Pelaamisesta omakohtainen kokemus!

Paska lähti liikenteeseen kauppojen hedelmäpeleistä pienenä poikana, muistatteko sen kultaisen ajan kun pelikoneiden pelaamiselle ei ollut ikärajaa? Silloin pelaaminen oli hauskaa eikä aiheuttanut ongelmia ainakaan itselleni.

Tuli vuosien tauko, kunnes netticasinot yleistyivät, nettipokeri tuli kuvaan. Varmaan tyypillinen tarina meille kaikille riippuvaisille pieni kokeilu ja iso voitto, mikä sai jäämään koukkuun. Asiat menivätkin aika mukavasti muutaman vuoden pelaillen, voittoa tuntui tulevan koko ajan. Rahaa riitti ja sitä kulutettiin hankintoihin ja pelaamiseen, panokset kasvoivat koko ajan ja sitä myötä myös voitot.

Tuli ongelmia rakkaudessa (älä koskaan rakastu) mikä heijastui pelaamiseen todellisuudentajun kadottamisena. Hölmöjä vetoja, panoksia, idioottimaista touhua, alkoikin armoton tappioputki, menivät omat rahat ja lainatut. Laskut jäivät maksamatta, vuokrat jäivät maksamatta.

Lopputulos mistään ei saanut lainaa, luottotiedot menivät, edes sossu ei auttanut, tuli häätö. Parikymppisenä neljä vuotta vierähti asunnottomana töissä käyden 20 000e pelivelkoja maksellen, kunnes sai vihdoin asunnon ja velatkin maksettua.

Mitä sitten tapahtui? Muutama vuosi meni vannoen, ettei koskaan enää pelaa. Kunnes tuli retkahdus, oikeastaan sama kaava, mutta nyt on sentään asunto, eikä niin isoja pelivelkoja päällä (kokonaisvelkani 15 000e).

Tiedän etten tule koskaan pääsemään pelaamisesta kokonaan eroon, olen koittanut minimoida sen. Narkkari joka käyttää vain sen annoksen minkä tarvitsee selviytyäkseen, ei yhtään enempää.

Pelaajat, jotka sanovat etteivät tule koskaan pelaamaan velaksi, mitä sanoisin olin joskus se sama kaveri, joka sanoi saman lauseen. En oikein usko siihen, valitan.

Älä siis edes aloita pelaamista, uhkapelaaminen on saatanasta!
2251
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

velkojen maksajalle myös.

Äänestä

Hei kolmekymppinen.

Olen pahoillani peliongelmastasi, ikävää sen kanssa on elää, mutta sinä olet rehellinen ja realisti. Kovan koulun olet käynyt ja on hyvä, että kerrot tarinasi täällä, jospa joku jättäisi pelaamisen alkuunsa tai ei edes aloittaisi luettuaan varoittavan tekstisi. Kiitos, että kerroit.

Peliriippuvuuden kuuluu nuo retkahdukset, joista sinulla on karvaat kokemukset. Mutta niiden jälkeen voi aloittaa uudelleen pelittömän elämän, päivä kerrallaan. On tuskaista katsoa omia velkoja, todeta että niitä joutuu maksamaan pitkään pois. Mutta hyvä, jos pystyy maksamaan, siitäkin toiset saa "hyvän mielen", kun saa pikkuhiljaa taloutensa kuntoon.

Sanot, ettet koskaan pääse kokonaan irti pelaamisesta. Voithan kuitenkin yrittää sitä kohti. Sellainen elämä kohentaisi talouttasi, mutta erityisesti mieltäsi.

Iloa elämään toivottaen,
Pirkko-pappi

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Olenkolmekymppinen kirjoitti:

Paska lähti liikenteeseen kauppojen hedelmäpeleistä pienenä poikana, muistatteko sen kultaisen ajan kun pelikoneiden pelaamiselle ei ollut ikärajaa? Silloin pelaaminen oli hauskaa eikä aiheuttanut ongelmia ainakaan itselleni.

Tuli vuosien tauko, kunnes netticasinot yleistyivät, nettipokeri tuli kuvaan. Varmaan tyypillinen tarina meille kaikille riippuvaisille pieni kokeilu ja iso voitto, mikä sai jäämään koukkuun. Asiat menivätkin aika mukavasti muutaman vuoden pelaillen, voittoa tuntui tulevan koko ajan. Rahaa riitti ja sitä kulutettiin hankintoihin ja pelaamiseen, panokset kasvoivat koko ajan ja sitä myötä myös voitot.

Tuli ongelmia rakkaudessa (älä koskaan rakastu) mikä heijastui pelaamiseen todellisuudentajun kadottamisena. Hölmöjä vetoja, panoksia, idioottimaista touhua, alkoikin armoton tappioputki, menivät omat rahat ja lainatut. Laskut jäivät maksamatta, vuokrat jäivät maksamatta.

Lopputulos mistään ei saanut lainaa, luottotiedot menivät, edes sossu ei auttanut, tuli häätö. Parikymppisenä neljä vuotta vierähti asunnottomana töissä käyden 20 000e pelivelkoja maksellen, kunnes sai vihdoin asunnon ja velatkin maksettua.

Mitä sitten tapahtui? Muutama vuosi meni vannoen, ettei koskaan enää pelaa. Kunnes tuli retkahdus, oikeastaan sama kaava, mutta nyt on sentään asunto, eikä niin isoja pelivelkoja päällä (kokonaisvelkani 15 000e).

Tiedän etten tule koskaan pääsemään pelaamisesta kokonaan eroon, olen koittanut minimoida sen. Narkkari joka käyttää vain sen annoksen minkä tarvitsee selviytyäkseen, ei yhtään enempää.

Pelaajat, jotka sanovat etteivät tule koskaan pelaamaan velaksi, mitä sanoisin olin joskus se sama kaveri, joka sanoi saman lauseen. En oikein usko siihen, valitan.

Älä siis edes aloita pelaamista, uhkapelaaminen on saatanasta!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu