Ei kärkikolmiota, ei suojatiemerkintöjä. Autoilijan pitää vain tietää olevansa väistämisvelvollinen.
Poliisikaan ei osaa päättää syyllistä tällaiseen kolariin
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/47283942-fb0a-4a6a-96c7-4cdd5119f1c1
Tuollaiset tilanteet ovat todellakin vaaran paikkoja, kun autoilijoilla ei ole enää kolmiota kertomassa, että ovat väistämisvelvollisia. Autoilijan pitää vain tietää olevansa se kevyenliikenteen väylän ylittävä osapuoli.
Poliisikaan ei osaa päättää syyllistä tällaiseen kolariin
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/47283942-fb0a-4a6a-96c7-4cdd5119f1c1
Tuollaiset tilanteet ovat todellakin vaaran paikkoja, kun autoilijoilla ei ole enää kolmiota kertomassa, että ovat väistämisvelvollisia. Autoilijan pitää vain tietää olevansa se kevyenliikenteen väylän ylittävä osapuoli.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Tuo liittyy tieliikennelain 24 § kolmannen momentin kohtaan viisi. Ajoneuvolla on aina väistettävä:
5) jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä;
Laki ei tuossa ota kantaa mihinkään "ylijatkettuun" asiaan, vaan ainoa väistämisvelvollisuuteen vaikuttava seikka on se, että kumpi väylä ylittää sen toisen väylän. Normaalisti jalkakäytävä/pyörätie ylittää ajoradan ja kohdassa on suojatie/pyörätien jatke. Tuossa asian on siis toisin päin, eli ajorata ylittää yhtäjaksoisen kevyenliikenteen väylän (jalkakäytävä/pyörätie) ja ajoradan ajoneuvo väistää.
Eipähän liity.
Liittyyhän 24 pykälän kolmannen momentin kohtaan viisi aloituksen aiheeseen.
”tienkäyttäjä ei voi noudattaa mitään sellaista, mitä hän ei voi nähdä”.
Asia ratkaistaan vasta käräjillä kokonaisharkinnan perusteella.
On ennenkin kirjoitettu tuosta samasta aiheesta.
Helsinki alkoi poistaa kärkikolmioita risteyksistä – Olisi kannattanut tarkistaa valtioneuvoston ohjeet ensin
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/4f5b77d8-28cd-478d-a5fd-eea66867005c
Järjenvastaista on jättää pois kolmio ajoradan ajoneuvoilta tuollaisissa aloituksen kaltaisessa tilanteessa, jotka ovat talvella epäselviä. Itse asiassa se on jopa valtioneuvoston asetuksen vastaista. Valtioneuvoston asetuksessa (Valtioneuvoston asetus liikenteenohjauslaitteiden käytöstä) sanotaan, että kolmio liikennemerkkiä käytetään tilanteissa, milloin väistämisvelvollisuudesta voi muuten syntyä epäselvyyttä. Epäselviä tilanteita ei saisi syntyä väistämisvelvollisuuteen liittyen.
näytä.suuntamerkkiäNäytä minulle suunta merkkiä näyttävä raivo pyörä niin minä näytän sinulle Jeesuksen
Väittäisin jos voisinMuistakaa aina kun raivo tullee raivoomaan
Anonyymi-ap
2025-03-08 08:17:08
Ilmoita
Että et väistänyt häntä
Sanot että et huomannut että hän kääntyy kun ei näyttänyt suunta merkkiä
Näytä minulle suunta merkkiä näyttävä raivo pyörä niin minä näytän sinulle JeesuksenNäytä minulle suunta merkkiä näyttävä raivo pyörä niin minä näytän sinulle Jeesuksen
Väittäisin jos voisinMiksi pyöräilijät ei näytä.suuntamerkkiä kun kääntyvät pyörätieltä risteykseen autoeteen ja ovat Muka oikeassa
Vilku rikki raivo pyörässä
Väittäisin jos voisin
ÄänestäMuistakaa aina kun raivo tullee raivoomaan
Että et väistänyt häntä
Sanot että et huomannut että hän kääntyy kun ei näyttänyt suunta merkkiä
Näytä minulle suunta merkkiä näyttävä raivo pyörä niin minä näytän sinulle JeesuksenNäytä minulle suunta merkkiä näyttävä raivo pyörä niin minä näytän sinulle Jeesuksen
Väittäisin jos voisinMiksi pyöräilijät ei näytä.suuntamerkkiä kun kääntyvät pyörätieltä risteykseen autoeteen ja ovat Muka oikeassa
Vilku rikki raivo pyörässä
Väittäisin jos voisin
Äänestä SDP
Kännissä ei pitäisi...
On varmaan hyvä idea, että autoilija antaa poikittain kukevalle pyöräiljälle aina varmuuden vuoksi etusijan. Näin monet tekevätkin. Samassa kohtaa on usein myös jalankulkijoita.
Normaalisti ei noin kuitenkaan ole, vaan pyöräilijä väistää monesti eri tilanteissa. Tuo aloitus koskee niitä tilanteita, jossa ajoradan ajoneuvo ylittää yhtäjaksoisen jalkakäytävän/pyörätien/yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylän.
Tässä on pari kuvaa tuollaisesta ylijatketusta jalkakäytävästä ja pyörätiestä, jossa autoilijat väistävät.
https://maps.app.goo.gl/En6xzzktdgYuXXxH8
https://maps.app.goo.gl/VBH3UKqBsF2VRxET6
Olisihan nuo risteykset paljon selkeämpiä väistämisvelvollisuuden osalta, mikäli autoilijoille olisi kolmiot, kuten ennenkin. Silloin ei syntyisi talvisin epäselviä tilanteita. Toki ovat tälläkin hetkellä väistämisvelvollisia, mutta talvisin tuollainen pienin korotus häviää lumen ja jään alle.
Ne ovat tulleet Suomen liikenteeseen eurooppalaisen mallin mukaan, mutta lisäarvoa ne tuovat liikenteen turvallisuuteen tai sujuvuuteen? Se että niitä on muualla Euroopassa ei liene vielä yksin riittävän hyvä syy tuoda niitä Suomeenkin?
Edellä olevissa linkeissä on tosi hyvät kuvat päivänselvistä toteutuksista, joissa sulan maan aikaan ei ole yhtään mitään epäselvää. Tyhmemmällekin autoilijalle pitäisi olla selvää, että tultaessa sivukadulta korotuksen yli jalkakäytävälle tai pyörätielle näillä kulkijoita väistetään.
Tämä lumisen ajan soppa on pitkälti yhden Iltalehden toimittajan (Juha Jaakkonen) aikaansaannos. Hän jaksaa räkyttää, ja mikäs siinä. Lehdet on myytävä tänäänkin...
Säännössä ei ole epäselvää. Jotkut Helsingin toteutukset ovat menneet siinä mielessä pieleen, että niitä on tehty liian isoille "pikkukaduille". Yleisesti ottaen tuo isommalle kadulle tulo pitäisi olla kavennettu niin, että siitä mahtuu kunnolla vain yksi auto kerrallaan. Silloin sen näkisi selvästi myös talvella.
Toinen edellytys tällaisen järjestelyn toiminnalle on, että sellainen tehdään vain umpikadun päähän. Silloin jokainen sieltä tuleva on sinne mennessään jo nähnyt järjestelyn ja tietää olevansa väistämisvelvollinen. Tässä Linnanmäen ympäristössä toteutetut ratkaisut ovat erityisen paljon pielessä.
Malli on todellakin kopioitu muualta Euroopasta. Siellä katuhierarkia on sellainen, että pääkadut näkyvät selvästi. Niiden keskinäisissä risteyksissä on liikennevalot tai liikenneympyrä. Niille tulevilla kokoojakaduilla tai asuntokaduilla on ilman muuta (ja rakenteella osoitettuna) pääkadun liikenteeseen nähden väistämisvelvollisuus . Siksi niissä ei siellä kukaan edes ajattele kyseenalaistaa tätä järjestelyä. Suomessa katuhierarkia ei ole niin selvä, joten näköjään ihmettelyn aihetta riittää.
Tieliikennelaki ei tosin vaadi mitään "korotusta" kohtaan. Se ottaa vain kantaa, että kumpi osapuoli tekee sen toisen väylän ylityksen.
Esimerkkikuva risteyksen toisesta suunnasta.
https://i.postimg.cc/rFDXVxN5/ylijatkettu-jalkakaytava-ja-pyoratie.jpg
Vaikka sivukadulta tulevilla ei olisi tuota pientä mukulakiviosuutta ennen kevyen liikenteen väylää, niin jalkakäytävä ja pyörätie jatkuisivat silti yhtenäisenä, katkeamattomana väylänä risteyksen yli. Kohdassa ei ole suojatietä, eikä pyörätien jatketa ja ajoradan ajoneuvo olisi edelleen se ylittävä osapuoli ja väistämisvelvollinen.
Järkevintä olisi merkitä autoilijoille risteys väistämiseen velvoittavalla liikennemerkillä, kuten esim. kolmio, kuten ennenkin on tehty, vaikka autoilijat ovat väistämisvelvollisia ilmankin sitä. Talvella väylien rakennetta ei näe.
...Ei kärkikolmiota, ei suojatiemerkintöjä. Autoilijan pitää vain tietää olevansa väistämisvelvollinen...
Sellaisia ne ovat, nämä joita liikennesäännöiksi sanotaan. Ja siksi ajoneuvon kuljettajan on ne osattava. Muuten voi olla että tapahtuu, ja sen jälkeen sattuu.
Ei kannata provosoitua, vaikka provosoidaan. Muista tämä aina iltapäivälehtiä ostaessasi. Ja varsinkin auton ratissa.
Pointti on se, että Suomessa on talvikuukaudet, jolloin tuollaiset kohdat saattavat olla lumen ja jään peitossa. Kolmio liikennemerkki ajoradan ajoneuvoille tarkoittaisi sitä, että ei olisi talvisinkaan epäselvää väistämisvelvollisuudesta.
Mutta saako kärkikolmiota käyttää muualla kuin risteyksessä? Tuossa ei ole ristetystä, koska risteyksellä tarkoitetaan samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet. Nämähän eivät ole ole samassa tasossa. Ensin oli ajorata, sitten sen päälle jatkettiin poikittain kevyenliikenteen väylä. Jos kaivinkoneella alamme kaivaa ylijatkettua kevyen liikenteen väylää, niin sen alta paljastuu ajorata.
Valtioneuvoston asetus liikenteenohjauslaitteiden käytöstä, kerrotaan tuosta "kolmio" liikennemerkistä, eli väistämisvelvollisuus risteyksessä liikennemerkistä seuraavaa:
"B5 Väistämisvelvollisuus risteyksessä.
Merkkiä käytetään etuajo-oikeutettuja teitä risteävillä teillä sekä muulloin, kun liikennemerkillä on tarpeen osoittaa väistämisvelvollisuus risteyksessä. Merkkiä ei tarvitse käyttää, jos liittymiskaista jatkuu etuajo-oikeutetun tien suuntaan omana kaistanaan. Merkkiä käytetään tieliikennelain 24 §:n 3 ja 4 momentin mukaisissa tilanteissa, milloin väistämisvelvollisuudesta voi muuten syntyä epäselvyyttä.
Merkki sijoitetaan mahdollisimman lähelle risteystä. Merkkiä ei saa sijoittaa 30 metriä kauemmas risteävän tien ajoradan lähimmästä reunasta. Jos tulosuunnassa on kaksi tai useampia ajokaistoja, sijoitetaan ajoradan tai sen osan oikealle puolelle sijoitetun merkin lisäksi samanlainen merkki ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai ajoradan yläpuolelle."
Samassa tasossa ei muuten tuossa mainitsemassasi tilanteessa tarkoita täysin sileää kohtaa. Samassa tasossa on se, ettei kyseessä ole mitään siltaa tai muuta, joka risteää eri tasolla.
Pyöräilijöiden kannattaa todellakin varoa tuollaisissa tilanteissa. Kaikki autoilijat eivät suurella todennäköisyydellä tiedä/ymmärrä olevansa väistämisvelvollisia.
Jotenkin järjen vastainen keksintö tuollainen, että jätetään väistämismerkki pois autoilijoilta.