Omakohtainen kokemus työpaikkakiusaamisesta ja sen vaikutuksista

Aluksi kevytmielistä naljailua. Lopuksi suoranaista savustamista ulos aika rankankin vittuilun muodossa. En tahdo kuulostaa ylimieliseltä, mutta luulen että valikoiduin kohteeksi koska osasin työni hyvin. Yhdellä näistä kiusaajista oli aikamoiset velat päällänsä ja valitti aina rahasta, oikeastaan kaveri puhui taukoamatta rahasta. Lisäksi se työntekeminen oli aika epävarmaa, eikä tulos mitään kovin hyvää, vaikka työvuosia oli runsaansi plakkarissa. Oheinen kaveri vei mielistelyn ihan uudelle tasolle ja sortui aika epätoivoisiin tekoihin miellyttääkseen pomoa. Toisella kaverilla sama homma.

Ei siinä mitään. Tapahtunut mikä tapahtunut. Ainoa mikä minua henkilökohtaisesti kaduttaa on se, että en lähtenyt ajoissa pois.

Itselleni jäi tästä jonkinlainen paniikkihäiriö, pelkotiloja ja ongelmia psyykkeeseen. Lisäksi kaikkea tapahtunutta tulee kelailtua mielessä, vaikka aikaa on jo kulunut vuosia. En mä tahtoisi kuin unohtaa koko homman. En toivo kenellekään mitään pahaa.
6159
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Kummallista on että työpaikoilla on semmosia tyyppejä joilla moraalin taso on jäänyt 4-luokkalaisen koulukiusaajan tasolle. Ongelmana on että sinä haluat säilyttää työpaikkasi ja pelkäät että saat potkut töistä jos annat samalla mitalla takas... Toisaalta miksi edes sekaantua sen toisen elämään, ja miksi antaa hänelle mitään valtaa määrittää sinun arvoasi ihmisenä? Tärkein suhde meillä kaikilla on suhde omaan itseemme, ja sen kanssa pitää yrittää olla rehellinen... Heidän naljailuillaan ei ole mitään vaikutusta sinuun, elämääsi tai sinun arvoosi ihmisenä. Vain sinä itse määrität sen. Jos haluat siihen muilta huonoja neuvoja, niin niiden tarjoajia aina löytyy. Et toivo kellekään pahaa ja haluat elää rauhassa. ok. se on hyvä asia, paras asia tässä tilanteessa, ettet itse ole vihan kourissa, eikä viha ohjaa ajatuksiasi. Silti joku saattaa toivoa sinulle pahaakin. Et voi tietää miksi, etkä ole siihen välttämättä itse syyllinen.

Äänestä

Näitä "besserwisserääneensänaljailijoita" piisaa joka työpaikalla. - Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. -

Kun itse tietää tehneensä parhaansa ja yrittää jatkossakin tehdä parhaansa, niin jätä nämä naljailijat omaan arvoonsa. Vain epävarmat ja heikon itsetunnon omaavat aikuiset käyttäytyvät työkavereitaan kohtaan näin sekä kateelliset tyypit, jotka kadehtivat kaikkea mitä sinulla on.

Usein heillä on omassa elämässään jotain pielessä ja he koettavat nostaa "itseään suureen ääneen korkeammalle jalustalle".

Kaikkien kanssa pitää tulla toimeen, mutta kaikista ei tarvitse tykätä. Muista tämä, vaikka kuinka ottaisi pattiin !

Kotona voi päästellä liikoja höyryjä ulos tai purkaa itseään "luottofrendille" !

Äänestä
  • Kun itse tietää tehneensä parhaansa ja yrittää jatkossakin tehdä parhaansa, niin jätä nämä naljailijat omaan arvoonsa.

    Hyvä ohje, mutta eipä tuota touhua kukaan vuosia jaksa.

    Äänestä

Kun itse aikoinaan muutin silloisesta maakunnasta pois ja jätin itäsuomalaiset teollisuuslaitokset ja yleensä -työpaikat, jäi myös aloittajan kuvailemat ongelmat omalta kohdaltani historiaan.

Äänestä

Kyllähän kateus ja oman aseman epävarmuus voi teettää ihmisellä todella typeriä tekoja.Onneksi pääsin irti kaikesta,kiusaajistani.

Äänestä

Ulkoasiainhallinnossa viime talvisten uutisten perusteella asiat ovat edelleen huonolla tolalla. Vuosia sitten kiusaaminen/häirintä jatkui vuosia. Hallinto tiesi pahoinpitelyistäkin, mutta ei näyttänyt kiinnostavan. Eräs esi-ihminen suorastaan äänekkäästi puolusti fyysisiäkin hyökkäyksiä. Onneksi tuolla ei ole pakko olla, toisin kuin jotkut ilmeisesti luulivat.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Aluksi kevytmielistä naljailua. Lopuksi suoranaista savustamista ulos aika rankankin vittuilun muodossa. En tahdo kuulostaa ylimieliseltä, mutta luulen että valikoiduin kohteeksi koska osasin työni hyvin. Yhdellä näistä kiusaajista oli aikamoiset velat päällänsä ja valitti aina rahasta, oikeastaan kaveri puhui taukoamatta rahasta. Lisäksi se työntekeminen oli aika epävarmaa, eikä tulos mitään kovin hyvää, vaikka työvuosia oli runsaansi plakkarissa. Oheinen kaveri vei mielistelyn ihan uudelle tasolle ja sortui aika epätoivoisiin tekoihin miellyttääkseen pomoa. Toisella kaverilla sama homma.

Ei siinä mitään. Tapahtunut mikä tapahtunut. Ainoa mikä minua henkilökohtaisesti kaduttaa on se, että en lähtenyt ajoissa pois.

Itselleni jäi tästä jonkinlainen paniikkihäiriö, pelkotiloja ja ongelmia psyykkeeseen. Lisäksi kaikkea tapahtunutta tulee kelailtua mielessä, vaikka aikaa on jo kulunut vuosia. En mä tahtoisi kuin unohtaa koko homman. En toivo kenellekään mitään pahaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu