Osa EU-maista on alkanut epäröidä ilmastotoimia .
Pyytämättä ja yllätyksenä, niin nousevat aina vaikeimmat keskustelunaiheet Euroopan unionin johtajien huippukokousten asialistalle.
Tällä kertaa lupaa kysymättä viralliselle agendalle tuli energian hinta.
EU-maiden johtajat kokoontuvat torstaina Brysseliin. Energian hinta ei ole ainoa vaikea asia, sillä kokouksessa on määrä virallisen listan ulkopuolella keskustella Puolan ja EU:n kiristyneistä väleistä oikeusvaltiorikkomusten takia.
Tämän piti olla digitalisaatiosta keskusteleva huippukokous, mutta nyt aihe jää päivänpolttavien asioiden jalkoihin.
Vielä loppukesästä ei ollut tietoakaan, että energiasta tulee EU:n syksyn kuuma puheenaihe. Useat maakaasun varaan energiahuoltonsa rakentaneet EU-maat ovat hätää kärsimässä syksyllä alkaneen hinnannousun takia ja ovat pyytäneet komissiolta EU:n laajuisia toimia tämän taklaamiseksi.
Monessa Euroopan maassa talot lämmitetään kaasulla. Kaasua käytetään myös sähkön tuotantoon.
EU:n komissio esittelikin ”työkalupakkinsa” viime viikolla. Komission mukaan maat voivat tukea kotitalouksia ja pienyrityksiä EU-sääntöjen sallimissa rajoissa. Komissio aikoo myös tutkia, miten koko EU:n energiajärjestelmän toimintakykyä voisi parantaa ja miten vastaaviin hintapiikkeihin voisi jatkossa varautua.
Köyhemmät Keski- ja Itä-Euroopan maat sen sijaan näkevät, että EU:n tulisi miettiä uudestaan koko Fit for 55 -pakettia. Esimerkiksi Puola ja Slovakia ovat sitä mieltä, että komission esitykset vain pahentavat tilannetta.
Erityisesti näitä maita korventaa pakettiin sisältyvä tieliikenteen ja rakennusten lämmityksen päästökauppa. Se tulee tekemään fossiilisista polttoaineista entistä kalliimpia, koska päästökaupan ideanakin on edistää siirtymistä uusiutuviin polttoaineisiin. Liikenteeseen ja rakennuksiin kohdistuessaan se osuu suoraan kuluttajiin.
Myös Ranska ja Irlanti suhtautuvat päästökaupan laajennukseen varauksellisesti.
Toinen jakolinja, joka ei liity Fit for 55 -pakettiin, kulkee ydinvoimassa. Ne maat, joiden energiahuollossa ydinvoimalla on iso osuus, haluaisivat komission luokittelevan ydinvoiman ilmaston kannalta kestäväksi tavaksi tuottaa energiaa.
Tästäkin EU-johtajat saattavat puhua torstaina, vaikka virallisesti asiassa odotetaan nyt komission esitystä. Ydinvoimamaiden rintamassa ovat muun muassa Ranska ja Suomi.
Luokittelu eli taksonomia on tarkoitettu rahoittajien ja sijoittajien käyttöön. Jos ydinvoimaa ei lasketa kestäväksi, uusien ydinvoimaloiden rahoitus- ja tuotantokustannukset nousevat ja poliittinen hyväksyttävyys laskee.
Komission päätöstä odottaa esimerkiksi energiayhtiö Fortum, joka miettii parhaillaan, hakeeko se jatkolupia Loviisan ydinvoimalan kahdelle reaktorille.
Pienydinvoimalat olisivat käytännöllisiä, mutta niitä pitäisi pystyä rakentamaan Euroopassa. Vain sillä tavalla saataisiin EU-maat energiaomavaraisiksi. Uraaniahan Suomessa olisi vientiin asti, kunhan sitä osattaisiin rikastaa voimalan polttoaineeksi.
Tällä hetkellä myös sähkömarkkinoihin vaikuttaa EU-maiden oman energiatuotannon vähäisyys. Esimerkiksi Tanskaan ostetaan juuri nyt Energinetin mukaan osittain venäläistä maakaasua Saksasta 99,8 % (1,9 GWh/h) tanskalaisten käyttämästä määrästä, koska Tanskan omalla Tyran kaasukentällä tehdään suuria muutostöitä ja kentän tuotanto on pysähdyksissä kesään 2023 saakka.
Osa Saksasta Tanskaan tulevasta maakaasusta välitetään Ruotsiin.
Korkeita kaasun ja sähkön hintoja on siis odotettavissa pitkään.
Pyytämättä ja yllätyksenä, niin nousevat aina vaikeimmat keskustelunaiheet Euroopan unionin johtajien huippukokousten asialistalle.
Tällä kertaa lupaa kysymättä viralliselle agendalle tuli energian hinta.
EU-maiden johtajat kokoontuvat torstaina Brysseliin. Energian hinta ei ole ainoa vaikea asia, sillä kokouksessa on määrä virallisen listan ulkopuolella keskustella Puolan ja EU:n kiristyneistä väleistä oikeusvaltiorikkomusten takia.
Tämän piti olla digitalisaatiosta keskusteleva huippukokous, mutta nyt aihe jää päivänpolttavien asioiden jalkoihin.
Vielä loppukesästä ei ollut tietoakaan, että energiasta tulee EU:n syksyn kuuma puheenaihe. Useat maakaasun varaan energiahuoltonsa rakentaneet EU-maat ovat hätää kärsimässä syksyllä alkaneen hinnannousun takia ja ovat pyytäneet komissiolta EU:n laajuisia toimia tämän taklaamiseksi.
Monessa Euroopan maassa talot lämmitetään kaasulla. Kaasua käytetään myös sähkön tuotantoon.
EU:n komissio esittelikin ”työkalupakkinsa” viime viikolla. Komission mukaan maat voivat tukea kotitalouksia ja pienyrityksiä EU-sääntöjen sallimissa rajoissa. Komissio aikoo myös tutkia, miten koko EU:n energiajärjestelmän toimintakykyä voisi parantaa ja miten vastaaviin hintapiikkeihin voisi jatkossa varautua.
Köyhemmät Keski- ja Itä-Euroopan maat sen sijaan näkevät, että EU:n tulisi miettiä uudestaan koko Fit for 55 -pakettia. Esimerkiksi Puola ja Slovakia ovat sitä mieltä, että komission esitykset vain pahentavat tilannetta.
Erityisesti näitä maita korventaa pakettiin sisältyvä tieliikenteen ja rakennusten lämmityksen päästökauppa. Se tulee tekemään fossiilisista polttoaineista entistä kalliimpia, koska päästökaupan ideanakin on edistää siirtymistä uusiutuviin polttoaineisiin. Liikenteeseen ja rakennuksiin kohdistuessaan se osuu suoraan kuluttajiin.
Myös Ranska ja Irlanti suhtautuvat päästökaupan laajennukseen varauksellisesti.
Toinen jakolinja, joka ei liity Fit for 55 -pakettiin, kulkee ydinvoimassa. Ne maat, joiden energiahuollossa ydinvoimalla on iso osuus, haluaisivat komission luokittelevan ydinvoiman ilmaston kannalta kestäväksi tavaksi tuottaa energiaa.
Tästäkin EU-johtajat saattavat puhua torstaina, vaikka virallisesti asiassa odotetaan nyt komission esitystä. Ydinvoimamaiden rintamassa ovat muun muassa Ranska ja Suomi.
Luokittelu eli taksonomia on tarkoitettu rahoittajien ja sijoittajien käyttöön. Jos ydinvoimaa ei lasketa kestäväksi, uusien ydinvoimaloiden rahoitus- ja tuotantokustannukset nousevat ja poliittinen hyväksyttävyys laskee.
Komission päätöstä odottaa esimerkiksi energiayhtiö Fortum, joka miettii parhaillaan, hakeeko se jatkolupia Loviisan ydinvoimalan kahdelle reaktorille.
Pienydinvoimalat olisivat käytännöllisiä, mutta niitä pitäisi pystyä rakentamaan Euroopassa. Vain sillä tavalla saataisiin EU-maat energiaomavaraisiksi. Uraaniahan Suomessa olisi vientiin asti, kunhan sitä osattaisiin rikastaa voimalan polttoaineeksi.
Tällä hetkellä myös sähkömarkkinoihin vaikuttaa EU-maiden oman energiatuotannon vähäisyys. Esimerkiksi Tanskaan ostetaan juuri nyt Energinetin mukaan osittain venäläistä maakaasua Saksasta 99,8 % (1,9 GWh/h) tanskalaisten käyttämästä määrästä, koska Tanskan omalla Tyran kaasukentällä tehdään suuria muutostöitä ja kentän tuotanto on pysähdyksissä kesään 2023 saakka.
Osa Saksasta Tanskaan tulevasta maakaasusta välitetään Ruotsiin.
Korkeita kaasun ja sähkön hintoja on siis odotettavissa pitkään.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Alku vuohkaaminen meni, ja alettu miettimään että mistä saadaan lämmitysaineet, kun ei niitä noin vain voi lopettaa. Meidänkin turve saattaa jatkua vielä pitkään, nyt vain sitten kalliimpana nostotyönä.