Maksoitte viime vuonna taulukko- ym. ulosottomaksuja 91,4 miljoonaa euroa.
Ulosottolaitoksella oli kuitenkin kuluja 107,5 miljoonaa, joten asiakkaiden maksamat maksut kattoivat vain 85 prosenttia ulosoton toimintamenoista.
https://www.ulosottolaitos.fi/fi/index/ulosottolaitos/julkaisutjaasiakirjat/tilastot.html
Ulosottolaitoksella oli kuitenkin kuluja 107,5 miljoonaa, joten asiakkaiden maksamat maksut kattoivat vain 85 prosenttia ulosoton toimintamenoista.
https://www.ulosottolaitos.fi/fi/index/ulosottolaitos/julkaisutjaasiakirjat/tilastot.html
Vastaukset 17
Vanhimmat
Öööö, niin mitäs sitte ? Voivoi.
Pitäisikö mielestäsi taulukkomaksuja korottaa, jotta valtiolle ei tulisi ulosotosta enää tappiota? Niitä ei ole nostettu kai koskaan.
Ulosottomaksuihin kuuluu myös velkojan maksamia maksuja, mutta ne voidaan lisätä maksun jälkeen velallisen velkaan. En kylläkään ole varma, lisätäänkö vuokralaisen häätämiseksi vaadittava täytäntöönpanomaksu vuokralaisen velkasummaan.
https://ulosottolaitos.fi/fi/index/tietoaulosotosta/ulosottomaksut.html
Ulosottolaitos on melko tehoton toimija. Sen oma vastuu asiakkaan suuntaan, oli kyse sitten velkojasta tai velallisesta, on valtiovallan suojeluksesta jätetty herran haltuun. Enkä tarkoita byroon valkokaulusherraa.
Mitään yhteydenpitoa ei ole. Tilitykset tehdään automaattisesti, varmaan ihan koneohjelmalla, ilman kohdehenkilön osuutta tai tilitystapahtuman selvitystä. Otetaan osa tuloista ja se jyvitetään miten nyt uo-henkilö katsoo ja jaksaa.
Velallisen toivoisin olevan suuremman kiinnostuksen kohteena no. neuvonnan kautta. Hän kuitenkin kaiken maksaa, laitoksen ja työntekijöiden palkat. Ulosoton kesto, mahdollisesti 15 vuotta, on monelle ylivoimainen rasti olla rahaton ja velallisen tilanne on harvoin stabiili. j Neuvontaa pitää lisätä, asiakasta kuulla ja auttaa. Antaa ohjeita ja neuvoja miten kaikki menee parhaiten.
Sain ohjeen hakeutua velkajärjestykseen. Sen antoi vouti. Kun otin yhteyttä velka- ja talousneuvontaan (sama alue, sama talo), sain naurut päälleni. Ei kuulemma koskaan itseni kaltainen (ikääntynyt, sairas ja pieneläkeläinen) pääse järjestelyyn. Tämä esimerkkinä, ettei info toimi. Ketä uskoisin, kumpaa vaiko en ketään?
Samoin mitään tietoa velallisen tulevasta ulosmittauksesta ei kerrota. Ei ohjata kysymään.
Kaiken minkä nyt tiedän 4 vuoden ulosoton jälkeen olen itse etsinyt kuukelilla netistä ja poiminut vertaistuesta. Edes ulosottokaaresta ei ole tullut siunattua (tai kirottua) sanaa, vaikka juuri sen ymmärrys on kaiken aa ja oo. Jos velallinen ei pysty tai kykene itse hankkimaan faktatietoa, ihan hirvittää miten väärin voi tulla kohdelluksi. Jopa lakia rikkoen.
Ajaako UO tahallaan velalliset mahdollisimman apaattisiksi tai jopa kiikkuun?
Meinaat, että jokainen ulosottokerta pitäisi ensin selvittää tarkkaan asiakkaalta, ja kysyä tältä mielipidettä minne se sen kertainen erä pitää suunnata, vaikka laki sanoo siihen selvät sävelet? Ja neuvoa ilmeisesti ihan arkipäiväisiin taloudenhalinta-asioihin asti?
Ok, kirjoita valitsemallesi kansanedustajaehdokkaalle ja esitä asia.
Ei vaan riittäisi, että ulosoton taulukkomaksut nosettaisiin kattamaan nykyinen 100%. Jostain pitäisi löytää varat useampaan sataan prosenttiin lisää. Mistä? No ulosottovelallisilta tietysti, koska ketä muuta siinä olisi oikeudenmukaista rasittaa?
Olisitko siis tyytyväinen, jos vaikka nelinkertaistettaisiin ulosoton taulukkomaksut, jotta tulisit joka ikisessä vaiheessa kuulluksi ja neuvotuksi ja saisit vaikuttaa siihen, kuinka monta euroa nyt tarkalleen ottaen tällä kertaa sopii ottaa ja saisit talousneuvontaa niin paljon kuin tarvitset?
Tottakai suojaosuutta pitäisi laskea, jotta velkojillekin jäisi jotain ulosoton kulujen jälkeen, mutta kai olisit valmis maksamaan sen hinnan kädestäpitämisestä?
Ulosoton teho on tilastojen mukaan kuitenkin kymmenessä vuodessa parantunut.
1) Henkilötyövuosia oli ulosotossa viime vuonna 11 prosenttia vähemmän kuin 2013.
2) Indeksillä korjattu perintätulos (jolla tarkoitetaan teiltä kynittyjen eurojen summaa) oli viime vuonna 7 prosenttia suurempi kuin 2013.
3) Samassa ajassa indeksillä korjatut toimintamenot ovat vähentyneet 9 prosenttia.
Joten loppuvaikutus on että ulosotto on hurjasti tehostunut kymmenessä vuodessa.
Lähde: https://www.ulosottolaitos.fi/material/collections/20230306101248/HqfsvgpWZ/Ulosotto_Suomessa_Ulosottolaitoksen_vuositilastoja_2022.pdf luku 4 taulukko ”Ulosottolaitoksen henkilötyövuodet, toimintamenot ja perintätulos, muutos indeksilukuna
(2013 = 100)”
Harva on ulosotossa monta kertaa, yleensä se tapahtuma on kerran elämässä. Kun joutuu ulosoton asiakkaaksi, tietenkin olisi hyvä saada ihan ensi käden neuvontaa siitä mitä tapahtuu. Ihan samalla tavoin kuin asuntolainaa haettaessa, ensin neuvotellaan pankin kanssa ja lainasta voi aina kysyä pankkineidiltä ja neuvonnasta.
Kun perustin yrityksen vuonna 1984, kävin ensin yritysneuvojan luona. Sain tarkat faktat mitä tuleman pitää, mihin sitoudun, mitä kustannuksia, ilmoituksia ja protokollaa tulee.
Monen kymmenen yritysvuoden jälkeen joutuminen ulosottoon oli jo tilanteena hieman absurdi, mutta erityisesti siksi että vastapuolena oli nuori neito ilman mitään osaamista. Se tuli selväksi heti. Joten ensi työkseni perehdyin ulosottokaareen ja lakiin. Siirryin keskustelemaan suoraan ylimmälle tasolle, voutien loossiin. Ulosoton kuvio alkoi hitaasti aueta myös oman lakimieheni kautta.
Mutta huihai, ei ulosottajan sanasta ota pirukaan selvää.
Mikä helvetin ulosottokaari?
Se laki, joka ulosottoa sääntelee, säädösnumeroltaan 705/2007.
Mikä helvetin taulukkomaksu?
Miksi noita ylläpidetään?
Uo:ssä olevan asema on jo muutenkin huono.
Kaikki ylimääräiset kulut pois ja kaikki mitä maksetaan suoraan velkoihin, ei mihinkään muuhun.
Voi veikkonen, ei se noin mene. Itsekin olin siinä toivossa ja luulossa, että velka lyhenee. Toisin kävi, kaksi ekaa vuotta maksoin vain lisämaksuja Ulosottolaitokselle ja velan korkoihin. Nyt alkuperäinen velka on jo noussut 3000e. Kyl ne on ketkuja siel.
Oikeastaan ulosotossa ei ole korkoa ollenkaan, vaan lakisääteinen viivästyskorko menee velkojalle. Korko 9,5 prosenttia on muuten pienempi kuin kahdessa luottokortissani ja lienee tämänhetkisen inflaation suuruinen, joten reaalikorko jos ymmärrätte noin vaikeaa sanaa, on plus miinus nolla.
Kaiken maailman ketkuilu lisää uloston velkasumman määrää, tottakai siinä on korkoa. Miten se velkasumma muuten muutamassa vuodessa suurempi olisi, mitä ennen ulosottoon joutumista? Viivästyskorko on korkoa sekin, miksi se siitä muuttuisi?
Jos velkamäärä on esim. 15 000 euroa, se kasvaa korkoa 118,75 euroa joka kuukausi (=9,5 %). Lisäksi menee taulukkomaksu kahtena ensimmäisenä vuonna https://ulosottolaitos.fi/fi/index/tietoaulosotosta/ulosottomaksut.html
”Viivästyskorko on korkoa sekin, miksi se siitä muuttuisi?”
Viivästyskorko menee velkojalle, ei uo-miehelle. Inflaatio on suunnilleen saman verran kuin viivästyskorko on, joten viivästyskorko on hyvin tarpeellinen, muuten velat kannattaisi aina päästää ulosottoon.
Vouti vie rahat ja nauraa päälle. Niin
Eli kepuli tehnyt konkan, vetänyt rahat itselleen ja ja kostanut sen viattomalle ulosottovelalliselle tai kepuli kostanut ulosottovelalliselle kun velallinen ei suostunut veloista huolimatta kaasuputkihankkeeseen töihin.
Pyh! Koko ulosottolaitos pitäisi lopettaa kuten muutkin kannattamattomat putiikit!
Mitä joihinkin fuckin taulukkomaksuihin tulee, niin ihan sama onko niitä vai ei kun tilanteensa järjestelee niin ettei maksa uo-rosvoille ylipäätään mitään.
Semmonen 15 vuoden sapatti tekee hyvää jokaiselle mutta 15 vuoden velan koronkorkojen ja kulujen makselu taas näännyttää jokaisen täysjärkisen.
Hauskaa on kuitenkin seurata palstan kokovartalomiehen itkupotkuraivareita kun suojaosuus nostettiin 😆