Seuraavat tiedot ovat faktaa ja jos joku väittää toisin niin todistakoon väitteensä.
Suomessa on tarjolla ruotsinKIELISTÄ koulutusta viidessä yliopistossa / korkeakoulussa.
RuotsinKIELISESSÄ koulutuksessa oli keväällä 2011 tarjolla 1079 aloituspaikkaa ja niihin haki yhteensä 5062 suomen- tai ruotsinkielistä hakijaa.
- Helsingin Yliopisto 116 (hakijoita yhteensä 923)
- Svenska social- och kommunalhögskolan 108 (hakijoita yhteensä 923)
- Svenska Handelshögskolan 226 (hakijoita yhteensä 1250)
- Vaasan Yliopisto 38 (hakijoita yhteensä 52)
- Åbo Akademi 483 (hakijoita yhteensä 2210)
RuotsinKIELISIIN koulutuksiin hyväksyttiin yhteensä 1079 suomen- tai ruotsinkielistä opiskelijaa.
Huom! Kyse on siis opiskelemaan hyväksytyistä joka kertoo kuinka monta niitä ruotsinkielisiä koulutuspaikkoja faktisesti on olemassa.
Sitä kuinka moni otti opiskelupaikan vastaan tämä tilasto ei kerro.
Kaiken kaikkiaan sai kevään päävalinnassa opiskelupaikan 23735 suomen- tai ruotsinkielistä opiskelijaa ja heistä 1079 = 4,54 % hyväksyttiin ruotsinKIELISIIN koulutuksiin.
Ruotsinkielisen koulutuksen aloituspaikkojen osuus maan KAIKISTA yliopistojen / korkeakoulujen aloituspaikoista on siis 4,54%.
http://www.koulutusnetti.fi/files/amk_yo_hak_2011.pdf
http://www.koulutusnetti.fi/files/yo_koulutukset_2011.pdf
Suomessa on tarjolla ruotsinKIELISTÄ koulutusta viidessä yliopistossa / korkeakoulussa.
RuotsinKIELISESSÄ koulutuksessa oli keväällä 2011 tarjolla 1079 aloituspaikkaa ja niihin haki yhteensä 5062 suomen- tai ruotsinkielistä hakijaa.
- Helsingin Yliopisto 116 (hakijoita yhteensä 923)
- Svenska social- och kommunalhögskolan 108 (hakijoita yhteensä 923)
- Svenska Handelshögskolan 226 (hakijoita yhteensä 1250)
- Vaasan Yliopisto 38 (hakijoita yhteensä 52)
- Åbo Akademi 483 (hakijoita yhteensä 2210)
RuotsinKIELISIIN koulutuksiin hyväksyttiin yhteensä 1079 suomen- tai ruotsinkielistä opiskelijaa.
Huom! Kyse on siis opiskelemaan hyväksytyistä joka kertoo kuinka monta niitä ruotsinkielisiä koulutuspaikkoja faktisesti on olemassa.
Sitä kuinka moni otti opiskelupaikan vastaan tämä tilasto ei kerro.
Kaiken kaikkiaan sai kevään päävalinnassa opiskelupaikan 23735 suomen- tai ruotsinkielistä opiskelijaa ja heistä 1079 = 4,54 % hyväksyttiin ruotsinKIELISIIN koulutuksiin.
Ruotsinkielisen koulutuksen aloituspaikkojen osuus maan KAIKISTA yliopistojen / korkeakoulujen aloituspaikoista on siis 4,54%.
http://www.koulutusnetti.fi/files/amk_yo_hak_2011.pdf
http://www.koulutusnetti.fi/files/yo_koulutukset_2011.pdf
Vastaukset 119
Vanhimmat
Sä valehtelet, saivartelet, ja vääristelet. Kuten aina.
Ja todisteet saanko pyytää.
Eihän kukaan kiellä ankdam tätä että ruotsinkielistä koulutusta tiedeyliopistoissa olisi enemmän kuin väestöosuus, mutta tämä ei riitä
vaan sen lisäksi ruotsinkieliset (koska kaikki osaavat myös suomea) saavat
lähes väestöosuuden suomenkielisistä paikoista. Siis ruottalaiset saavat
2x enemmän paikkoja kuin suomenkieliset siksi siis tuo ero 30% vs 50%.
Onko se sitten väärin että syntyy kaksikieliseksi, vastaus on ei, kysymys on siitä
että koska ruottalaisia suositaan (ehkäpä aiheesta) niin onko tarvetta pakkoruotsille ja virkaruotsille.
Kiintiöt olkoon, pakkoruotsi on tarpeeton ja ehkäpä jopa haitallinen.
Entäs ne prosenttiluvut kauppa- oikeus- ja lääketieteelliseen? Eikös ruotsinkielisiä ole liikaa näillä aloilla?
Jos ruotsinkielisiä opiskelee suomenkielisissä koulutuksissa niin he ovat hakeneet niihin suomenkielisten joukossa, samoilla ehdoilla kuin kaikki muutkin.
Opetusministeriön antaman tiedon mukaan 83% ruotsinkielisistä hakeutuu ruotsinkielisiin koulutuksiin, joten hirvittävän monta paikkaa he eivät teiltä suomenkielisiltä vie. Vuonna 2009 oli 83% = 1074 niin jäljelle jäi 220 jotka saivat opiskelupaikan jostain muuaalta. Ja äidinkieleltään suomenkielisähän opiskelee ruotsinkielisissä koulutuksissa pilvin pimein joten taidetaan jäädä jopa miinukselle, eli suomenkieliset vievät meiltä enemmän ruotsinkielisiä aloituspaikkoja kuin me heiltä niitä suomenkielisiä.
"Yliopistoissa aloitti vuonna 2009 opintonsa 1 285 ruotsinkielistä uutta opiskelijaa, joiden osuus kaikista uusista opiskelijoista oli kuusi prosenttia. Ruotsinkieltä äidinkielenään puhuvista uusista opiskelijoista 1 074 eli 83 prosenttia aloitti opintonsa Åbo Akademissa, Svenska handelshögskolanissa tai Helsingin yliopistossa. Vuoden 2009 päävalinnoissa suomenkielisten hakemuksista hyväksyttiin 15 prosenttia ja ruotsinkielisten 25 prosenttia."
http://www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2011/0906/kirjalliset.html?lang=fi
Siitä että osaa sekä suomea että ruotsia on tietysti suurta hyötyä mutta ei kukaan synny kaksikieliseksi, ei edes yksikieliseksi.
"Siis ruottalaiset saavat
2x enemmän paikkoja kuin suomenkieliset siksi siis tuo ero 30% vs 50%."
Missä niitä "paikkoja" on??
- Helsingin yliopiston suom. haki 1061 ja hyväksyttiin 95 = 8,95 % hakijoista
- Helsingin yliopiston ruots. haki 314 ja hyväksyttiin 26 = 8,28% hakijoista
- Tampereen yliopistoon haki 1020 ja hyväksyttiin 105 = 10,29 % hakijoista
- Turun yliopistoon haki 881 ja hyväksyttiin 120 = 13,62 % hakijoista
- Itä-Suomen yliopistoon haki 935 ja hyväksyttiin 132 = 14,11% hakijoista
- Oulun yliopistoon haki 739 ja hyväksyttiin 125 hakijaa = 16,9 % hakijoista
Joten vastaus kysymykseesi "Eikös ruotsinkielisiä ole liikaa näillä aloilla?" on lääketieteen alalta selkeä EI, ei ainakaan koulutuksen aloituspaikkoja ole likaa.
Voisit itse haeskella niitä oikiksen lukuja, minä en nyt just ehdi.
Okei puhumme siis toistemme ohi hieman, n.5% o siis ruotsinkielistä opetusta ja tämän lisäksi on suomenkielistä opetusta johon kaikki hakevat samoin ehdoin.
Onko tämä väärin, ei ole! Mutta tämä selittää miksi ruotsinkielisten osuus on 50% siinä missä valkoihoisten 30%. Kyse on näistä luvuista jotka kyseenalaistin kyllä 10% ruotsinkielinen parhaimmisto pärjää sijoituksissa 30% suomenkielisten vertailussa vaikka keskimäärin heikompitaosita opiskelija-ainesta ovatkin. Eli se että opiskelupaikoista on ruotsinkielisiä 5-6% ja mahdollisuus hakea (ihan oikeutettu) suomenkieliseen josta saavat n.5% tarkoittaa sitä että n.10% ruotsinkielisistä saa paikan. Tämä herättää vain yhden kysymyksen onko ruotsinkielinen yliopisto-opetus edes tarpeen koska 95% ruotsinkielisistä on faktisesti MYÖS suomenkielisiä ja vain muutama tynnyrissä kasvatettu ei osaa suomea.
Ankkuli jätti taas 'vahingossa' kaupallisen alan pois. Siellähän 20% paikoista on varattu ruotsinkielisille.
Jonkun tiedon mukaan suomenkielisiä opiskelee Åbo Akademissa 15% ja Hankenilla 18% kaikista opiskelijoista?
Oikiksen prosenttiluvut: Ruotsinkielinen koulutus = kiintiö 4,89 % ( 634 / 31 )
Et sit viitsinyt itse hakea todisteita siitä meikäläisten yliedustuksesta juristikoulutuksessa joten olepa hyvä.
Oikeustieteellisiin keväällä 2011 hakeneet ja hyväksytyt
- Helsingin yliopiston suom. Helsinki haki 1951 ja hyväks. 198 = 10,15 % hakijoista
- Helsingin yliopiston suom. Vaasa haki 98 ja hyväks. 12 = 12,24 % hakijoista
- Helsingin yliopiston ruots. Helsinki haki 141 ja hyväks. 18 = 12,76 % hakijoista
- Helsingin yliopiston ruots. Vaasa haki 48 ja hyväks. 13 = 27,08 % hakijoista
- Itä-Suomen yliopistoon, Joensuu haki 347 ja hyväks. 121 hakijaa = 34,87 % hakijoista
- Lapin yliopistoon haki 736 ja hyväks. 129 = 17,52 % hakijoista
- Tampereen yliopisto, kunnallisoikeus haki 91 ja hyväks. 12 = 13,18 %
- Tampereen yliopisto, Yritysjuridiikkaa ja vero-oikeus, haki 499 ja hyväks. 22 = 4,4 %
- Turun yliopistoon haki 1025 ja hyväks. 124 = 12,1 % hakijoista
- Vaasan yliopisto, julkisoikeus, haki 117 ja hyväks. 16 = 13,68 %
Keväällä 2011 hyväksyttiin koko maassa, viidessä eri yliopistossa juridiikkaa opiskelemaan 634 opiskelijaa
Helsingin Yliopistossa, maan ainoaan ruotsinkieliseen koulutukseen hyväksyttiin 31 opiskelijaa joka tekee 4,89 % koko maassa opiskelupaikan saaneista.
En suinkaan jättänyt "vahingossa" kaupallista alaa pois vaan olen tarkistanut nimenomaan ne kiintiöt ja sen väitetyn "ylimitoituksen".
Kaupallisella alalla ei ole kiintiöitä vaan aivan kuten kaikessa kaupassa se on "vapaasti kilpailtua".
Kaupallisella alalla ei myöskään ole ensimmäistäkään paikkaa "varattu" ruotsinkielisille kuten ei millään muullakaan alalla tai missään muussakaan koulutuksessa! N.10% Hankenin opiskelijoista ovat äidinkieleltään suomenkielisiä.
Koska ruotsinkielistä yliopistokoulutusta kuitenkin on vain harvoilla aloilla niin sitä yliedustusta on pakko syntyä jossain, kauppatieteet on tyypillinen sellainen ala.
Se että kaikista koulutuksista "oikeudenmukaisuuden nimissä" kiintiöitäisiin viisi prodenttia ruotsinkieliseksi ei tietenkään ole mahdollista joten keskittymistä syntyy ihan käytännön syistä.
Muualta poimittua. Tässä ei ole kyse ankdamin omista ns. ''laskelmista''.
Lähde: Tilastokeskus, Väestön koulutusrakenne 2006
Korkeakouluihin hyväksytyt syksyllä 2006:
Ruotsinkielisiä hakijoita........3.070
Hyväksyttyjä ruotsinkielisiä....1.570 (51 %)
Suomenkielisiä hakijoita.......57.862
Hyväksyttyjä suomenkielisiä...19.141 (33 %)
---------------------------------------------------------------------------------------------------
Kiintiöt toimivat myös käytännössä. Opetushallituksen vuosittainen Opetuksen määrälliset indikaattorit -julkaisu kertoo, että ruotsinkielisistä hakijoista pääsee vuosittain korkeakoulutukseen 50-55%. Sama luku muista on 30-35%.
Ei minun antamissanikaan luvuissa ole kyse "omista laskelmistani" vaan siitä miten ja mitä lasketaan. Olen antanut lähteen (Opetushallitus) siitä vain itse kaivamaan niitä lukuja ja oikomaan virheitäni jos löytyy.
Täällä plastalla on oltu ns. kiintiöiden kimpussa ja syytetty niitä epäoikeudenmukaisiksi vaikka ne vastaavat ja ovat normaalisti jopa alle väestöosuutemme.
Minä puhun medän osuudesta ko koulutuksiin en hyväksyttyistä pyrkijöistä.
Ei lääkäreiksi ja juristeiksi kouluteta määrättyä osaa kansasta vaan tarvittava määrä ja siitä tarvittavasta määrästä se ruotsinkielinen koulutus sekä ruotsinkieltä taitavien kiintiöt ovat se 5% tai alle.
Ei mitään yksittäistä koulutusta suhteuteta väestöön tai edes hakijoiden määrään vaan kaikki koulutus perustuu pääosin tarpeeseen ja sitä säädelläänkin sen mukaan.
Suomenkielistä koulutusta on valtavat määrät erilaista mutta meidän koulutusmahdollisuudet ovat huomattavasti suppeammat ja keskittyy määrättyihin aloihin.
Toki meillä on etua siitä että meitä on vähemmän koska kun johonkin koulutukseen on vähemmän hakijoita niin suhteessa suurempi määrä hyväksytään. Teidän tietänne tasoittaa se että hakuvaihtoehtoja on paljon enemmän.
Tuo tarjoamasi tilasto ei kerro kuinka monta lopulta on hyväksytty opiskelemaan. Tilastossasi puhutaan koulutukseen hakeneista! Suomenkielisiä hyväksytään suhteessa vähemmän koska he ovat usein hakeneet useaan paikkaan, kun sitä vastoin meikäläisillä useimmiten on vain yksi vaihtoehto.
Oheisessä Opetushallituksen tilastossa ruotsinkielisiin koulutuksiin haki 5062 ja hyväksyttiin 971 = 19,18 % ja vastaavasti suomenkielisiin koulutuksiin haki 61 383 ja hyväksyttiin 16 298 eli 26,5%.
http://www.koulutusnetti.fi/files/yo_koulutukset_2011.pdf
Tilasto on vuoden 2011 heinäkuulta ja koskee kevään valintoja joten se ei saata olla vielä ihan valmis mutta kertoo kuitenkin sen ettei ne hakumäärät ole sama kuin opiskelemaan hyäksytyt.
Åbo Akademihin esim hyväksyttiin 4455 hakijasta 1183 eli 26,55%
Keskimäärin opintopaikan saavat kaikista hakeneista n. 26 %
http://www.koulutusnetti.fi/files/yo_2011_alat2007.pdf
Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%.
Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN.
Jossain määrin ymmärrän kiintiöitä - mutta niiden tulisi perustua todelliseen tarpeeseen ja johtaa myös palvelujen paranemisee, nyt näin ei näytä olevan.
Tuttuni tytär haki ja pääsi ruotsinkielisten kiintiössä lääketieteelliseen, koska perhe oli vanhempien työkomennuksen ajan Ruotsissa ja lapset oppivat ruotsin. Tyttö on tietysti äidinkieleltään suomenkielinen ja se on ehdottomasti hänen vahvin kielensä. Pyrkiminen ruotsinkielisten kiintiössä johtui siitä, että mahdollisuudet päästä sisään olivat selvästi suuremmat.
Kyllä tämä herättää keskustelua, väistämättä. En tarkoita että ruotsinkielisten opiskelua pitäisi hankaloittaa tai että ruotsinkielisten yliedustus korkeammassa koulutuksessa ei suurelta osin selittyisi vanhempien koulutustalolla. En edes sano, etteikö ruotsinkielisissä voisi olla ryhmiä, jotka ovat jopa koulutuksellisesti heikoilla.
Nuo ylläolevat luvut eivät koske kiintiöistä vaan kyseessä on ruotsinKIELISEN koulutuksen aloituspaikat yliopistoissa / korkeakouluissa.
Niistä kiintiöistä:
Ruotsinkieltä taitavien kiintiöissä, riippuen koulutuksesta opiskellaan joko pääosin ruotsiksi (Lääkis, Oikis, Social- och Kommunalhögskolan) tai pääosin / kokonaan suomeksi kuten Sibelius Akatemia, Jyväskylän liikuntatieteellinen ( 1 paikka vuosittain kiintiöity ruotsinkielen taitoiselle) ja Taideteollinen korkeakoulu.
"Yliopistolain mukaan Åbo Akademi, Svenska Handelshögskolan, Helsingin yliopisto, Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia, Teatterikorkeakoulu ja Aalto-yliopisto vastaavat siitä, että ruotsin kieltä taitavia henkilöitä koulutetaan riittävä määrä maan tarpeisiin. Jyväskylän yliopisto, jonka opetus- ja tutkintokieli on suomi, antaa maan ainoana liikuntatieteellisen koulutusalan yksikkönä ruotsin kieltä taitavien liikunnan aineenopettajien koulutusta"
http://www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2011/0906/kirjalliset.html?lang=fi
Helsingissä on todella helpompi päästä ruotsinkieltä taitavien kiintiössä opiskelemaan lääketiedettä kuin suomen kielellä johtuen siitä että suomenkielisiä otetaan Helsingissä vuosikurssille vähemmän kuin kaikissa muissa maan lääketieteellisistä ja pääkaupungissa on luonnollisesti eniten pyrkijöitä.
Helsingin yliopiston suomenkieliseen lääkärikoulutukseen oli viime keväänä hakijoita 1061 ja hyväksyttiin 95 (8,95%), ruotsinkieltä TAITAVIA haki 314 ja hyväksyttiin 26 (8,28%) .
Vertailun vuoksi todettakoon että:
Tampereen yliopistoon haki 1020 ja hyväksyttiin 105 = 10,29 % hakijoista
Turun yliopistoon haki 881 ja hyväksyttiin 120 = 13,62 % hakijoista
Itä-Suomen yliopistoon haki 935 ja hyväksyttiin 132 = 14,11% hakijoista
Oulun yliopistoon haki 739 ja hyväksyttiin 125 hakijaa = 16,9 % hakijoista
Kaikkiin muihin Suomen lääketieteellisiin koulutuksiin oli helpompi päästä kuin kumpaankaan Helsingin yliopiston koulutukseen, Ouluun jopa puolet helpompaa!
Koko maassa hyväksyttiin lääketiedettä opiskelemaan yhteensä 603 uutta opiskelijaa josta määrästä ruotsinkielinen kiintiö siis oli 26 opiskelijaa eli 4,31 %.
Joten kertoisitko nyt mikä näissä numeroissa hiertää ja mikä niissä "herättää keskustelua" siis muukin kuin valheet yliedustuksista ja etuoikeuksista?
Itätalainmaan marqiisi on ollut huolissaan erityisesti siitä, että suomen- ja ruotsinkielisiä koulutuksia tulisi olla väestöosuutta vastaava määrä. Tai ollaksemme rehellisiä, hän on ollut huolissaan siitä, että ruotsinkielistä koulutusta on oltava väestöosuutta vastaava määrä. Suomenkielestä tai suomenkielisestä koulutuksesta hän ei näytä juuri kiinnostuvan.
Ankdamin esittämien tilastotietojen valossa näyttäisi olevan niin, että ruotsinkielsitä korkeakoulutusta on huomattavasti alle väestöosuuden. Marqiisin suosimalla laskutavalla jopa yli 15% vähemmän kuin ruotsinkielisten väestöosuus!
Jaahas, jaahas. Tapio on näköjään viikonloppuvapaalla hoitolaitoksestaan. Aina kuitenkin Heikki Tala mielessä.
Jaahas, jaahas, Heikki on näköjään taas multinikkaillut. Nyt M.Ania eli mania, joka häntä ajaa.
Hehheh! Svekkulssonit näkevät Heikki Talan kaikkialla. HT on kuin lintuhaukka ankkalammikon yllä. Jo varjonkin näkeminen saa höyhenet pöllyämään.
"HT on kuin lintuhaukka ankkalammikon yllä. Jo varjonkin näkeminen saa höyhenet pöllyämään"
Onpa Heikillä taas fantasiat!
Vain idiootti kieltäisi että suomenruotsalaisilla on kohtuuttomia etuoikeuksia valtaväestöön nähden mutta sinullahan on pimperoosa. Ehkä se selittää rajattoman tyhmyytesi. Voi pientä kanaa. Ja röyhkeydelläsi sekä ylimielisyydellä ei tietysti ole mitään loppua.
Grattis!! Julistit itsesi juuri idootiksi! :-)
Svekoankka ja teekkari-71 tuovat noita svekotilastoja palstalle jatkuvasti. Kuten hyvin tiedetään, nii tilastot valehtelevat tehokkaastikin. Lukuja voidaan käännellä ja väännellä tarkoitushakuisesti ja sitä kyllä tapahtuu virkamiehistössä surujen eduksi.
Otetaan siksi käyttöön se AINOA luotettava tilasto ja se on opislkelijoiden suhteellinen määrä kansanosien kesken. Minulla ei ole tarkkaa lukua, mutta joku sen on tuonut monesti palstalle.
Tuo tilasto kertoo suruopiskelijoita olevan selvästi enemmän kuin suomalaisopiskelijoita korkeammasssa koulutuksessa. Näin on siitä huolimatta, että PISA-tutkimus osoittaa suomalaisten olevan etevämpiä koulussa.
Tämä osoittaa, että nykyjärjestelmä suosii selvästi suruja. MOT.
No mitä lukuja tuossa oli "käännelty ja väännelty"?
Pitäisikö opiskelijat sitten valita äidinkielen perusteella vai mitä oikein haluat?
Miksi suruopiskelijoita on suhteessa selvästi enemmän kuin suomalaisopiskelijoita korkeammassa koulutuksessa, vaikka koulupätevyys on todistetusti suomalaisilla parempi?
Ainoa selitys on koulutusjärjestelmämme, joka suosii surunuoria. Piste!
Onko sinusta 6 % selvästi enemmän?
"Yliopistoissa aloitti vuonna 2009 opintonsa 1 285 ruotsinkielistä uutta opiskelijaa, joiden osuus kaikista uusista opiskelijoista oli kuusi prosenttia."
http://www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2011/0906/kirjalliset.html?lang=fi
Suhteessa suomenkieliseen väestöön meitä on tasan kuusi prosenttia.
Kyse ei ole pelkästään yhtenä vuotena aloittajista, vaan kaikista opiskelijoista ja korkeamman koulutuksen saaneista. Ero on huomattavan suuri.
Joku voisi tuoda sen suhdeluvun esiin, jos lukee tätä avausta.
Ruotsin kielen säilymisen kannalta tärkeintä olisi, että suorittavaan työhön, kodinhoitajiksi, terveydenhoitajiksi, poliiseiksi, merivartijoiksi, tullimiehiksi ym. hakeutuisi suomenruotsalaisia nuoria niin paljon, että viranomaispalvelut voitaisiin hoitaa molemmilla kotimaisilla. Ruotsin säilyminen ei pahemmin kiinnosta suomenkielisiä nuoria. Jos arkisia toimia ei enää voi hoitaa ruotsiksi. ei silloin ruotsinkielistä vanhusta lohduta, että jossain firmassa on ruotsinkielisiä sijoitusanalyytikkoja.
Perustuslain toteutuminen vaatii ruotsinkielisten panosta. Ruotsi rappeutuu virkakielenä, jos se jää pelkästään suomenkielisten vastuulle. Syntyy - ellei jo ole syntynyt - erityinen ruotsin laji, joka muistuttaa oikeaa ruotsia, mutta ei sitä ole.
Hei, teeppä se ihan itse. Tässä kaikki tarvittava!! !
http://www.koulutusnetti.fi/index.php?file=277#Kevät 2011
Eikun sitä oikeata suhdelukua metsästämään!
Odotamme jännityksellä ja lupaan pyytää mitä nöyrimmin anteeksi jos ruotsinkieliset koulutuskiintiöt osoittautuvat liian suuriksi ja paljastuu että olemme törkeästi etuoikeutettuja koulutuksen suhteen.
Deal?
Onpas alaspeukkuja siunaantunut viestiisi.
Ei taida mainitsemasi työt herranterttujen:"OMG toi duuni on siis niiiin tiäzä mua", TOP 100:aa kolkutella.
Hah haa, ei voi kun nauraa kun katsoo hurrinluikkujen hätää. Vaakku koittaa lieroilla ja vääristellä tapansa mukaan.
Ketjussa inisee tapansa mukaan liero munaton sontalapiokin valeitansa syöttiläs. Miksi sontiainen valehtelet että pakkoruotsi olisi vähäpätöinen kysymys?
Sontalapio hokee isäntiensä valeita ja ankka vaakkuu tahdissa, ei voi kun nauraa näille palstan kiintiöhurreille. Keskustelemaan näistä ei ole, muuta kun inisevät ja vaakkuvat valeitansa.
No, mikä oli valhetta, eerkp?
Tuo sättiminen ja mölinä on varmaankin luonnollinen osa kommunikaatiotasi ja se sellaisena hyväksyttäköön, mutta sopisiko, että yrittäisit edes yhdellä rivillä sanoa myös jotain asiaa?
Liero sontalapio vaan herjaa Talaa. On siinä ruotsalaista "miehen"mallia kun tapio eli börje solvaa Talaa, ruikkii nimettömänä Talan päälle valeitansa.
Lopettaisit sontalapio selkärangaton "tapio" eli "börje" valeittesi levittelyn sontiainen.
Olen toistuvasti pyytänyt ja anonut että sinä nilviäinen keskustelisit liero eunukki ja syöttiläs asiallisesti pakkoruotsista. Turhaa se on toivoa kaltaiseltasi marionetilta asiallista keskustelua, kun liero sontalapio vaan räksyttää Talalle ja lapio valeitaan.
Etkö rullaturpa ymmärrä, että se PAKKORUOTSISI on sietämätön rasite meille SUOMENKIELISILLE ja se poistetaan.
Sinulle ei sitten sopinut sanoa edes yhdellä rivillä mitään asiallista kaiken tuon sättimisen mölinän keskellä? Arveletko, että se olisi vienyt tehon melkoisen ääliömäiseltä purkaukseltasi?
Kas vain, sontalapiohan hiiltyi kertakaikkiaan sontiainen ja alkoi vallan keuhkoamaan, kun nostin esille lieron sontalapion valehtelun:)
Sitähän se on selkärangattoman svekonilviäisen sontalapion "keskustelu" aina samaa ininää ja vikinää valeen muodossa. Aina sitä samaa svekoluikerointia ja lapiointia yötä päivää.
Kas vain, taas ääliömäinen purkaus älinää. Sen sinä kyllä osaat, mutta yhtään asiallista riviä ei viestiisi taaskaan mahtunut. Mutta siihenhän olemme saaneet tottua!
Kas vain, taitaa ottaa lierolle hurrinluikulle sontalapiolle koville kun muistutan valeistasi. Rkp. n selkärangaton ja munaton sontalapio vaan jatkaa limanuljaska tunnotonta valehteluaan.
Valeesi on moneen kertaan eunukki todistettu ja toteen näytetty, että niitä ei edes lapiontisi kumoa. Turhaa on "tapion" eli "börjen" vinkua ja inistä kuin hiiri tosiasioiden edessä. Miksi sontiainen silti jatkat valehteluasi? Etkö selkärangaton liero ymmärrä, että jäät nilviäinen aina kiinni valheestasi?
Miksi liero loukkaat meitä SUOMENKIELISIÄ valeillasi hurrinluikku?
No. mitä sulle sitten on valehdeltu?
Ja hei. kokeilepa jättää ääliömäinen älinä seuraavassa viestissä vähemmälle! Katsotaan jääkö mitään jäljelle :)
Yllättäen rkp:n "tikkarien" nuolija lehahti taas paikalle tunkiostaan levittämään valeitaan.
Pidä rullaturpasi kiinni sontalapio, jos et osaa vastata asiallisesti sekasikiö.
Miltä tuntuu olla hurrien narrina ja lierona palkkarakkina muuten ?
Eikö sinussa ole milliäkään miehuutta hurrinluikku? Röhkit lätissäsi kuohilas mutta mieheksi sinua ei sontalapio voi sanoa. Olet munaton ja selkärangaton liero "tapio" eli "börje". Jatkat samaa svekoluikerointia päivästä toiseen paviaani.
Eiks ne oo sama henkilö? Ankdam/tapio rautalapio/rautaako?
"Eiks ne oo sama henkilö? Ankdam/tapio rautalapio/rautaako? "
Ei, marqiisi, ei me olla sama henkilö.
"Eiks ne oo sama henkilö? Ankdam/tapio rautalapio/rautaako?"
Eivät ole ja Rautalapiokin on varsinkin salasanansa unohdettuaan (?) taantunut pelkäksi jankuttajaksi. Rautalapiota vaivaa vielä jokin talapsykoosikin.
Ankkamatami on nokka pystyssä kulkeva svekonainen ja elää vielä Ruotsin vallan jälkimainingeissa.
rautaako? on mies, mutta muuten lähellä Ankkamatamia, nokka ei ole kuitenkaan aivan yhtä pystyssä eikä suomen kieli aivan yhtä hyvää kuin ankalla.
Jokkerilla on hirveä tarve yrittää puolustella idolinsa itätalainmaan marqiisin hölmöilyjä, vaikkei hän oikein keksikään, miten niitä puolustaisi. Jokkeri ei myöskään mielellään perustele möläytyksiään, mikä puolestaan johtuu siitä, ettei hän siihen pysty eikä kykene. Omaan kyvyttömyyteensä turhauduttuaan jokkeri alkaa nimittelemään.
"Ankdam" jatkaa hämäämistä. Linkeissä avatuvissa OPH:n tilastoissa ei ole sanaakaan suomen- tai ruotsinkielisistä. Juuri tällaista hämäystaktiikkaa RKP ja suomenruotsalaiset ja muut pakkoruotsittajat käyttävät.
Ainoa oikea tapa on ottaa kaikki korkeakouluopiskelija ja katsoa väestörekisteristä, ketkä ovat rekisteröineet itsensä ruotsinkielisiksi ja ketkä suomenkielisiksi - ja sitten maahanmaauuttajista samat tiedot.
Tällaista tietoa perään ja vasta sitten tiedämme totuuden. Nykytilanne sallii ankkamaisen sumuttamisen.
T
Tuo esittämäni selvitys on erittäin helppo tehdä - vain yksi tietokoneajo; kaikki Suomen korkeakouluopiskelijat opetushallinnosta ja väestörekisteritiedot siitä, kuinka moni on rekisteröinyt itsensä ruotsinkieliseksi ja kuinka moni suomenkieliseksi. Tätä ei vain suin surmin haluta/uskalleta tehdä.
Pitääpä vihjaista PerusS:n eduskuntaryhmälle. Kyllä tällainen asia on saatava selvitettyä
Marqiisi on aiemmin kirjoittanut:
"Ruotsinkielisille koulutuspaikkoja on valtavasti yli 5,4 % väestöosuuden." (4.10.2011 14:08)
Mitä marqiisi oikein tarkoittaa? Pitäisikö opiskelemaan hakeutumista ja pääsyä sitten rajoittaa kielen perusteella, vai mistä on kysymys?
Tala: "Ankdam" jatkaa hämäämistä. Linkeissä avatuvissa OPH:n tilastoissa ei ole sanaakaan suomen- tai ruotsinkielisistä."
Ja Tala puhuu peetä kuten tavallista!!
On toki eroteltu mutta ne löytyvät kun ne viitsii sieltä kaivaa. Ei valmiiksi eroteltuina mutta sieltä ne löytyvät, ruotsin kielellä jopa.
Humanistinen tiedekunta: Filosofi, paikkoja 7 , Historia paikkoja, 9 ,Nordisk litteratur, paikkoja 10.
Käyttätymistieteitten laitos: Barnträdgårdslärarutbildning paikkoja 15, Pedagogik, allmän vuxen paikkoja 12
Lääketieteellinen tiedekunta: Läkarutbildningen, paikkoja 26, Tandläkarutbildningen, paikkoja 6
Oikeustieteellinen tiedekunta: Rättsnoterie, magister, H:fors paikkoja 18, Rättsnotarie, magister, Vasa paikkoja, 13.
j.n.e.
Eiköhän yliopisto- ja korkeakouluhauissa ole kohtalaisen luotettavat tiedot hakijoiden kielisyydestä koska yleensä mahdollisen kielikokeen takia tarvitaan tieto siitä millä kielellä ko hakija on suorittanut lukion ja yo-tutkinnon.
Sitä vois tyhmempi kuvitella että sinä tiedemiehenä osaisit lukea ja tulkita tilastoja vaan kerrankos sitä kuolevainen erehtyy.
Jaahas, palstalla riehuu taas joku "rautalapio". Mikset keksi omaa nimimerkkiä? Tapio Rautalapioita on vain yksi ainoa oikea ja hän käytti aina rekisteröityä nimimerkkiään erotuksena tuollaisista feikkaajista!
Siis tässä ovat surujen kaikki paikat? Opiskelivat he ruotsiksi tai suomeksi?
Ja sitten suomenruotsalaiset väittävät, ettei ole ruotsinkielisiä kiintiöitä!
Todellinen selvitys on mahdollista tehdä, kuten tuossa ylempänä esitän: Kaikkien korkeakouluopiskelijoiden väestörekisteriin ilmoittama kieli (suomi vai ruotsi) ajetaan tietokoneajona. Menee muutamasssa sekunnissa eikä siihen tarvita edes tiedemiestä!
Ei kaikki, vaan niitä ruotsinkielisisä koulutuksia löytyy linkittämästäni tilastosta yhteensä 971 kpl.
Alla ruotsinKIELINEN akateeminen koulutus:
HY 116 paikkaa, Social- och kommunalhögskolan 108 paikkaa, Hanken 226 paikkaa, Vaasan yliopisto 38 paikkaa ja Åbo Akademi 483 paikkaa
Lisäksi ruotsinkieltä taitavien nk kiintiökoulutuksessa löytyy jonkun verran paikkoja joissa koulutus on suomenkielistä tai pääosin suomenkielistä. Ruotsinkieltä taitavien kiintiöissä valitaan vuosittain tai joidenkin vuosien välein ruotsinkieltä taitavia määrätyille aloille.
Suomessa ei ole ainoatakaan äidinkieleen sidottua koulutusta, on olemassa ainoastaan kielitaitoon sidottuja koulutusta ja kiintöitä.
Tilastossa ei erotella hakijoita kielen mukaan vaan ainoastaan koulutuksen kieli.
Ruotsinkielisiin koulutuksiin sekä ruotsinkieltä taitavien kiintiöihin voi yhtä lailla hakea sekä suomen- että ruotsinkieliset. Olen itse kaivanut noista tiedoista ne ruotsinKIELISET koulutukset.
Siis täältä: http://www.koulutusnetti.fi/files/yo_koulutukset_2011.pdf
Höpö höpö! Olen itse tällä palstalla todennut että Gustafsson on meille ruotsinkielisille sellaisen selvityksen velkaa koska siitä hänen korjauksestaan "kiintiöihin ei kosketa" jäi sellainen jälkimaksu että kohtuuttomia etuilukiintiöitä on olemassa mutta ettei niihin tulla puuttuumaan.
Sopii noista Opetushallituksen tilastoista ihan itse etsiä lisää noita ruotsinkielisiä paikkoja ja ruotsinkieltä taitavien kiintiöitä ja todista lukuni vääriksi tai lopeta tuo pahansuopa talapaskanjauhaminen!!!
Onhan niitä kiintiöitä ei sitä ole kukaan kiistänyt mutta ne eivät ole ruotsinkielisille räätälöity, eikä liioin ylimitoitettuja ja niihin voi hakea kuka vain joska osaa ruotsia.
Kiintiöitä kutsutaan yleensä ruotsinkieliseksi koulutukseksi, HY on kaksikielinen yliopisto nääs.
Koko HY:ssä oli vuonna 2011 116 ruotsinkielistä aloituspaikkaa, neljässä eri tiedekunnassa ja yhdeksässä eri koulutuksessa, on se törkeän huikea kiintiö!!
Isä ruotsinkielinen, äiti suomenkielinen ja lapset rekisteröidään ruotsinkielisiksi.
Näin niitä ruotsinkieleisiä tehdään. Pitäisikö säätä laki, että jos äidin äidinkieli on suomi, niin lapsistakin tulee suomenkielisiä!
"Tapio Rautalapio käytti aina rekisteröityä nimimerkkiään"
Siihen asti, kunne palstan svenssoni cherryffikin viimein kyllästyi jankutukseesi ja pajautti bannit.
Heh..
Yhteenveto ketjusta:
Ruotsinkielistä korkeakoulutusta ei ei olekaan tarjolla ylenmäärin. Siis toisin kuin kielikeskustelijat ovat antaneet ymmärtää.
Kiitos! Loistava yhteenveto!!
Ankka sinulla tuntuu olevan valmis vastaus kaikkeen, joten voitko kommetoida tätä väitettä, joka täällä pyörii jatkuvasti. Onko tämä totta? ... ja mitä johtopäätksiä sinä tästä vedät? Tähän tämä asia kiteytyy.
Korkeakouluihin hyväksytyt syksyllä 2006:
Ruotsinkielisiä hakijoita........3.070
Hyväksyttyjä ruotsinkielisiä....1.570 (51 %)
Suomenkielisiä hakijoita.......57.862
Hyväksyttyjä suomenkielisiä...19.141 (33 %)
Olemme osuneet herkkään kohtaan ja surut pelkäävät nyt kuollakseen, että ihan oikea selvitys tehdään korkeakouluopiskelijoiden kielijakautumasta. Siinä selviää lahjomattomasti, kumpi puoli puhuu "Ankdamin" runsaasti viljelemää ulostetta ja kumpi totta.
Onneksi meillä on nyt muutama aktiivinen ja tietorikas perussuomalainen kansanedustaja, jotka voivat vauhdittaa asioita. Kansanedustajalla on rajaton oikeus saada tietoa julkishallinnon asioista.
Olen jo kommentoinut noita numeroita. Ne perustuvat hakijoihin, ei hyväksyttyihin opiskelijoihin.
Tuo tarjoamasi tilasto ei kerro kuinka monta lopulta on hyväksytty opiskelemaan. Tilastossasi puhutaan koulutukseen hakeneista! Suomenkielisiä hyväksytään suhteessa vähemmän koska he ovat usein hakeneet useaan paikkaan ja "hakijoita" on siksi enemmän, kun sitä vastoin meikäläisillä useimmiten on vain yksi vaihtoehto.
Oheisessä Opetushallituksen tilastossa ruotsinkielisiin koulutuksiin haki 5062 ja hyväksyttiin 971 = 19,18 % ja vastaavasti suomenkielisiin koulutuksiin haki 61 383 ja hyväksyttiin 16 298 eli 26,5%.
http://www.koulutusnetti.fi/files/yo_koulutukset_2011.pdf
Tilasto on vuoden 2011 heinäkuulta ja koskee kevään valintoja joten se ei saata olla vielä ihan valmis mutta kertoo kuitenkin sen ettei ne hakumäärät ole sama kuin opiskelemaan hyäksytyt.
Åbo Akademihin esim hyväksyttiin 4455 hakijasta 1183 eli 26,55%
Keskimäärin opintopaikan saavat kaikista hakeneista n. 26 %
http://www.koulutusnetti.fi/files/yo_2011_alat2007.pdf
Kiitos - jo meni jakeluun minullekin.
"Oheisessä Opetushallituksen tilastossa ruotsinkielisiin koulutuksiin haki 5062 ja hyväksyttiin 971 = 19,18 % ja vastaavasti suomenkielisiin koulutuksiin haki 61 383 ja hyväksyttiin 16 298 eli 26,5%."
No hitsi! Kaatuuko kielisoturien joka ikinen väite vähänkin kriittisemmässä tarkastelussa?
Itse asiassa minulla on vielä yksi myytti murtamatta - here comes!!!
Ammattikorkeakoulut joihin meikäläiset kuulemma eivät hae kun ollaan liian hienoja niihin hommiin ja meille kelpaa vain akateeminen koulutus ja kaikki menee Hankenille (226 aloituspaikkaa vuosittain) tai lääkikseen (26 -30 aloituspaikkaa vuosittain )
Opetushallituksen tilastot kertovat:
Ammattikorkeakouluihin hakeneet ja hyväksytyt.
Hakijoita yhteensä 70014 (kaikki hakijat, suom + ruots))
Ruotsinkielisiin koulutuksiin, Arcada, Österbottens yrkeshögskola, Yrkeshögskolan Novia hakijoita yhteensä 6555
Suomenkielisiin koulutuksiin hakijoita yhteensä 63 459
( Haaga-Helia ei ole nyt laskelmissani erikseen mukana koska Opetushallituksen tilastosta ei ilmene kuinka monta ruotsinkieliselle linjalle haki ja kuinka monta ruotsinkielistä opintopaikkaa siellä on)
Ruotsinkieliseen koulutukseen haki 9,36 % kaikista hakijoista ja heistä opiskelupaikan sai 1900 = 28,98 %
Suomenkieliseen koulutukseen haki 63 459 ja heistä hyväksyttiin 31,77 %
Ruotsinkieliseen AMK-koulutukseen haettiin siis reilusti yli väestöosuuden, eli suhteessa enemmän kuin suomenkielisiin AMK-koulutuksiin mutta hyväksyttiin vain 28,98 % kun vastaavasti suomenkielisiin haki 90,63 % hakijoista, eli täsmälleen väestöosuutta vastaava määrä ja hyväksyttiin 31,77 % hakijoista.
http://www.koulutusnetti.fi/files/amk_nk_amekittains2011.pdf
Se siitä akateemisesta ylikoulutuksesta!!
Ohhoh, rkp näkyy olevan täydessä paniikissa, puoluetoimiston porukka tuottaa "tilastoja" pikavauhtia täydellä miehityksellä. En muista vuosien varrelta yhtään näin totaalista svekopanikkia palstalla!
Joo, koulutusnettiin on väärennetty tilastot suomi24:n kielisotureille luun kurkkuun lyömiseksi! Hih!
Terve Tapio! Taas uusi nimimerkki?
Ei, Heikki, vanhahan tämä nimimerkkini on.
Sorry Tapsa, en sitten muistanut tuota. Sinulla on niitä niin monia.
Niin, Heikki, myös muistisi on alkanut pettää aika pahasti.
Pyysin jo anteeksi Tapo etten muistanut tuota nimimerkkiäsi. Mutta ei mhda mitään, hyvää illanjatkoa Tapio!
Hei, tuntematon ystävä! On mukavaa, että ajattelet minua noin paljon! Ikävää, jos muistisi temppuilee. Johtuisiko sekin peikkojuomista kuten näppiksesikin temppuilu?
Selvyys tähän asiaan saadaan vasta, kun esittämäni tietokoneajo on tehty; kaikkien Suomen korkeakoulujen opiskelijoiden väestörekistiin ilmoittama kieli tarkastetaan. Sen jälkeen on katsottava, onko epäsuhtaa suomenkielisen pääväestön ja ruotsinkielisen vähemmistö välillä. Jos on, korjaustoimet on tehtävä heti!
AMK:t ovat myös korkeakouluja, aloitus koskee vain yliopistoja. Aloituksessa ei käsitellä lukiokoulutuksen ja ammattikoulun suhdetta.
Vääryys on se, mille aloille ruotsinkielinen koulutus suuntautuu. Jos surut haluavat palvelua ruotsiksi, vaatikaa että ruotsinkielistä koulutusta on ennen kaikkea palvelualoilla. Jos ette vaadi, olkaa ilman palveluja, sillä suomenkielisen velvollisuus ei ole puhua ruotsia Suomessa.
Epätasa-arvon luo se, että suurin osa ruotsinkielisistä on tosiasiassa kaksikielisiä eli eivät he tosiasiassa tarvitse ruotsinkielistä koulutusta, mutta se tuo heille koulutustarjonnan tuplana.
Aloitus tuskin pitää paikkaansa, sillä yliopistolaki luettelee enemmän yliopistoja, kuin mitä aloituksessa on:
Kiintiöitä ei voi perustella palveluilla, jos suomenkielisillä on samaan aikaan pakkoruotsi. Sitten kun suomenruotsalaiset alkavat vaatia pakkoruotsin poistamista, voidaan kiintiöitä ehkä katsoa läpi sormien.
Yliopistolaki
"11 §
Opetus- ja tutkintokielet
Helsingin yliopiston, Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun opetus- ja tutkintokielet ovat suomi JA ruotsi. Aalto-yliopiston opetus- ja tutkintokieleen sovelletaan vastaavasti, mitä sen muodostaneiden yliopistojen opetus- ja tutkintokielestä säädetään yliopistolain (645/1997) 9 §:ssä. Åbo Akademin ja Svenska handelshögskolanin sekä Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin opetus- ja tutkintokieli on ruotsi. Muiden yliopistojen opetus- ja tutkintokieli on suomi.
Yliopisto voi päättää lisäksi muun kielen kuin 1 momentin mukaisen opetus- ja tutkintokielensä käyttämisestä opetus- ja tutkintokielenä ja opintosuorituksissa.
12 §
Ruotsin kieltä taitavien henkilöiden kouluttaminen
Åbo Akademi, Svenska Handelshögskolan, Helsingin yliopisto, Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia, Teatterikorkeakoulu ja Aalto-yliopisto vastaavat siitä, että ruotsin kieltä taitavia henkilöitä koulutetaan riittävä määrä maan tarpeisiin."
Yliopistoja koskevassa taulukossa on vain syksy 2011, ei kevään hakua.
Ruotsinkielisille ei ole suomen koetta suomenkielisille linjoille, mutta suomenkielisillä on ruotsin koe.
Ruotsinkieliset voivat hakeutua myös Ruotsiin opiskelemaan.
Hgin yliopistossa voi käsittääkseni myös suomenkielisillä linjoilla suorittaa kirjallisuuden sekä tentit ruotsiksi, joten nämä linjat ovat "puolikielisille ruotsinkielisille", jotka ehkä jäisivät ilman opiskelupaikkaa, jos myös ruotsinkielisille olisi kielikoe.
Räpiköintiä!!!
Kokonaan eri asia on sitten se, kuinka suuri osa ruotsinkieilsistä on todellisuudessa ansainnut yliopistonpaikan. Jos oletetaan, että ruotsinkielistä koulutusta on 5 % ja ruotsinkielisiä opiskelijoita on 5 % ei tämä kerro sitä, kuinka suuri osuus ruotsinkielisistä hakijoista pääsee yliopistoon eli pääsevätkö ruotsinkieliset helpommin sisään kuin suomenkieliset. Pääsevät he, koska he voivat hakeutua myös suomenkielisille linjoille. 45 % ruotsinkielisistä ilmoittaa osaavansa täydellisesti tai lähes täydellisesti suomea.
Vuoden 2011 tiedot eivät ehkä ole vielä lopullisia:
http://www.koulutusnetti.fi/index.php?file=277
Yliopistojen uudet opiskelijat 2010:
Pelkästään ÅA:n ja Hankenin osuus kaikista uusista opiskelijoita on 5,96 %.
http://www.stat.fi/til/yop/2010/01/yop_2010_01_2011-04-20_tau_001_fi.html
Miten Ankdam asian selittää, kun tuohon noin 6 %:iin pitää lisätä vielä muu ruotsinkielinen koulutus?
Ankdam selittää sen helposti: Mahtuu hyvin koska tuossa 5,96 %:ssa on mukana paljon suomenkielisiäkin.
ÅA:ssa 15 % ja Hankenilla 10%, Lääkiksen ruotsinkieltä taitavien kiintiössä jopa 30% j.n.e.
Koska ei ole olemassa äidinkieleen perustuvia kiintiöitä ei opiskelijan kieltä yksittäisten koulutuksien kohdalla tilastoida.
Julkaistu on vain tieto että äidinkieleltään ruotsinkielisten osuus kaikista yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoista on 6 % eli täsmälleen väestöä vastaava luku suomenkielisiin verrattuna.
P.S.
Mitä "muuta" ruotsinkielistä koulutusta mahdat tarkoittaa?
Entäs kauppatieteelliseen? Onko sielläkin surujen osuus n. 5%?
Opetusministeriö säätelee Suomen tarpeiden mukaa eri koulutusten aloituspaikkojen määriä tiettyjen neuvottelujen yhteydessä. Niinpä sen pitää karsia ruotsinkielisen kauppatieteellisen korkea-asteen koulutuksen aloituspaikat 15-20 prosentista 5 prosenttiin kaikesta vastaavasta koulutuksesta. Näin vapautuvat ruotsinkieliset paikat on hajautettava muuhun käyttöön, mm. ruotsinkielisen hoitoalan tarpeisiin, juuri noille porun ja itkun aloille. Jos se ei sovi ruotsinkielisille, he allekirjoittavat sillä ajatuksellaan sen, että ruotsinkielisiä kiintiöitä ei tarvita millään alalla.
Miten tuhannen nikin nettisuo suhtautuu englanninkielisiin koulutuksiin, joita maassa on merkittävässä määrin yli englanninkielisen väestöosuuden?
Voitaisiinko niitä nettisuon reseptillä hajauttaa helpottamaan työvoimapulaa esimerkiksi hoitoalalla pääkaupunkiseudulla? Ellei, hän allekirjoittaa ehdotuksensa höpötykseksi.
Tulihan sieltä taas englanti! Rautaako/rautalapio rinnastaa aina hyödyttömän riesaruotsinsa hyödylliseen englantiin. Mitenkäs Tapsa se porttiteoria? Vetoatko seuraavaksi siihen...
Tarkoitatko, tuhannen nikin "rautalapio", englanninkielisillä koulutuksilla englanninkielisten omaa peruskoulutusta ja täydennyskoulutusta vai eri alojen englanninkielisiä täydennyskoulutuksia suomen- ja ruotsinkielisille?
6.0 % ei todellakaan ole sama kuin 5,4 %. Eli siis tämänkin ankkamatematiikan pohjalta laskettu oikea luku ruotsinkioelisten yliedustukselle on 11,1 %.
Ja kuten ankan parkaisusta voimme todeta, suomenruotsalaiset pelkäävät kuollakseen, että opetusministeriö tekee esittämäni selvityksen kaikkien korkeakouluopiskelijoiden väestörekisteriin ilmoittamasta kielestä (suomi tai ruotsi).
Ankdam: "Koska ei ole olemassa äidinkieleen perustuvia kiintiöitä ei opiskelijan kieltä yksittäisten koulutuksien kohdalla tilastoida."
Väillä on kiintiöitä ja välillä ei. Eiköhän sekin vähitellen saada selville. Mutta tärkein on tietää, mikä todellisuudessa on ruotsinkielisten korkeakouluopiskelijoiden osuus kaikista.
Mielenkiintoisempi kysymys lienee se, kuinka suuren osuuden akateemisen koulutuksen saaneiden vanhempien lapset saavat koulutuspaikoista. Oletan, että kyseisten kaltaisten opiskelijoiden osuus on suurempi kuin ei-akteemiset vanhemmat omaavilla. Siirtyykö korkeampi koulutus sukupolvissa eteenpäin.
Onhan se selvä miten haitallinen pakkoenglanti on. Kiistely ruotsin kielestä on tyhmää, koska ruotsi on Suomen toinen kansalliskieli ja siksi myös koulutusta on ruotsiksi. Käytännössä meillä on kuitenkin pakkoenglanti, jonka haitallisuus suomen kielelle on ihan tutkittu ja osoitettu. Sepä ei tunnu netti fennoja huolettavan pätkääkään!
Kun se on vissiin vaan niin paljon kivempi kiusata ja vainota pientä kielivähemmistöä kun miettiä niitä oikeita ongelmia! Ei se ihmetä että meillä sitten persut röhkii ja rasismi lisääntyy kun lukee noita teidän juttuja. Kysyn vaan että miten se on teiltä pois jos on ruotsinkielistä koulutusta edes vähän tarjolla??
Että voisitte vähän miettiä mitä kirjoitatte, jos edes vähän koittasitte ajatella ja ottaa selvää asioista!
Voi jessus mitä typeryyttä rautaako?/ rautalapio/petit diable syytää tuutistaan!
"Käytännössä meillä on kuitenkin pakkoenglanti, jonka haitallisuus suomen kielelle on ihan tutkittu ja osoitettu. Sepä ei tunnu netti fennoja huolettavan pätkääkään!"
Ruotsissa ja Ahvenanmaalla englanti on koululaisille ensimmäinen ja enimmäkseen ainoa vieras kieli. Miten se on mahdollista, vaikka "pakkoenglannin haitallisuus on tutkittu ja osoitettu" ?
Pääsääntöisesti siirtyy. Tämä on osittain syynä suomenruotsalaisten suureen yliedustukseen korkeakouluopinnoissa, joita vielä pönkitetään erilaisilla kiintiöillä. Viime vuosisadan alussa lähes kaikki akateemisen koulutuksen saaneet olivat ruotsinkielisiä ja vasta 1920-alkoi suomenkielisten vyöry yliopistoihin. Muutos oikeudenmukaisempaan jakautumaan kieliryhmien välillä edellyttäisi positiivista syrjintää aiemmin raa'asti syrjityille suomenkielisille.
Kuitenkin oikea tapa on pikaisesti selvittää nykyinen tilanne eli kuinka suuri osuus kaikista korkeakouluopiskelijoista on ruotsinkielisiksi rekisteröityneitä väestörekisterissä. Sen jälkeen pitää opiskelupaikat tieteenaloittain järjetsellä uudelleen; 90,6 % suomenkielisille, 5,4 % ruotsinkielisille ja loput 4,0 % uussuomalaisille.
Tunnen itse varsin suurta kiitollisuutta suomalaiselle yhteiskunnalle siitä, että olen saanut mahdollisuuden korkeakoulu-opintoihin, jotka eivät vielä vuosikymmeiniä sitten olleet kaltaisilleni syrjäseudun nuorille mahdollisia. Itse olen ensimmäisen polven akateeminen suuren osan ikätoveresitani opintojen jäädessä kansakouluun. Oppikoulujakaan ei joka pitäjässä ollut!
Tarkoittiko tuhannen nikin nettisuo ruotsinkielisiä koulutuksia vai ruotsinkielisten omaa koulutusta (mitä se nyt sitten lieneekään, edellähän on käynyt ilmi, että ruotsinkieliseen koulutukseen ei tarvitse olla ruotsinkielinen)?
Samma här - olen meidän perheen ensimmäinen yliopistotutkinnon suorittanut ja suurin osa ikätovereistani vauraassa Satakunnassakin jäi kansakouluopintojen varaan! Mutta setäni joutuivat taistelemaan nyrkein, että Helsingin yliopisto saatiin edes osittain suomenkielistettyä. Suomenruotsalaisten vastustus oli raudanlujaa - jopa siihen mittaan, että he mobilisoivat suomenruotsalaisen raskaan sarjan nyrkkelyn Euroopan mestarin Gunnar Bärlundin avukseen. Mutta sekään ei auttanut.
Nyt käytiin rauhanomaisempi kisa, jotta ylioppilastutkinnon rakennemuutos saatiin läpi, joka poisti pakkoruotsin (ja pakkosuomen) ylioppilastutkinnosta. Ne toki SAA edelleen kirjoittaa.
Työ jatkuu, kunnes täydellinen kielivapaus ja pohjoismaisen mallin mukainen virallinen yksikielisyys on saavutettu. Toivottavasti sekin menee rauhalliseen malliin.
Tarkoitatko, tuhannen nikin "rauta lapio", että ruotsinkielisen kauppatieteellisen korkea-asteen koulutuksen aloituspaikkojen osuuden pitää kyselemättä pysyä 15-20 prosenissa kaikesta vastaavasta suomen- ja ruotsinkielisestä koulutuksesta? Onko odotettavissa, että ruotsinkieliset keksivät ruveta vaatimaan ruotsinkieliseksi koulutukseksi yhtä suurta osuutta lääketieteellisestä koulutuksesta 5 prosentin sijasta?
Onko tuhannen nikin nettisuo sitten sitä mieltä, että koulutukset pitäisi kiintiöidä kieliryhmittäin? Mitähän nettisuo keksiikään seuraavaksi vaatia?
Oletko, tuhannen nikin "rauta lapio", sitä mieltä, että se, mikä riittää esimerkiksi lääketieteellisen koulutuksen ruotsinkieliseksi osuudeksi, siis 5 prosentin osuus, ei muka riitäkään ruotsinkielisen kauppatieteellisen koulutuksen osuudeksi? Mitähän mahdat keksiäkään moisen omituisen tilanteen puolusteluksi?
Hmm... netti fennoissa näyttää olevan kiintiöiden vastustajia ja sitten on kiintiöitä haluavia kuten nyt tämä tuhannen nikin nettisuo! Mikäpä siinä, selvitelkööt keskenään, mitä keksivät seuraavaksi vaatia!
Eipä tullut selväksi, miksi ruotsinkielisille ei riitä 5 prosentin osuus, vaan 15-20 prosentin ylikiintiöosuus ruotsinkielisessä kauppatieteellisessä koulutuksessa. Onko kauppatieteellinen koulutus sellainen rusinapulla, jonka ylipaikkarusinoista ei suin surminkaan haluta luopua ruotsinkielisen hoitoalan koulutuksen hyväksi? Siihen ei "rauta lapio" "netti svekona" osaakaan vastata järkevällä tavalla.
Yrittäkääpä nyt keskuudessanne todistaa hyväksyttävästi, miksi yhdellä alalla 5 prosentin osuus on riittävä, mutta ei toisella, kauppatieteellisellä alalla. Jos sen selvittäminen ei sovi ruotsinkielisille, he allekirjoittavat niin tehdessään sen, että vaatimianne ruotsinkielisiä kiintiöitä ei tarvita millään alalla.
Eipä tullut selväksi onko nettisuo yhtä tiukkana kiintiövaatimuksessaan kaikkien koulutusten kohdalla. Eikä sekään selvinnyt haluaisiko hän hajauttaa väestöosuuteen nähden suhteettoman runsaan englanninkielisen koulutuksen helpottamaan työvoimapulaa. Näin hän allekirjoitti juttunsa höpötyksiksi.
Eipä vieläkään selvinnyt, miksi ruotsinkielisen koulutuksen yhdellä alalla sopii olla 5 prosenttia ja toisella peräti 15-20 prosenttia kaikesta suomen- ja ruotsinkielisestä koulutuksesta. Ei selvinnyt sekään, miten suomen- ja ruotsinkielisille tarkoitetun englanninkielisen täydennyskoulutuksen tarve onkin suhteutettu mukamas johonkin muuhun väestöosuuteen.
Uskomatonta, miten kiihkeiksi kiintiöiden kannattajiksi nämä netti fennot paljastuvatkaan jo ihan lyhyessä keskustelussa! Sitten toisesta suupielestä syljetään kiintiöitä!
Eikö muuten suomen- ja ruotsinkielisiä koulutuksia ole tarkoitettu suomen- ja ruotsinkielisille? Vai haluaisiko nettisuo rajata koulutuksiin osallistumisenkin kielen mukaan?
Niinpä niin, miksi "netti svekot" niin kiihkeästi vaativatkaan kielikiintiöitä? Tehän sen ongelman olette vaatimuksillanne luoneet.
Tuhannen nikin nettisuo on nyt keksinyt kiihkeästi vaatia kielikiintiöitä ainakin joihinkin koulutuksiin, mutta ei saa kakaistua ulos, vaatiiko hän niitä kaikkiin. Tämän itse vaatimuksillaan luomansa ongelman nettisuo saa selvitellä keskenään.
Aloitetaan kauppatieteellisen koulutuksen ylikiintiöstä. Pudotetaan se samaksi lääketieteellisen koulutuksen kanssa. Kakaisepa nyt itse, tuhannen nikin "rauta lapio", miksi se ei muka voi olla sama.
Mitkä kaikki 'kiintiöt' lukemattomien nikkien mestari ja marqiisin oppipoika olikaan taas tasaamassa ja perustamassa? Sattuiko nettisuo vain taas keksimään vaatia jonkun kiintiön?
Koska ruotsinkielinen yliopistokoulutus nykyisellään vastaa 6% maamme yliopistojen - ja korkeakoulujen kaikista koulutuspaikoista niin jos kauppatieteistä supistettaisiin koulutuspaikkoja niin ne pitäisi oikeudenmukaisuuden nimissä vastaavasti lisätä jonnekin muualle.
Minne ehdotat että niitä ruotsinkielisiä koulutuspaikkoja lisättäisiin? HY:n ja Aalto-yliopiston ruotsinkielisiin kiintiöihinkö? Mihin niistä?
Hoitoalan koulutus ei nyt kelpaa vastaukseksi koska se on AMK-koulusta ja mehän keskustelemme nyt hypoteettisesti nimenomaan akateemisesta
koulutuksesta.
Kaikista kauppatieteitten vuosittaisista aloituspaikoista on ruotsinkielisen koulutuksen osuus 17,5 % (Yhteensä 367 aloituspaikkaa vuonna 2011: Hanken, Hki 161, Hanken, Vaasa 65 ja ÅA 141)
En oikein usko, että itätalainmaan imaamin ja netti fennojen donaldtrumpin ikioma apprenticepyrkyri nettisuo on kovinkaan kiinnostunut sellaisista käsitteistä kuin 'oikeudenmukaisuus' tai 'tasapuolisuus'. Pikemminkin häntä näyttäisi kiehtovan hurrivihan lietsonta. Hurrivihan lietsonnan kritisointia hän nimittää 'hurrivihan kerjäämiseksi'.
Koska ruotsinkielisillä on oma yliopisto, luontevinta on siirtää kauppatieteellisen koulutuksen ylipaikat Åbo Akademin hallinnolliseen huomaan Turkuun ja Vaasaan muun muassa yhteiskunta- ja hoitotieteelliseen tiedekuntaan, teologiseen tiedekuntaan, luokanopettajakoulutukseen jne. aloille, joilla ruotsinkielisessä koulutuksessa on vajausta.
Esimerkiksi sen, että useimpien teknillisen korkeakoulutuksen ammattien ruotsinkielisen opetuksen osuus on nolla prosenttia. Eli vaikkapa rakennusalan tai laivanrakennuksen diplomi-insinööriksi opiskelevien opiskelupaikat ovat 100% suomenkielisiä.
Riittäisikö vaikapa tämä?
"Miten Ankdam asian selittää, kun tuohon noin 6 %:iin pitää lisätä vielä muu ruotsinkielinen koulutus? "
Käsittääkseni myös suomenkielistä koulutusta on muualla kuin yliopistoissa.
Oletko samaa mieltä Ankdam? Että kauppatieteellisessä tulee suruja olla 5%, eikä 15-20%? Ja että hoitoalalla tarvitaan enemmän suruja?
Siitä toki olen samaa mieltä että hoitoalalla tarvittaisiin enemmän suruja aivan kuten siellä tarvittaisiin enemmän suomenkielisiäkin mutta kun syyt siihen terveys- ja sosiaalipuolen henkilökuntapulaan ei johdu pelkästään koulutuksen puutteesta vaan monista muistakin seikoista.
Kaksikielisillä alueilla myöskään juurikaan ole olemassa sairaaloita ja hoitolaitoksia pelkästään suomen- rai ruotsinkielisille että hoitohenkilökunnan kielelliset resurssit voitaisiin jakaa "oikeudenmukaisesti" eli potilaiden äidinkielen mukaan.
Hyvät, ydenvertaiset äidinkieliset palvelut joihin meillä molemmilla on oikeus ovat sikäli hankala yhtälö että ruotsinkieliset hoitavat suomenkielisiä potilaita potilaan omalla äidinkielellä siinä missä ruotsinkielisiäkin potilaita mutta suomenkieliset puolestaan eivät samaan palveluntasoon omalla kielitaidollaan yllä.
Mitä taas kauppatieteisiin tulee niin siinä olen sinun kanssasi eri mieltä. Kaupatieteitten alalla ei ole kyse mistään ruotsinkieliseen väestöön suhteutetuista koulutuskiintiöistä vaan kysynnän ja tarjonnan laeista sekä järkevästä resurssien keskittämisestä. Markkinavoimat määräävät!
Koska ruotsinkielinen yliopistokoulutus nykyisellään vastaa 6% maamme yliopistojen - ja korkeakoulujen kaikista koulutuspaikoista niin jos kauppatieteistä supistettaisiin koulutuspaikkoja niin ne pitäisi oikeudenmukaisuuden nimissä vastaavasti lisätä jonnekin muualle.
Minne ehdotat että niitä ruotsinkielisiä koulutuspaikkoja lisättäisiin? HY:n ja Aalto-yliopiston ruotsinkielisiin kiintiöihinkö? Mihin niistä?
Hoitoalan koulutus ei nyt kelpaa vastaukseksi koska se on AMK-koulusta ja mehän keskustelemme nyt hypoteettisesti nimenomaan akateemisesta
koulutuksesta.
Kaikista kauppatieteitten vuosittaisista aloituspaikoista on ruotsinkielisen koulutuksen osuus 17,5 % (Yhteensä 367 aloituspaikkaa: Hanken, Hki 161, Hanken, Vaasa 65 ja ÅA 141)
Hanken on maamme kansainvälisin korkeakoulu, sinne hakeutuu paljon suomenkielisiä kuten myös ulkomaalaisia nimen omaan sen kansainvälisyyden ja hyvän maineen takia. Hanken on tunnettu erityisesti hyvästä kielten opetuksestaan.
Hanken pärjäsi myös loistavasti kuluvan vuoden vastinrahakeräyksessä ja sai avustuksia ulkomaita myöten. Hyvä ja laadukas koulutus vaatii resursseja ja se edellyttää myös määrättyä määrä opiskelijoita. Hanken kilpailee ja pärjää omillaan eikä millään "kiintiöillä".
Oheisen linkin takana on 31 sivua pääosin suomenkielistä koulutusta eri yliopistoissa ja korkeakouluissa, ruotsinkielisen koulutuksen osuus ei tuosta listasta kata edes kahta sivua joten älä viitsi meille suruille paasata etuoikeuksista ja epäoikeudenmukaisuuksista.
Kauppatieteet ovat meidän omin ala halusit sitä tai et. Se oikeudenmukainen osuus, eli kuusi prosenttia lasketaan kaikesta koulutuksesta eikä suinkaan jokaisesta yksittäisestä koulutuksesta!
http://www.koulutusnetti.fi/files/yo_koulutukset_2011.pdf
Ilman muuta paikat tulisi hajottaa esimerkiksi hoitoalalle. Kauppatieteet ovat nähdäkseni kaikkien ala. Kuinka se voi olla teidän omin alanne? Kaikki koulutus kustannetaan verovaroilla, joten kauppatieteissä teidän osuutenne on n. 5%. Kuten muissakin tieteissä. Kaikki muu on väärin.
Ja oletko itse sitten sitä mieltä, että 5% kiintiö pitää ulottaa koskemaan kaikkia koulutussuuntia? Vai mikä tässä nyt uhkaa? Kun useimpia tutkintoja ei voi ruotsiksi opiskella? Sehän johtaa automaattisesti siihen, että suruja on enemmän niissä kouluissa, joissa opetusta saa ruotsiksi.
Eikö hoitoalalla ole opetusta ruotsiksi?
Eduskunnan oikeusasiamies puhui KANSALAISEN NÄKÖKULMA
Elävä kaksikielisyys – Levande tvåspråkighet -juhlaseminaari eduskunnassa 5.2.2007.
Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio:
.... "Yhdenvertaisuutta eri kieliryhmien välillä on myös tarkasteltu. Yliopisto-opiskelijoiden sisäänpääsykokeiden pisteytys on ollut vuosien saatossa usein esillä. Kantelut ovat yleensä kohdistuneet ruotsinkielisiin kielikiintiöihin. Tämä oli erityisen ongelmallista ennen sitä lainsäädännön muutosta, joka nykyään mahdollistaa kielikiintiöt".
http://www.oikeusasiamies.fi/dman/Document.phx?documentId=yv03607160415706&cmd=download
Näin Åbo Akademissa,entä muissa ruotsinkielisissä yliopistoissa/ammattikorkeakouluissa:
Vaikka Åbo Akademikn pääsykoe on ruotsiksi ja pääsykoekirjat on ruotsiksi järjestetään suomenkielisistä lukioista valmistuneille ylioppilaille lisäksi erillinen ruotsin kielen koe.
Lisää:
http://ryyti.blogspot.com/2007/01/apartheid-yliopisto-bo-akademi.html
Mitä mieltä ryyti on siitä, että suomenkielisiin koulutuksiin järjestetään kielikokeita, jos hakijan äidinkieli on muu kuin suomi? Niitä järjestetään vaikka koulutukseen olisi valintakoekin.
Rasti-ruutuun-suomenkielisen ei siis tarvitse osallistua kielikokeeseen?