Lintu joka maaseutua iloitsee, miksei kaupungissakin. Maanviljelijöiden paikat muistaa mihin tulee mm vajat, hallit, jonne aina palaa, siksi pitävät ovia raollaan että entinen asukki pääsee ja se siinä kasvanut. Paskovat vain kovasti, mutta kun siihen pesän alle laittaa jotain suojaa -muovikelmua ..
Tervapääsky voi pysytellä ilmassa yhtäjaksoisesti melkein vuoden. Se laskeutuu taivaalta vain pesimään. On ns tyopaikka ruokailu, kun syö lentäessään.
Tervapääsky on kiitäjälintujen lahkoon kuuluva nopealentoinen, tumma lintulaji. Se ei ole läheistä sukua varsinaisille pääskyille, vaikka ulkonäöltään muistuttaakin niitä. Wikipedia
Koko ja ulkonäkö
Tervapääsky on 17–18,5 cm pitkä ja sen siipiväli on 40–44 cm. Sillä on pääosin tummanruskea höyhenpeite, mutta kurkku ja otsa ovat valkoiset. Tervapääskyllä on sirpinmuotoiset siivet. Käsisiipi on hyvin pitkä, kun taas kyynärsiipi lyhyt.
Tervapääskyn ääni on kirkuva, laskeva "sriiiiii sriiiiii sriiiiiii".
Vanhin suomalainen rengastettu tervapääsky on ollut 16 vuotta 26 päivää vanha.lähde? Euroopan vanhin on ollut sveitsiläinen 21-vuotias tervapääsky.lähde?
Levinneisyys
Tervapääskyn esiintymisalue käsittää lähes koko Euroopan, Pohjois-Afrikan ja suuren osan Aasiaa. Euroopassa arvioidaan pesivän 6,9–17,0 miljoonaa paria. Koko maailman kannaksi arvioidaan 40–200 miljoonaa yksilöä.
Suomessa tervapääskyä tavataan koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Suomessa arvioidaan pesivän nykyään 30 000–50 000 yksilöä. Tervapääsky on muuttolintu, joka muuttaa talveksi Afrikan eteläosiin. Tervapääskyt lähtevät Suomesta elo-syyskuussa ja saapuvat takaisin toukokuussa.
Tervapääskyt viettävät lähes koko elämänsä lennossa ja ne myös syövät, parittelevat ja nukkuvat ilmassa eivätkä laskeudu maahan vapaaehtoisesti. Nuori tervapääsky viettää pesästä lähdettyään elämänsä ensimmäiset vuodet kokonaan lennossa ja laskeutuu kiinteälle alustalle vasta pesiessään ensimmäisen kerran 3–4-vuotiaana.Tervapääskyjen alkuperäistä elinympäristöä ovat syrjäseutujen koskemattomat metsät. Nykyisin suurin osa tervapääskyistä pesii kuitenkin kaupungeissa ja taajamissa.[ Wikipedia
- - - -
Pääskyt (Hirundinidae) on laajalle levinnyt varpuslintuheimo, johon kuuluu 20 sukua ja 84 lajia. Pääskyt eivät nimestään ja ulkonäöstään huolimatta ole läheistä sukua kiitäjille, joihin kuuluu esimerkiksi tervapääsky.
Pääskyt ovat hyvin sirorakenteisia ja lyhytjalkaisia lintuja, joille on ominaista erittäin hyvä lentotaito. Niillä on kapeat, pitkät ja teräväkärkiset siivet. Ruumis on sukkulamainen ja pyrstö pitkä ja usein haarautunut. Nokka on lyhyt ja leveä ja siinä on suuri kita. Jalat ovat hyvin hennot, lyhyet ja pienikyntiset, eikä niillä pysty kunnolla kävelemään. Käsi- ja kyynärsulkia on kumpiakin yhdeksän, laitimmaiset sulat ovat muita selvästi pidempiä. Höyhenet ovat lyhyet ja vartalonmyötäiset. Ne ovat selkäpuolelta yleensä metallinkiiltoiset. Molemmat sukupuolet ovat samanvärisiä. Pääskyjen lentotaito on erittäin hyvä ja ne pystyvät tekemään pitkiäkin ruuanhaku- tai muuttomatkoja.
Levinneisyys
Pääskyjä elää kaikkialla maailmassa, lukuun ottamatta napaseutuja, Uutta-Seelantia ja joitakin valtamerten pikkusaaria. Alueilla, joissa vuodenaikojen vaihtelut ovat pieniä, pääskyt vaeltavat vain vähän. Pääskyt viihtyvät hyvin ihmisten läheisyydessä ja ovat erittäin pidettyjä lintuja sekä hyödyllisiä tuholaishyönteisten hävittäjiä. Suomen pääskyt muuttavat talveksi Keski- ja Etelä-Afrikkaan. Suomessa pesii kolme lajia: haarapääsky, räystäspääsky ja törmäpääsky.
Haarapääskypoikue kerjää ruokaa.
Elintavat
Pääskyt ovat seurallisia lintuja ja lepäilevät usein puissa, voimajohdoilla, antenneilla ja talojen katoilla. Pääskyjen laulu on pientä viserrystä. Kaikki lajit ovat hyönteissyöjiä ja pyydystävät saaliinsa lennosta. Välillä ne voivat napata paikallaan jököttävän hyönteisen, mutta hankkivat ruokansa yleensä ilmasta. Ravinto koostuu lähinnä sääskistä ja kärpäsistä. Niiden lisäksi pääskyt pyydystävät kovakuoriaisia ja muita pikkueläimiä. Pääskyt myös juovat ja peseytyvät ilmassa. Pääskyt pesivät usein yhdyskunnissa. Ne pesivät puunkoloissa, kallionhalkeamissa, ranta- tai maatörmissä, rakennuksissa tai rakentavat pesänsä johonkin sopivaan paikkaan savesta. Useimmat pääskyt ovat hyviä pesänrakentajia. Pääskyt päällystävät pesän ulkoseinän tahmealla syljellä yhteen liimatuista savikokkareista. Eräät pääskyt kaivavat suuria käytäviä pystysuoriin jyrkänteisiin. Yhdessä pesueessa on 3–7 munaa. Haudonnasta huolehtii enimmäkseen naaras, mutta myös koiras hautoo. Jotkut lajit asettuvat valmiisiin koloihin tai tekevät risuista ja muusta kasviaineksesta pesän jyrkänteelle. Yksinkertaisia avoimia risupesiä tekee muun muassa naamiopääsky. Puupääskyt taas tekevät pesänsä tikankoloihin tai luonnon muovaamiin puunonkaloihin. [ Wikipedia
Tervapääsky voi pysytellä ilmassa yhtäjaksoisesti melkein vuoden. Se laskeutuu taivaalta vain pesimään. On ns tyopaikka ruokailu, kun syö lentäessään.
Tervapääsky on kiitäjälintujen lahkoon kuuluva nopealentoinen, tumma lintulaji. Se ei ole läheistä sukua varsinaisille pääskyille, vaikka ulkonäöltään muistuttaakin niitä. Wikipedia
Koko ja ulkonäkö
Tervapääsky on 17–18,5 cm pitkä ja sen siipiväli on 40–44 cm. Sillä on pääosin tummanruskea höyhenpeite, mutta kurkku ja otsa ovat valkoiset. Tervapääskyllä on sirpinmuotoiset siivet. Käsisiipi on hyvin pitkä, kun taas kyynärsiipi lyhyt.
Tervapääskyn ääni on kirkuva, laskeva "sriiiiii sriiiiii sriiiiiii".
Vanhin suomalainen rengastettu tervapääsky on ollut 16 vuotta 26 päivää vanha.lähde? Euroopan vanhin on ollut sveitsiläinen 21-vuotias tervapääsky.lähde?
Levinneisyys
Tervapääskyn esiintymisalue käsittää lähes koko Euroopan, Pohjois-Afrikan ja suuren osan Aasiaa. Euroopassa arvioidaan pesivän 6,9–17,0 miljoonaa paria. Koko maailman kannaksi arvioidaan 40–200 miljoonaa yksilöä.
Suomessa tervapääskyä tavataan koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Suomessa arvioidaan pesivän nykyään 30 000–50 000 yksilöä. Tervapääsky on muuttolintu, joka muuttaa talveksi Afrikan eteläosiin. Tervapääskyt lähtevät Suomesta elo-syyskuussa ja saapuvat takaisin toukokuussa.
Tervapääskyt viettävät lähes koko elämänsä lennossa ja ne myös syövät, parittelevat ja nukkuvat ilmassa eivätkä laskeudu maahan vapaaehtoisesti. Nuori tervapääsky viettää pesästä lähdettyään elämänsä ensimmäiset vuodet kokonaan lennossa ja laskeutuu kiinteälle alustalle vasta pesiessään ensimmäisen kerran 3–4-vuotiaana.Tervapääskyjen alkuperäistä elinympäristöä ovat syrjäseutujen koskemattomat metsät. Nykyisin suurin osa tervapääskyistä pesii kuitenkin kaupungeissa ja taajamissa.[ Wikipedia
- - - -
Pääskyt (Hirundinidae) on laajalle levinnyt varpuslintuheimo, johon kuuluu 20 sukua ja 84 lajia. Pääskyt eivät nimestään ja ulkonäöstään huolimatta ole läheistä sukua kiitäjille, joihin kuuluu esimerkiksi tervapääsky.
Pääskyt ovat hyvin sirorakenteisia ja lyhytjalkaisia lintuja, joille on ominaista erittäin hyvä lentotaito. Niillä on kapeat, pitkät ja teräväkärkiset siivet. Ruumis on sukkulamainen ja pyrstö pitkä ja usein haarautunut. Nokka on lyhyt ja leveä ja siinä on suuri kita. Jalat ovat hyvin hennot, lyhyet ja pienikyntiset, eikä niillä pysty kunnolla kävelemään. Käsi- ja kyynärsulkia on kumpiakin yhdeksän, laitimmaiset sulat ovat muita selvästi pidempiä. Höyhenet ovat lyhyet ja vartalonmyötäiset. Ne ovat selkäpuolelta yleensä metallinkiiltoiset. Molemmat sukupuolet ovat samanvärisiä. Pääskyjen lentotaito on erittäin hyvä ja ne pystyvät tekemään pitkiäkin ruuanhaku- tai muuttomatkoja.
Levinneisyys
Pääskyjä elää kaikkialla maailmassa, lukuun ottamatta napaseutuja, Uutta-Seelantia ja joitakin valtamerten pikkusaaria. Alueilla, joissa vuodenaikojen vaihtelut ovat pieniä, pääskyt vaeltavat vain vähän. Pääskyt viihtyvät hyvin ihmisten läheisyydessä ja ovat erittäin pidettyjä lintuja sekä hyödyllisiä tuholaishyönteisten hävittäjiä. Suomen pääskyt muuttavat talveksi Keski- ja Etelä-Afrikkaan. Suomessa pesii kolme lajia: haarapääsky, räystäspääsky ja törmäpääsky.
Haarapääskypoikue kerjää ruokaa.
Elintavat
Pääskyt ovat seurallisia lintuja ja lepäilevät usein puissa, voimajohdoilla, antenneilla ja talojen katoilla. Pääskyjen laulu on pientä viserrystä. Kaikki lajit ovat hyönteissyöjiä ja pyydystävät saaliinsa lennosta. Välillä ne voivat napata paikallaan jököttävän hyönteisen, mutta hankkivat ruokansa yleensä ilmasta. Ravinto koostuu lähinnä sääskistä ja kärpäsistä. Niiden lisäksi pääskyt pyydystävät kovakuoriaisia ja muita pikkueläimiä. Pääskyt myös juovat ja peseytyvät ilmassa. Pääskyt pesivät usein yhdyskunnissa. Ne pesivät puunkoloissa, kallionhalkeamissa, ranta- tai maatörmissä, rakennuksissa tai rakentavat pesänsä johonkin sopivaan paikkaan savesta. Useimmat pääskyt ovat hyviä pesänrakentajia. Pääskyt päällystävät pesän ulkoseinän tahmealla syljellä yhteen liimatuista savikokkareista. Eräät pääskyt kaivavat suuria käytäviä pystysuoriin jyrkänteisiin. Yhdessä pesueessa on 3–7 munaa. Haudonnasta huolehtii enimmäkseen naaras, mutta myös koiras hautoo. Jotkut lajit asettuvat valmiisiin koloihin tai tekevät risuista ja muusta kasviaineksesta pesän jyrkänteelle. Yksinkertaisia avoimia risupesiä tekee muun muassa naamiopääsky. Puupääskyt taas tekevät pesänsä tikankoloihin tai luonnon muovaamiin puunonkaloihin. [ Wikipedia
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.