Kysyisin joltain joku tietää, että onko laillista ja hyväksyttävää toimittaa todistusaineistoa kesken oikeusistunnon?
Oma lakiavustajani on sanonut että todisteet pitää toimittaa hyvissä ajoin ennen käsittelyä ja että on törkeää niitä liittää esimerkiksi 5 minuuttia ennen oikeusistunnon alkamista.
Tällä tavalla siis toimii minun exäni, jonka kanssa jatkuvasti istumme käräjillä. Tällä kertaa hän on aikeissa minun "yllätyksekseni" toimittaa todisteensa kesken istunnon, sen jälkeen kun minulla ei ole enää puheenvuoroa. Hän toimii näin, jotten minä pysty millään lailla valmistautumaan puolustukseen.
Onko kokemuksia? Kiitos.
Oma lakiavustajani on sanonut että todisteet pitää toimittaa hyvissä ajoin ennen käsittelyä ja että on törkeää niitä liittää esimerkiksi 5 minuuttia ennen oikeusistunnon alkamista.
Tällä tavalla siis toimii minun exäni, jonka kanssa jatkuvasti istumme käräjillä. Tällä kertaa hän on aikeissa minun "yllätyksekseni" toimittaa todisteensa kesken istunnon, sen jälkeen kun minulla ei ole enää puheenvuoroa. Hän toimii näin, jotten minä pysty millään lailla valmistautumaan puolustukseen.
Onko kokemuksia? Kiitos.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Rikosasiassa saa todisteita esittää koska tahansa, riita-asiassa ei. Rikosasiassa oikeus kuitenkin päättää ja tarpeen vaatiessa lykkää asian käsittelyä tuonnemmaksi, koska syytetylle täytyy antaa mahdollisuus uusiin todisteisiin tutustumiseen ja vastineen antamiseen.
Jos näin vastapuoli on tehnyt istunnossa, kannattaa pyytää istunnon siirtämistä todisteisiin tutustumista varten. Käsittely tällöin tuomarin päätöksellä voidaan keskeyttää ja jatkaa uudessa istunnossa.
Osapuolet voivat riita-asiassa myös pyytää tuomaria määräämään määräajan, johon mennessä todisteet on esitettävä asiassa. Määräpäivän jälkeen esitettyjä todisteita ei oteta huomioon asiaa ratkaistaessa.
Vähän sinne päin. Rikosasiassa oikeudessa paikalla on syyttäjä. Jos istunnon aikana joku tuo esille uusia todisteita, joilla voi olla vaikutusta syytteeseen, niin silloin syyttäjä pyytää oikeuden puheenjohtajalta, että istunto keskeytetään ja siirretään myöhempään ajankohtaan. Sen jälkeen syyttäjä lähettää poliisille lisätutkintapyynnön. Jos pyyntö koskee esimerkiksi henkilön kuulemista todistajana, niin poliisi suorittaa hänen kuulustelunsa. Sen jälkeen kuulustelusta tehdään pöytäkirja, joka toimitetaan syyttäjälle, oikeuteen ja jutun osapuolille. Seuraavassa istunnossa syyttäjä kertoo, onko lisätutkinnasta tullut esiin sellaista, joka vaikuttaa hänen esittämään syytteeseen.
Päin seiniä meni! Avaaja puhuu todisteiden toimittamsiesta istuntoon, joten todistajasta ei voi olla kysymys.
OIKAISEN:
Asianomistajalla on aina oikeus pyytää rikosasiassa asian käsittelyn siirtämistä, jos uusia todisteita esitetään istunnossa. Syyttäjän toiminnalla ei ole merkitystä tähän eikä asianomistaja muutoinkaan tarvitse syyttäjän lupaa omiin prosessitoimiinsa.
Suomessa ei ole syyttäjävetoista prosessia kuten joissakin muissa maissa.
Kirjoituksessa oli sana, -jos. Toki muunkinlaisia todisteita on olemassa, kuin henkilö todistajia. Se oli vain esimerkki.
Asianomistajalla on syyttäjän kanssa rinnakkainen syyteoikeus, mutta rikosasian oikeuteen vie syyttäjä. Asianomistaja voi sen tehdä vain, jos syyttäjä on kieltäytynyt, tai poliisin esitutkinta ei ole edennyt syyttäjälle saakka.
Tietysti voi pyytää, jos pyyntöihin vaan suostutaan. Tämän päivän yksi rikos uutisista oli Porin murhaajan valitus Korkeimpaan oikeuteen. Murhaajalla oli 40 pyyntöä osoittaakseen itsensä syyttömäksi. KKO ei pyyntöihin suostunut.
Jos tunnustaa on tuomionsa ansainnut. Jos ei osaa valehdella, kannattaa opetella tämä taito, jos ei opi on vain parempi sanoa, en muista, olin niin enkelipölyssä (en muista sitäkään) kai..
Leivättömän pöydän ääressä on hyvä muistella muistamattomuutta.
Jos olet vasikka, niin sitten kannattaa laulaa kuin kanarianlintu.
http://vasikkalaulaa.simplesite.com/446772355
Vuodesta 2014 lähtien on Suomessakin ollut voimassa jenkeistä tuttu plea bargain menettely.
Siinä epäilty ´käy kauppaa´ syyttäjän kanssa, eli rautalangaksi väännettynä, mitä vaadit, jos tunnustan ? Jos epäilty tunnustaa, niin syyttäjä vaatii silloin lievempää rangaistusta ja syytettä, jolloin käydään tunnustus oikeudenkäynti. Sillä voi säästää muutaman vuodenkin linnassa vankina olemista, tai saada vain sakot vankeuden sijasta.
Muutama päivä sitten oli mediassa juttu siitä, kuinka Virossa asuva suomalainen julkkis nainen sai 1/3 alennuksen rangaistukseen tunnustus oikeudenkäynnissä.
Lain mukaan mahdollista kun maksaa lisäkulut.
Kannattaa pimittää kaikki todisteet, polttaa, väärentää.
Ja sitten todistajaksi "mies marssista" ja voitat jutun !
Jos tuomari ja sinua edustava AA sen sallii, sinun pitää saada oma AA kieltämään.
Syyttäjän rooli muuttuu riippuen siitä, onko kyse riita-asiasta vai rikosasiasta.
Ajaturikokset on sitten melkomoista huutokuoroa.
Metsässä, syyttäjä ei ole mukana riita-asiassa.