- Ja on se taas kiva ”öyhöttää” tuollakin asialla.
Tuo Suomen ydinjätteen loppusijoituspaikan koko on mitoitettu Suomen nykyisten voimaloiden elinkaaren ydinjätteen lasketun määrän mukaisesti tilavuudeltaan (ydinjätteen pakkaamisesta on hyvin tarkka suunnitelma olemassa).
Eli muualta ei ydinjätettä ole kyseiseen varastoon tulossa.
Kyseisen sijoituspaikan mahdollistava laki jopa myös nimenomaisesti kieltää sen asian (eli että myös muualta tuotaisiin jätettä kyseiseen loppusijoituspaikkaan). - Tarakkaan kiinnitettävä kori, etenkin jos on korkea (satulan yläpiltaa korkeammalla) vaikeuttaa pyörään nousemista selvästi, tai ainakin siihen pitää ”keskittyä” huomattavasti enemmän.
Siis silloin kun pyörään ”nousu” tapahtuu toisen jalan nostolla takakautta satulan yli. - Se on tuo jo vuosia käytössä ollut "standardi", eli 7/8" joka on noin 22,2mm
- Kuinka monesti sinulle on muka oikeassa elämässä tultu kommentoimaan siitä minkälaisella pyörällä ajat? Tuskin ainakaan kovin monesti.
Kyllä kyseiset kommentit kuuluvat pääosin vain näiden keskustelupalstojen sisältöön. - Kerrotko miten määrittelisit tuon ”tehokkaammin hyödynnetty”?
Kun en tuon asian osalta ainakaan kaikissa tapauksissa ole samaa mieltä.
Mutta josko määrittelet ensin niin keskustellaan sitten lisää.
(Tuo osuu tämän ketjun aiheeseen juurikin). - Mitenköhän tämä asia pitäisi muotoilla että olisi selkeästi ymmärrettävissä.
Eli kuten useaan kertaan sanonut, minun mielenkiintoni on hyvin pitkälti tuolla maastopuolella, joten luonnollisesti teen ”testiä” siltä alueelta joka itseäni kiinnostaa.
Ja se mikä aiheuttaa vielä omat haasteensa asiaan, on se että hyvin aktiivisesti työelämässä ja kesä aika on meillä vuoden kiireisin aika (minulla ei kesällä ole varsinaista ”kesälomaa”, vain joitakin lyhyitä muutaman päivän vapaa-jaksoja) joten kiinnostavaankin asiaan (maastopyöräily) pitää ”tekemällä tehdä” aikaa, monet omista maastopyörälenkeistä osuukin ilta-aikaan (klo 20-22 välille) josta vielä löytyy aikaa tunnin maastolenkille, mutta 3-4h. maantieajoon ei sitten aika enää riittäisikään. - Kuten olen moneen otteeseen sanonut, niin tuo maastoajo on se ”minun juttuni”, ja jos satuit tämän ketjun otsikon lukemaan, niin sielläkin tuo asia mainittiin…
Tuolla maaston puolella tosiaan kun tuo asia ei tosiaankaan ole olleenkaan niin suoraviivaista, kuin että enemmän avustusta olisi vähemmän rasitusta. - Niin, kuten olen tämän kejun otsikkoonkin kerjoittanut että vertailu tapahtuu nimenomaan maastopyöräilyä silmälläpitäen, niin kuten olen tuossa jo ennenkin sanonut, niin maastopyöräilyssä kun tuo osa rasituksesta tulee muusta kuin polkemisesta, eli "pyörän ajamisesta" jonka rasitus sitten kohdistuu jalkojen ohella myös ylä ja keskivartaloon eikä vain jalkoihin.
Ja tällä ylä/keskivartalon rasituksella tuntuu olevan hyvin suora korrelaatio käytetyn ajonopeuden kanssa.
Minulla ei ole vielä tarpeeksi "dataa" käytössä että asiaa uskaltaisi aivan varmana sanomaan, mutta se tilanne että vaikka nostan moottorin avustustasoa joka sitten ainakin tietyillä reiteillä sitten johtaa keskinopeuden nousuun (mikäli oma poljinteho ei muutu paljoakaan), joka taasen aiheuttaa sitä että pyörää joutuu "ajamaan" aktiivisemmin joka taasen johtaa ajorasituksen selvään kasvamiseen.
Maantiellä sama korrelaatio ei varmaankaan toimi. - Eiköhän lihasheikkousmies pysy poissa keskustelusta missä puhutaan Wateista, sykekeskiarvoista, rasittavuuslukemista yms. asioista ja josta jokaisesta on kuvatodistetta saatavilla tarvittaessa.
Tai sitten tietysti ainahan hän voi sanoa kuvia tekoälyllä tehdyiksi yms.jonka jälkeen keskusteluun tuskin on kauheasti ratkaisua olemassa, ellei hän suostu lähtemään mukaan ajolenkeille jonka jälkeen sitten katsottaisiin välittömästi livenä tehotiedot yms. järjestelmän tiedoista. Mutta tuskin tämäkään toteutuu…
Mutta todennäköisintä on että lihasheikkousmies ei vain osallistu (ainakaan tunnistettavasti) keskusteluun joka ei tue hänen agendaansa. - Samaan paikkaan kuin mistä lähdin, eli en kauhean pitkälle.
Mutta maastoajossa tuo ajettava maasto paljon sanelee sitä mikä on etenemisvauhti. itselläni varsinaisessa maastoajossa keskinepeudet liikkuvat lähtökohtaisesti siellä 10-20km/h välillä. - No ei kannata uskoakkaan.
Ensimmäinen ”ongelma” kirjoituksessa on se että Aller Media ei ole omistanut Suomi24:ää viime vuosikymmenen jälkeen…
Eli taho joka EI OMISTA Suomi24:ää ei voi sitä myöskään myydä. - Vaikka olen tälläinen sähköavusteisella ajava ”lihasheikkousmies”, kummallista…
Niin, senverran tosiaan selvyyttä että nuo 19xW keskilukemat on tosiaan noin tunnin (50-60min) vedoilta, mutta nuo 22xW keskiteholukemat on sitten noin 10min vedoista Flow parkista. (Eli en pysty tuollaista 220w keskitehoa varmastikkaan ylläpitämän yli 15min vetoihin. - En varma kenelle tuo viesti on osoitettu, mutta ainakin ne poljintehot mitä itse tähän ketjuun kirjoitan on nimenomaan järjestelmän mittaamaa (minun) poljintehoa. Tuohon tehoon sitten lisätään moottorin antamat (lisä) tehot.
- Kerrotko perusteen tuolle yleistymiselle ”vaatii puolet vähemmän voimantuottoa.
Kun noita lukuja tuossa koitan juuri todellisuudessa selvitellä. - No näinpä…
Kaikki yleisimmin käytetyt viitekorot ovat olleet alle 3%:n vuoden 2025 alusta alkaen.
Kun tuohon lisää kohtuullisen pankin marginaalin, niin ei lainakoron pitäisi olla yli 4%:a tällä hetkellä (tai missä nimessä ainakaan yli 4.5%:n).
Nyt kyllä aloittaja maksaa niin huimaa ”ylikorkoa” asuntolainastaan, ettei ole ihme kun ei laina meinaa lyhentyä.
Miten on aloittaja, kerrotko mistä lainasi on otettu ja miksi sen korko on noinkin suuri kuin mitä se on? - Se on totta. Kova sorapinta lisää tehovaatimusta 15-20w ja pehmeämpi +30w noilla sora osuuksilla.
Tuuli on sitten haastavampi laskea, kun se on välillä myötäinen välillä vastainen... - Ja tosiaan se mikä maastoajossa isosti eroaa maantieajosta on tehontuoton vaihtelu ajotilanteen mukaan.
Tuossa ohessa esimerkiksi on kuva tämän päivän Flow Park ajosta, yhden 1,8km/kierroksen (kesto 5min 20sek.) osalta.
Laskennallinen keskiteho oli 223W mutta kuvaaja kertoo ihan toista "tarinaa". Sitten minkälainen tuon 223w keskitehon kuvaaja olisi maantieajossa. Jokainen saa itse kuvitella mielessään kumpi on vaikeampaa, pitää kyseistä tasaista keskitehoa reilun 5min ajan vai tuotta kyseinen keskiteho noinkin vaihtelevasti kuin mitä tuokin rata vaatii
https://ibb.co/BH8hhrgJ
Eli tuota asiaa koittanut tuota monasti esille, eli maaston- ja maantieajon tehontuoton ERILAISTA vaatimusta. - Gravelrenkaat ja lokasuojat nostavat tehovaatimusta noin 10w, eli ollaan tuolla 135w keskitehossa 100kg kuskilla "vaihtelevassa suomalaisessa maastossa" (siis asfaltilla).
- Laskin tuossa nopeasti ChatGPT:n kanssa että 100kg polkijan keskitehovaatimus 25km/h keskinopeudella maantiepyörällä on noin 125W luokkaa (riippuen maaston mäkisyydestä ja vauhdinjakaumasta ylä- sekä alamäissä.).
Itse vedin tälläviikolla tunnin maastolenkin 193W polkukeskiteholla + tähän tuo "maastopyöräilylisäkerron" että päästää vertaamaan maantieajoon, niin jos käytetään maltillista hitaamman maastoajon tehokerrointa vaikka 1.2, niin silloin tuo oma tunnin lenkkini olisi tuolla laskennallisella 230w teholla.
Eli kyllä se "tehontarve" voi olla tuolla maastossakin sähköavusteisella ihan jonkinmoista.
Ei ole tarkoitus väheksyä/taikka nostaa mitään taikka ketään, tuo on vain lukujen kertomaa mitä tässä ketjussa meinaan käydä läpi. - Itseasissa olen nyt kuitenkin kanssasi ainakin osittain samaa mieltä.
Olen siis nyt kohta noin kahdeksen viikon ajan ajanut (lähinnä siis sähköavusteista maastoajoa) kokoajan hieman kasvavilla ajotehoilla (pienentänyt mm. tarkoiteuksellisesti käyettyjä avustustasoaj), samaan aikaan ChatGPT:n kanssa ajoja analysoiden Garminin syke ja rasitustietojen sekä sähköpyörän poljintehoja, keskinopeuksia yms ja koittaen suhteuttaa tietoja ajettuun maastoon, korkeusvaihteluihin yms asioihin.
Ja nyt viimeisenä palasena tähän "omaan ihmistestiini" tuli mukaan tällä viikolla sitten puhdas "luomu"maasturi minkä antamaa dataa nyt sitten vielä verrataan ChatGPT:n kanssa näihin eri asetuksilla ajattaviin sähköavusteisen maastopyörän tietoihin.
Tämän hetkisen analyysin perusteella itselläni isoin "ajotehoani/nopeuttani rajoittava tekijä on jalkojeni maitohapon sietokyky, tai siis se että ne eivät kestä sitä määrää maitohappoja kuin mitä keuhkot/sydän taikka keski-ylävartalo (joka on nopeassa maastoajossa itseasissa suht kovilla) mahdollistaisi.
Reiteni kyllä tuottavat lyhytaikaista tehoa kohtuullisen hyvin ja nopeallakin syklillä (mikä on maastoajaossa tyypillistä) ja myös poistavat rasituksen jälkeen maitohapot kohtuullisen nopeasti mutta vähänkin pidempiaikainen iso tasainen kuormitus (pidempi mäennousu yms.) "tappaa" jalkani suhteellisen nopeasti ja kun "seinä" tulee vastaan se tulee sitten äkkiä (ja menee taluttamiseksi yms.).
"Pelkäällä" polkemisella en tahdo saada edes sykkeitä helposti "punaiselle" vaan nuo maitohapot iskevät ensin.
Itselleni kovat sykkeet ajaessa muodostuu siitä että saan ajettua (maastoajosta siis kokoajan kyse) reitillä senverran kovaa vauhtia että poljintehon lisäksi merkittävä osa rasituksesta tulee itse maasto-ajamisesta eikä pelkästä polkemisesta.
Eilennä kävin erällä Flow Park radalla (rakennettu maastorata jossa kallistetut kurvit, paljon korkeuseroja sekä mutkia) ajamassa pari kierrosta luomulla ja oli kyllä tuskaa, jalat "loppuivat" ennen kuin keuhkot/sydän. Tänäin sitten 2+2+1 kierrosta samalla radalla sähköavusteisella ja rasitus oli tasaisempi (kyseisentyyppinen rata korostaa "ajamisen" merkitystä) vaikka keskisyketaso oli isompi kuin luomulla eilennä ajettuna (jolloin sykekäyrä "sahasi" todella paljon ylös ja alas).
Poljintehot oli itselläni kuitenkin ihan kohtuu hyvät, siellä 215-225w keskitehoilla (tähän poljintehoon sitten pitäisi lisätä vielä kyseisenlaisella radalla ajamisen vaativa keski- ja ylävartalon teho).