Typerintä mitä olen nyt viimeisten viikkojen aikana kuullut kun läheinen lähti.
- Hyvä kun pääsi pois
- Hänen on nyt parempi olla.
- Sinullekin varmaan helpottavaa kun nukkui pois.
Voi hemmetti, miten voi olla noin pölvästi. Jos noin ajattelee niin minulle ei sitä tarvitse sanoa. Sanokoon itselleen. Mistä he tietää mikä on kenellekin hyvä. Itse en koskaan pystyisi olemaan tyytyväinen toisen kuolemasta.
Sanon suruvalittelufraasin jälkeen. Jaksatko arkea tavallisesti vai onko kovin paha olla. Tai En nyt osaa oikein sanoa mitään lohduttavaa, näin varsinkin yllättävän kuoleman jälkeen. Tai Pärjäätkö yksin vai tarviitko jotain tukea tai apua.
- Hyvä kun pääsi pois
- Hänen on nyt parempi olla.
- Sinullekin varmaan helpottavaa kun nukkui pois.
Voi hemmetti, miten voi olla noin pölvästi. Jos noin ajattelee niin minulle ei sitä tarvitse sanoa. Sanokoon itselleen. Mistä he tietää mikä on kenellekin hyvä. Itse en koskaan pystyisi olemaan tyytyväinen toisen kuolemasta.
Sanon suruvalittelufraasin jälkeen. Jaksatko arkea tavallisesti vai onko kovin paha olla. Tai En nyt osaa oikein sanoa mitään lohduttavaa, näin varsinkin yllättävän kuoleman jälkeen. Tai Pärjäätkö yksin vai tarviitko jotain tukea tai apua.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ainakaan minulle ei sanottu juuri mitään vastaavassa tilanteessa. Porukat väisteli ja ne, jotka sattuivat vastaan tulemaan olivat vaivautuneita. Loput katosivat lopullisesti. Se kertoo ainakin näiden "ystävien" luonteesta ja tarpeelisuudesta hyvin paljon. Mennä joutivat. Onneksi olen luonteeltani yksin viihtyvä ja sillä tavalla on helpompi surua käsitellä. Ja vähitellen, ajan kanssa helpottaa. Mutta silti se tulee joskus, ikään kuin aaltoina. Ainakin ymmärrän sen, että jokainen lähtee silloin kun on oikea aika. Sattumia ei ole ja lähtö on jokaisen itsensä hyväksymä. Miksen silloin minäkin sitä hyväksyisi.
Tämä on vaikea aihe. En tiedä onko mitään aidosti lohduttavaa, paitsi niiden kesken, jotka hyvin tuntee ja ollaa läheisiä. En sanoisi noita, ellen ole varma, että kuolleen läheinen jakaa samat ajatukset. Mä en pitäisi noita mainitsemiasi typeränä ja epäsopivana, jos kuolemaa on edeltänyt kovaa kärsimystä. Tämäpä tässä onkin se ongelma eli kun me ajattelemme eri tavoin, on välillä vähän vaikea keksiä miten sanoisi. Aina voi miettiä sitäkin, onko sanoja kenties inhonnut tai vihannut kuollutta ja on tyytyväinen, kun kävi kuin kävi...?
lajijasuris