kesto olla tyyliin 50 vuotta, toki niin, että pitää jotain huoltoa (pesu, maalaus tms) pariin kertaan tänä aikana tehdä.
Mutta... moneen taloon on pitänyt tehdä paikkakorjausta jo parin vuoden jälkeen. Paino sanalla moneen... tämä eristerappaus on on yksi yleisimpiä pintaratkaisuja viimeisten 20 vuoden aikana rakennetuissa taloissa. Ja mutulla sanoisin, että yli 50 % on vaatinut paikkailua jo pari vuotta valmistumisen jälkeen. Eikä näytä ainakaan ongelmat vähentyneen ts. näitä ei ole opittu mahd. työvirheistä, mitä uuden rakenteen kanssa alkuun on voinut tulla. Tästä rakenteestä tietty rak fys asiantuntija varoitteli taannoin ja näkyy osuneen oikeaan.
Itse asuin talossa, jossa näitä paikkakorjauksia tehtiin 10 vuoden aikana kahteen kertaaan. Kesto on selvästi paljon lupauksia heikompi ja hintaa tulee, jos 50 vuoden aikana tarvitaan 2-3 sijaan 10 korjauskertaa tai joudutaan jo 20-30 vuoden jälkeen nostamaan kädet pystyyn ja uusimaan koko rakenne (vrt. pesubetonielementtien ulkokuoret).
Kyllä se toimii jos on julkisivuremontti suoritettu.
Perseestä kaikki eriste,kuori ja muut rappaukset. Koolinkit ja pelti tai joku muu valmis pintapaneeli on oikea ratkaisu.
Täällä vetivät mineriittiä ja venäjää puhuvat rapparit ajelivat taloa ympäri moottoritellingeillä koko kevät-kesä-syksy. Ja maksoi paljon rahaa koska yhtiön ämmät ei ymmärrä mitään rakentamisesta eikä rahankäytöstä.
Jos julkisivuremontti on tehty, niin se on hei hei pesubetonille. Ei tällä tavoin pinnoitetuista elementeistä pysty korjaamaan liian pinnassa olevia raudoitteita, kuten maalipintaisista elementeistä pystyy. Näissä tulee aina uusi kuori elementtien päälle TAI pitää elementtien ulkokuori (ja yleensä myös eristeet) purkaa ja rakentaan kokonaan uusi "takki" talon päälle. Näin jos on elementtejä kannattavat raudoitteet ruostuneet.
Taisit mennä siihen vedätykseen, että saumamassojen uusinta = julkisivuremontti. Ei ole pulaa kusettajista, jotka tällaista harrastaa. Esim uusitaan pelkkä KV käyttövesirunko (0,1 % putkiremontin kustannuksista) tai pelkät käyttävesijohdot ( pari % putkiremontin kustannuksista) ja sitten laitetaan myynti-ilmoitukseen "putkiremontti tehty".
Omakotitaloissa käyttövesiputkiremontti kustantaa yleensä 5 000–12 000 euroa, kerrostalossa 3 000–6 000 euroa per asunto ja rivitalossa 4 000–8 000 euroa.
Arviosi on vääristynyt pahasti.
Kerrostalon "putkiremontti" voi kustantaa tonnin/m², kun rempataan kylppärit, uusitaan sähkönousut, rempataan yhteistilat, parannetaan ilmanvaihtoa ja kaupan päälle tulee vielä jotain pelastusteiden rakentamista yms ylläriä rak. valvonnan suunnalta. Ei niin paha 25 m² yksiössä, mutta kirpaisee pikkuisen enemmän 110 m² kämpässä.
Ja todellakin on "putkiremontti tehty" maininnalla myyty asuntoja taloissa, joissa uusittu parimkymmentä metriä sinkittyä KV-johtoa kellarin katossa. Muutaman tonnin työ kaikkiaan -> kustannus kämppää kohti satku tjsp.
Ei. Ymmärsit väärin. Sanoin että pesubetoni toimii jos siihen on tehty julkisivuremontti. Vastauksena siihen kun väitettiin sen olevan hyvä.
Korjaustapaa ei sen enempää analysoitu mutta koska puhuttiin julkisivuremontista ja hyvästä niin siihä joku muu olisi voinut päätellä ettei kyse ollut pelkästä saumauksien uusinnasta.
Kun pesubetonitalo on remontoitu, niin se ei enää ole pesubetonitalo.
Miksei?
Koska pesubetonipintaa jos menee piikkaamaan, niin milläs sen reiän paikkaat? Siis niin, että paikattu kohta ei hypi silmille.
Maalipintaisen elementin voi paikata ja maalata = alkuperäinen ulkonäkö säilyy. Pesubetonitaloissa pistetään korjausten jälkeen joku levypinta päälle tai tiputetaan ulkokuoret kokonaan pois ja rakennetaan uusi ulkokuori joko levypintana, tiilimuurina tai eristerappauksena.
Okei. Se ei siis näytä enää pesubetonilta remontin jälkeen.
Tervaa, lakkaa ja kanaverkkoa. Pimeä verkosto rekrytoi vakoojia.
Taisit myydä lääkkeesi saadaksesi toisenlaisia nappeja tilalle?
Ei tekeminen ja materiaalit ole kallista.
Ainoastaan ulkopuolisen tekijän, firman laskuttamana.
Ohutrappaus on rikos ihmiskuntaa kohtaan. Tekijät Haagiin!
Kierrä ne talot kaukaa.
Työllistävä vaikutus. Sama juttu valurataviemärien kanssa. Hyvä jos 30 vuotta kestävät.
Kanaverkkoa ja rapaa. Ei kestä välttämättä kolmea vuotta, kuten HS teki arvoasunnoista jutun.
Sitten ihmetellään kun ihmiset ei uskalla ostaa asuntoja.