Niin miksi ei kovin monella sen ikäisellä sitten ole mitään mainittavaa voima- tai lihaskehitystä? Itsellänikin huomaan nyt kolmevitosena tulevan paljon enemmän kehitystä kuin aikanaan nuorena.
Jos kerran 15-20-vuotiaana testotasot ovat korkeimmillaan
Anonyymi-ap
9864
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei ne itsekseen tule, voimat ja lihakset,
mutta kyllä tuon ikäisenä kun tekee ja oikein, kaikin tavoin, syö, treenaa, lepää jne.
tuloksia tulee todella ja paljon,
lääketieteellinen fakta, tottakai myöhemmin tulee myös, mutta ikä tekee aina oman tehtävänsä vaikka mitä mainostetaan ja uskotaan.
Itse oon vanha mies ja olen kolmessa vuodessa saanut lihaksia, voimaa , tosin erittäin kovalla työllä ja sitkeydellä, "älä selitä, älä valita" tyyliin.
Kun muistelee tuon ikäisenä treenaamista, kyllä palautuminen ja kehittyminen oli todella aivan omaa luokkaansa, tosin silloin oli intoa ja tekemisen ilo korkealla, ja kilpailut motivoivat.
Mutta jos joku tekee esimerkiksi 18-vuotiaana jonkin ihmevoimatuloksen, niin miksi se on aina niin iso asia, kun se on tehty niin nuorena? Jos kerran ne testotasot ovat korkeimmillaan, niin ei se ikä sitten pitäisi olla niin suuri juttu.
Hyvä kysymys?
Kokonaisuuden pieniksi pilkkominen,
ja asioiden monimuotoisuus täytyisi tutkia,
ei ole yhtä,
tai kahta vastausta,
kuitenkin siitä lähdetään aina missä ollaan nyt,
se on tämä päivä ja sen hyväksyminen,
keskittyy mitä nyt olemassa olevilla faktoilla tässä ja nyt voi tehdä,
aina on mahdollisuus muuttua ,
ja tehdä vaikka ihmeitä , halu ja tekeminen on taikasana,
mitä turhaa muita ja menneitä miettii,
kaikkea kivaa ja iloa treeneihisi.
(Vaikka suurin osa ei usko eikä halua uskoa, koska laiskuus ja erityisesti mukavuustaso, motivaation puute , on vanhemmilla piintynyt tapa,
itsellä on tuttuja vanhoja treenareita, jotka ovat pystyneet lähes 70- kymppisinä kehtittymään ja nauttivat tekemisestä, tosin pohjia on, ja nykyään siihen ei kuulu roskaruoka, alkoholi, tupakka, nuuska, ja huonot elintavat,
itse olen kehittynyt vanhana äijänä, enkä aio antaa iän tuomaa harhaa, uskon näin.)
Ei kai se kännykän tuijottaminen mitään voimaa tuokaan.
Totta,
ja kun ei saa sanoa enään suoraan, lopeta laiskottelu ja ala tekeen, teet vaan vaikkei huvita, älä selitä , älä valita, lässytys ja tekosyyt pois ja heikot pelaan vaikka pingistä, ja kun suoraan sanotaan,
niin sitä ei saa tietenkään näille kermaperseille enään tänä päivänä sanoa
ehkä jotain intoa ja enerkiaa voi olla mutta elämähän aika alussa, opittavaa riittää ja virhettä..
Geenithän nuo testotasot ratkaisee. Moni joilla olisi lahjoja voimalajeihin ei niistä innostu ja joilla ei ole lahjoja innostuvat. Tämä jälkimmäinen ryhmä monesti oppii liikeradat ja tekniikat vasta 10 vuoden treenaamisen jälkeen. Ensimmäinen ryhmä - mikäli voimailusta innostuu - nostelee kyykystä muutamassa vuodessa 300 kiloa ja penkissä kahtasataa.
Ei ratkaise mutta vaikuttaa vahvasti. Lapsuuden liikunnalla luotu luusto, liikkuvuus ja aerobinen kynnys vaikuttavat vahvasti jatkoon.
Oma poitsumme on yksi tapaus. Syntymälahja tolkuton tarve ravata, rähjätä ja kiipeillä. 10kk ikäisenä kiipesi tiskipöydälle ja mätti kuivauskaapin astiat keittiön lattialle.
2v iässä painikouluun.
Muutama vuosi myöhemmin siihen lisäksi YU-harjoitukset. 12v vaiheesa nyrkkeily joka kaksien SM kisojen jälkeen loppui koska saman painoiset olivat ulottuvampia.
Muutama kuukaus penkkiä. Kavereille riitti näytöksi 120kg.
Olympianoston SM-kisat.
12v iässä äänenmurros ja parranajon aloitus 14v vaiheessa.
Roteva rakenne, suhteellinen lyhyys, kova parran kasvu ja tönkköjäykkä tumma tukka tataari isoisän perintöä.
Kyllä geenit vaikuttavat mutta pelkästään niillä ei tulosta synny.
Hyvä testotaso mahdollistaa rankan treenin ja osaltaan auttaa palautumisessa mutta pelkillä testolukemilla ei vielä synny mitään!