– jäsenmäärä putoaa vuosittain kymmenillätuhansilla.
Ammatillisista keskusjärjestöistä suurin eli SAK on haamu entisestään. Ennen SAK ilmoitti edustavansa miljoonaa palkansaajaa, nyt sen palkansaajajäsenten määrä on laskenut puoleen miljoonaan. Keskusjärjestön rooli ei ole muutenkaan entisensä.
Erityistä huomiota kiinnittää jälleen SAK:n jäsenmäärän lasku, vuosien varrella voi puhua romahduksesta.
Viime kädessä keskusjärjestöt ja ammattiliitot eivät ole opiskelija- tai eläkeläisjärjestöjä, vaan nimenomaan palkansaajajärjestöjä – vaikka nykyään roolit usein sekoittuvatkin.
Oikeastaan on väärin puhua keskusjärjestöjen jäsenistä, sillä pohjimmiltaan kyse on kuhunkin keskusjärjestöön kuuluvien liittojen jäsenmääristä. Keskusjärjestöillä ei ole suoria henkilöjäseniä.
Eli suomeksi sanottuna varsinkin SAK:laisten liittojen jäsenmäärä laskee.
Lukuina se ei vain näy yhtä dramaattisesti kuin keskusjärjestöjen kirjanpidossa, johon ynnätään kaikkien liittojen kaikki jäsenet.
Luvut kertovat kuitenkin, että yleinen järjestäytymisaste alenee.
Samaan aikaan keskusjärjestöt ovat menettäneet muutenkin entistä mahtiaan.
Jäsenkato ei ole siihen edes suurin syy, vaan se, että Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n ei enää sääntömuutoksensa jälkeen neuvottele tulopoliittisista kokonaisratkaisuista.
Se tarkoitti sitä, etteivät tupoista neuvottele muutkaan keskusjärjestöt. Eli yksi keskeinen, tai keskeisin, tehtävä on kadonnut.
Varsinaisesti jäsenkato näkyy siis liitoissa. Suurin yksittäinen syy siihen on se, että yhä useampi palkansaaja on todennut, ettei työttömyyskassaan kuuluakseen tarvitse olla ammattiliiton jäsen.
Pelkkä kassajäsenyys riittää ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.
Siksi esimerkiksi työttömyyskassoista suurin eli Yleinen työttömyyskassa YTK on lisännyt koko ajan jäsenmääräänsä.
YTK:lla on nyt yli puoli miljoonaa jäsentä eli kutakuinkin saman verran kuin SAK ilmoittaa EAY:lle jäsenmääräkseen.
Myös liittojen poliittisuus karkottaa joitakin palkansaajia.
SAK:lainen palkansaajaliike tukee vaaleissa peittelemättömästi vasemmistopuolueiden ja niiden ehdokkaiden vaalityötä jäseniltä kerätyillä verottomilla jäsenmaksutuloilla – jäsenten puoluekannasta riippumatta.
Ammatillisista keskusjärjestöistä suurin eli SAK on haamu entisestään. Ennen SAK ilmoitti edustavansa miljoonaa palkansaajaa, nyt sen palkansaajajäsenten määrä on laskenut puoleen miljoonaan. Keskusjärjestön rooli ei ole muutenkaan entisensä.
Erityistä huomiota kiinnittää jälleen SAK:n jäsenmäärän lasku, vuosien varrella voi puhua romahduksesta.
Viime kädessä keskusjärjestöt ja ammattiliitot eivät ole opiskelija- tai eläkeläisjärjestöjä, vaan nimenomaan palkansaajajärjestöjä – vaikka nykyään roolit usein sekoittuvatkin.
Oikeastaan on väärin puhua keskusjärjestöjen jäsenistä, sillä pohjimmiltaan kyse on kuhunkin keskusjärjestöön kuuluvien liittojen jäsenmääristä. Keskusjärjestöillä ei ole suoria henkilöjäseniä.
Eli suomeksi sanottuna varsinkin SAK:laisten liittojen jäsenmäärä laskee.
Lukuina se ei vain näy yhtä dramaattisesti kuin keskusjärjestöjen kirjanpidossa, johon ynnätään kaikkien liittojen kaikki jäsenet.
Luvut kertovat kuitenkin, että yleinen järjestäytymisaste alenee.
Samaan aikaan keskusjärjestöt ovat menettäneet muutenkin entistä mahtiaan.
Jäsenkato ei ole siihen edes suurin syy, vaan se, että Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n ei enää sääntömuutoksensa jälkeen neuvottele tulopoliittisista kokonaisratkaisuista.
Se tarkoitti sitä, etteivät tupoista neuvottele muutkaan keskusjärjestöt. Eli yksi keskeinen, tai keskeisin, tehtävä on kadonnut.
Varsinaisesti jäsenkato näkyy siis liitoissa. Suurin yksittäinen syy siihen on se, että yhä useampi palkansaaja on todennut, ettei työttömyyskassaan kuuluakseen tarvitse olla ammattiliiton jäsen.
Pelkkä kassajäsenyys riittää ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.
Siksi esimerkiksi työttömyyskassoista suurin eli Yleinen työttömyyskassa YTK on lisännyt koko ajan jäsenmääräänsä.
YTK:lla on nyt yli puoli miljoonaa jäsentä eli kutakuinkin saman verran kuin SAK ilmoittaa EAY:lle jäsenmääräkseen.
Myös liittojen poliittisuus karkottaa joitakin palkansaajia.
SAK:lainen palkansaajaliike tukee vaaleissa peittelemättömästi vasemmistopuolueiden ja niiden ehdokkaiden vaalityötä jäseniltä kerätyillä verottomilla jäsenmaksutuloilla – jäsenten puoluekannasta riippumatta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Eikös työvoima ole valtion erityisessä suojelussa. Ammatti- ja työnantaja järjestöt voisi lopettaa ja valtiovalta hoitaisi tehtävänsä toivottavasti tasapyuolisemmin.
YTK antaa mm lakiapua, ettei pidä paikkaansa Ay-liittojen väite.