Olen kai siitä harvinainen tapaus, että minulla on hyvinkin positiivinen kuva itsestäni ja kehostani. En kuitenkaan ole niin rohkea, että väittäisin, ettei minulla koskaan ole huonoja päiviä (koska se olisi melko törkeää valehtelua).
Olen pian vuosisadasta vartin taakseen jättänyt neiti. 163 senttimetriä ja melkein 72 kiloa puhdasta ihanuutta (tarkalleen 71.6 kg tämänaamuisen vaakavisiitin perusteella). Olen söpö, mutta olisi söpöä myös pudottaa pari kiloa. Ehkä tuommoiset... seitsemisen kiloa, niin vaatteetkaan eivät puristaisi.
Olisihan se toki hienoa hoikistua, mutta ehkä enemmän vaakakupissa painaa oma terveys. Haluaisin pistää stopin tunnesyömiselle, hupisyömiselle ja tylsyyssyömiselle. Kaikkinainen pelleily ei tee hyvää mentaliteetille. Pelkään myös diabetesta, mutta toisaalta olen pelännyt sitä noin 60 kiloisesta saakka.
Muotoilisin tavoitteeni ehkä niin, että maalina olisi parantaa niin henkistä kuin fyysistäkin terveyttä. Sykkeeni on korkea, joten jos siihen pääsisin vaikuttamaan... No, olisihan se ihan mahtavaa, jos ei istuessa tuntuisi siltä, kuin olisi juoksemassa maratonia. Koko yleinen suhtautumiseni ruokaan kaipaa korjaamista. Ruokavalioni on törkyä täynnä, mutta minun on myös lopetettava ihmeelliset kuuden, seitsemän tunnin paastot, jolloin kammoan ruokaa, mutta joiden jälkeen syön kuin raskaana oleva virtahepo.
Maanantai on toivoa täynnä, mutta kuinka kauan se kestää hengissä?
Olen pian vuosisadasta vartin taakseen jättänyt neiti. 163 senttimetriä ja melkein 72 kiloa puhdasta ihanuutta (tarkalleen 71.6 kg tämänaamuisen vaakavisiitin perusteella). Olen söpö, mutta olisi söpöä myös pudottaa pari kiloa. Ehkä tuommoiset... seitsemisen kiloa, niin vaatteetkaan eivät puristaisi.
Olisihan se toki hienoa hoikistua, mutta ehkä enemmän vaakakupissa painaa oma terveys. Haluaisin pistää stopin tunnesyömiselle, hupisyömiselle ja tylsyyssyömiselle. Kaikkinainen pelleily ei tee hyvää mentaliteetille. Pelkään myös diabetesta, mutta toisaalta olen pelännyt sitä noin 60 kiloisesta saakka.
Muotoilisin tavoitteeni ehkä niin, että maalina olisi parantaa niin henkistä kuin fyysistäkin terveyttä. Sykkeeni on korkea, joten jos siihen pääsisin vaikuttamaan... No, olisihan se ihan mahtavaa, jos ei istuessa tuntuisi siltä, kuin olisi juoksemassa maratonia. Koko yleinen suhtautumiseni ruokaan kaipaa korjaamista. Ruokavalioni on törkyä täynnä, mutta minun on myös lopetettava ihmeelliset kuuden, seitsemän tunnin paastot, jolloin kammoan ruokaa, mutta joiden jälkeen syön kuin raskaana oleva virtahepo.
Maanantai on toivoa täynnä, mutta kuinka kauan se kestää hengissä?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.