on valtava eriarvoisuus ja näkymätön hierarkia samassa asemassa olevien ihmisten keskuudessa. Eri säännöt ja käytännöt naamataulun mukaan.
Tämä on tullut vastaan jokaisessa työpaikassa jollakin tasolla. Toisissa enemmän, toisissa vähemmän. Mitä vähemmän sen parempi.
Tuntuu että eniten painaa se kenelle olet sukua ja kenen kaveri olet.
Omasta mielestäni siellä pitäisi painaa eniten koulutus, työkokemus, pätevyys, osaaminen ja mikä tärkeintä tekeminen/tulos.
Muutenkin meininki tuntuu olevan jonkinlainen yläasteen jatkumo sosiaalisten seurapiirien kera. Hyvillä puhelahjoilla ja taipuisalla selkärangalla pääsee pitkälle.
Tämä on tullut vastaan jokaisessa työpaikassa jollakin tasolla. Toisissa enemmän, toisissa vähemmän. Mitä vähemmän sen parempi.
Tuntuu että eniten painaa se kenelle olet sukua ja kenen kaveri olet.
Omasta mielestäni siellä pitäisi painaa eniten koulutus, työkokemus, pätevyys, osaaminen ja mikä tärkeintä tekeminen/tulos.
Muutenkin meininki tuntuu olevan jonkinlainen yläasteen jatkumo sosiaalisten seurapiirien kera. Hyvillä puhelahjoilla ja taipuisalla selkärangalla pääsee pitkälle.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Sweitsissä on aivan normaalia että esimiehet syövät eri tiloissa kuin suorittava porras.
Tyypillistä itäsuomalaista työkulttuuria. Niin tuttua.
Noniin justiinsa. Herra Luikuritattinen saa tehdä, mitä lystää. Ei tule edes pahoja katseita, moitteita, ei mitään seurauksia.
Odotappa vaan kun se pahantekijä on se 3 vuotta sitten maahanmuuttanut vierastyöläinen niin samantien koko kansakunta kimpussa
Näin se menee. Naamakertoimen perusteella kohdellaan ihmisiä. Eivät ajattele sitä, että millainen vaikutus huonolla kohtelulla on ihmisen hyvinvointiin, jaksamiseen ja työssä viihtyvyyteen.
Kunpa tämä epävirallinen hierarkia olisikin ainoa ongelma, mutta niinhän se menee, että mitä eriarvoisempia ihmiset ovat, sitä eriarvoisempi kohtelu vuorosuunnittelussa, henkilökohtaisissa palkanlisissä, loma-aikojen jaossa, aivan kaikessa.
Työantajalla pitkään olleet saavat perseillä, työnantajaa ei kiinnosta heidän tekemiset. Joku erilainen ja eriasemassa oleva joutuu silmätikuksi. Silmätikkuna ei kukaan halua työskennellä.
Hyvä artikkeli, kannattaa lukea
https://duunitori.fi/tyoelama/olisinpa-osannut-pyytaa-apua-tyopaikkakiusatun-tarina
Hämmentävää, miten vakuuttava esiintyjä ja keskustelutaitoinen henkilö saa työpaikoilla paljon ihailua, vaikutus- ja etenemismahdollisuuksia. Jos henkilö on iloinen, reipas ja nauravainen niin hänestä tykätään. Tällainen kaveri saa myös paljon virheitäkin anteeksi.
Samaiset henkilöt saattavat olla niitä, jotka kaipaavat ihailua. Saattavat käyttäytyä muita kohtaan huonosti aiheuttamalla toisille pahoinvointia.
eriarvoisuutta, epäasiallista kohtelua ja syrjintää ei ymmärrä eikä havaitse kunnolla, jos itse ei ole joutunut sitä kokemaan. siinä vaiheessa kun itse joutuu tuota kokemaan niin silmät asialle aukeaa, ei ennen sitä.
Niinpä juuri.
Niinpä niin, itse kokemuksella tiedän
Suomalaiset vittumaista ja mulkkua porukkaa. Ystävällisyyttä, kohteliaisuutta ja muiden auttamista ei ole
Tätä tapahtuu kaikkialla kaiken aikaa. Näkymätöntä eriarvoisuutta. Ilmenee eriarvoisena kohteluna, mitätöimisenä ja vähättelynä. Arvoina ja tekoina, joita on vaikea mitata. Näkyy kuitenkin valintoina ja päätöksenteossa.
Työnhaun eriarvoisuus jo yksi mittari.
ihan luonnollinen asia. Ihmiset muodostavat kaveripiirejä keskenänsä . Enemmän tai vähemmän sisäänpäin lämpiäviä. Samanhenkiset ihmiset löytävät toisensa kuin vakka ja kansi. Ryhmittyminen parantaa yksilön itseluottamusta ja antaa tunteen että kuuluu johonkin sakkiin. Työpaikoilla on useitakin sakkeja. Isompia tai ihan vaan parin kolmen ihmisen miniporukoita. Toki heitäkin on jotka eivät ole missään sakissa, Ovat jäääneet orvoiksi. Heillä voi olla vaikeata töissä.. Eivät tiedä miten päin olisivat. Päivät voivat olla kärsimystä jos kokee itsensä ulkopuoliseksi. Vahvalla itseluottamuksella varustetulle yksiinoleminen ei ole ongelma. Käytänössä on mahdotonta olla kaikkien kaveri. Sellainen on juurettomuutta. Siksi ryhmittymistä tapahtuu että itsellä olisi kavereita.
Tuttu juttu show
Monilla maahanmuuttajilla on omat firmat, koska eivät saa muuten töitä. Tekevät töitä omalla porukalla. Homogeenistä.
Aunuksen lipojat ja samalla ne puhuvat teistä paskaa pomoille selkänne takana, jotta saisitte seuraavissa YT:ssä kenkää.
Perseennuolijat pärjäävät työelämässä
Narsistit ympärilläni
Mikä taho sitten tekee työt? Tämä asia on se, mitä kukaan ei selitä.
Onko näin?
Koskaan en ole havainnut tämmöistä käytöstä
Nyt kun vaaleanpunaiset lasit otettu silmiltä pois niin näen paremmin.
Sitähän on kaikkialla.
Nutipääpersu on varma merkki kiusaajasta
Eriarvoiseen kohteluun riittää: nimi, ulkonäkö, työasema. Muuta ei tarvita.
https://duunitori.fi/tyoelama/anter-yasa-nimeton-tyonhaku
Ay-järjestöt pitivät aiemmin huolen, että työntekijät oli samalla viivalla. Se oli hyvä heille, ketkä oli muuten heikommassa asemassa. Työelämästä on villi länsi jo näiden puuttumisen takia. Työntekijöiltä saattaa puuttua turva työpaikalta nykyisessä järjestelmässä.
eriarvoisuuden vaikutuksia ymmärtää vasta sitten kun itse joutuu kokemaan
Hyväveliverkostot työpaikoilla pitää huolen, että ihmiset eivät ole tasavertaisessa asemassa
Onkohan missään työpaikassa nollatoleranssia?
Tuskin
Mitä enemmän on työelämässä ja useammilla työpaikoilla niin pitää tätä asiaa todella hämmästellä. Työpaikoissa on valtavat erot työilmapiirin suhteen.
Jepulis. Todella eriarvoista, miten ihmisiä kohdellaan. Naminamipusipusi sisäpiirissä tuetaan toisia ja toiset kärsivät. Jäävät pullakahvien ulkopuolella. Tulee korkeintaan paskaa niskaan.
Järkyttävää
Hyi
Kun toiseen suuntaan kumartaa niin toiseen pyllistää
kiva tietää että asiasi ovat oikeastansa aika hyvin.
Selkärangaton nilviäinen pääsee pisimmälle
onko noin?
Noin se juuri menee, koska eivät ota vastuuta käytöksestään tai piiloutuu ryhmäkäyttäytymisen taakse
Enemmistö siis kannattaa nokkimista.
Voi olla todella turhauttavaa katsoa, kun joku kohtelee jokaista ympäristöä henkilökohtaisena taistelukenttänä, jossa hän itse on ikuinen uhri.
Tätä käyttäytymismallia kutsutaan psykologiassa "uhrimentaliteetiksi" tai "taipumukseksi ihmissuhteisiin uhriksi" (TIV). Sitä ei yleensä ymmärretä itsenäisenä mielenterveyshäiriönä, vaan syvälle juurtuneena persoonallisuuden piirteenä, opittuna käyttäytymisenä tai selviytymismekanismina . Koska ongelma johtuu sisäisestä psykologisesta suodattimesta eikä ulkoisesta ympäristöstä, kaupungin tai työpaikan vaihtaminen harvoin auttaa ; he yksinkertaisesti kantavat saman henkisen piirustuksen mukanaan elämänsä seuraavaan lukuun.
On myös kahdenlaisia ihmisiä.
Semmoisia, ketkä astuvat toisen reviirille. Alkaa tekemään kiusaamista ja häirintää. Usein se on jonkin sortin arvostelua ja syyttelyä. Heillä ei ole toisen kunnioittamista.
Toiset ei taas edes mieti näitä asioita. Käyttäytyvät neutraalisti.
Valitettavasti ryhmäkäyttäytymisessä joku joutuu usein silmätikuksi.
Minä taas olen huomannut, että eri työpaikoissa on vaihtelua. Sehän riippuu ihan siitä millaisia ihmisiä sattuu olemaan töissä siellä. Joissain työpaikoissa on inhottavia persoonia ja joissain työpaikoissa on mukavia persoonia, suurimmassa osassa työpaikkoja löytyy molempia, etenkin jos työyhteisö on iso. Itse kuitenkin pysyy samanlaisena, vaikka työpaikka vaihtuu. Sanoisin, että olen ollut 3 mukavassa ja 2 vähemmän mukavassa paikassa. Siinä peräkkäin oli sama työ, jossa ekasta paikasta sain loistavat arviot ja toisessa heti perään vaan haukuttiin. Työtaitoni ei kadonnut mihinkään, kakkospaikassa vaan oli inhottava, negaava pomo.
Jep. Ja vanhat työntekijät hyppii uuden työntekijän silmille. Semmoinen paska käytös aiheuttaa fiiliksen, että et kuulu sinne työpaikkaan.
Ei nämä koskaan mene 1 vs 1. Vähintään 3 vs 1. Joskus jopa 6 vs 1. Vanhat (kokeneemmat) työntekijät saavat toisistaan turvaa, koska ovat siinä luottamuksen piirissä.
Esimerkki: k-koulu
Ah, se pomon merkitys!