Tunnustan olevani järjettömän mustasukkainen. Tulen mustasukkaiseksi siitä, jos kumppanillani on naispuolisia ystäviä, jos hän kehuu jotakin naista kauniiksi, jos hän puhuu esim. netissä naispuolisen kanssa.. Jopa siitä, että hän kaipaa kuollutta läheistään (ja kyseessä on isoäiti, ei mikään exä!) suunnattomasti ja sanoo tämän olleen yksi hänen elämänsä tärkeimmistä ihmisistä, jollei tärkein. Tulin mustasukkaiseksi, koska hän sanoi jotakin toista ihmistä tärkeäksi! Tiedän olevani todellakin kohtuuton ja että tämä on sairasta. Mustasukkaisuuden pystyn kätkemään aika hyvin, mutta silti se kalvaa sisälläni. Tulen jopa mustasukkaiseksi, kun hän sanoo rakastavansa vanhempiaan! Eli käytännössä katsoen tulen mustasukkaiseksi/kateelliseksi kaikkien ihmisten takia, joista rakkaani välittää.
Miten ihmeessä voisin päästä tästä eroon? Kumppanini tietää minun olevan erittäin mustasukkaista laatua, muttei tiedä kuinka pahaksi tämä on ihan oikeasti äitynyt (miten voisin kertoa hänelle, että isoäidin kaipaaminen saa minut mustasukkaiseksi..). Minua ei ole koskaan petetty, enkä usko rakkaani pettävän minua. En ymmärrä, miksi olen siis näin tolkuttoman mustasukkainen. Se on aina kuulunut tavallaan luonteenpiirteisiini (tai miten sen sanoisi, jotkut ihmisethän tulevat mustasukkaiseksi helpommin kuin toiset), mutta nyt lähiaikoina se on riistäytynyt täysin käsistä, eikä siinä tunnu olevan mitään tolkkua enää.
Tiedän olevani törkeä ja kohtuuton, mutta haluaisin tosissani muuttua. Tiedän tämän olevan väärin ja koitan estää ikäviä tunteitani niin hyvin kuin pystyn. Tämä ei ole reilua häntä kohtaan, koska hän ei ole mitään tehnyt väärin. Miten ihmeessä tästä voi päästä eroon?
Miten ihmeessä voisin päästä tästä eroon? Kumppanini tietää minun olevan erittäin mustasukkaista laatua, muttei tiedä kuinka pahaksi tämä on ihan oikeasti äitynyt (miten voisin kertoa hänelle, että isoäidin kaipaaminen saa minut mustasukkaiseksi..). Minua ei ole koskaan petetty, enkä usko rakkaani pettävän minua. En ymmärrä, miksi olen siis näin tolkuttoman mustasukkainen. Se on aina kuulunut tavallaan luonteenpiirteisiini (tai miten sen sanoisi, jotkut ihmisethän tulevat mustasukkaiseksi helpommin kuin toiset), mutta nyt lähiaikoina se on riistäytynyt täysin käsistä, eikä siinä tunnu olevan mitään tolkkua enää.
Tiedän olevani törkeä ja kohtuuton, mutta haluaisin tosissani muuttua. Tiedän tämän olevan väärin ja koitan estää ikäviä tunteitani niin hyvin kuin pystyn. Tämä ei ole reilua häntä kohtaan, koska hän ei ole mitään tehnyt väärin. Miten ihmeessä tästä voi päästä eroon?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Voi, ymmärrän sua ihan sairaan hyvin. Ja sairaitahan täs taidetaan vähän ollakin ;)
En oo ite tällä hetkeIIä suhteessa, enkä ees haIuis oIIa, koska Iaittaisin taas vaan itseni ja kumppanini kärsimään mustasukkaisuudestani...
Itse karsin siitä eniten, koska en edes tuo toiseIIe iImi kaikkia aiheita jostka aiheuttavat minussa mustasukkaisuuden tunteita.
Mietin ja pohdin sitten yön pimeinä tunteinana yksinäni niitä.
Tosin en oIe ikinä oIIut kenenkään vanhemmista yms sukuIaisista mustis, joten toi vittaa siihen et sä oot myös sairaaIIoisen omistushaIuinen.
Mua meinaan riepoo vaan toiset naiset, peIkään aina että joku toinen vie mun paikkani ja että jostain toisesta naisesta tykätään enemmän kuin musta.
Osittain tähän vaikuttavat edeIIiset parisuhdekokemukset joissa minua on petetty.
Sitten kun ihmetteIit että mistä moinen käytöksesi mahtaa johtua.
PsykoIogithan vetävät kaiken Iapsuuteen, eIi Iieneekö sieIIä tapahtunut jotain joka vaikuttanut perusturvaIIisuudentunteesi menettämiseen?
OIiko sinuIIa mahdoIIisesti sisaruksia jotka saivat enemmän huomiota kuin sinä?
Tai oIitko muuten heitteiIIejätettty?
Itse tiedostan nykyisen käytökseni Iiittyvän myös Iapsuudenaikaisiin tapahtumiin... Niistä sen enempää retosteIematta.
HaIuaisin kyIIä itsekin päästä jo kaikesta menneisyyden painoIastista.
En vaan itsekään tiedä miten se on mahdoIIista vai onko edes...
Ei ole lapsuudessakaan mitään kokemuksia, joista tämä voisi johtua. Se tässä ihmetyttääkin, kun ei ole menneisyydestä mitään mistä tämä voisi poikia.. Helpottaa silti tietää, etten ole ainut näin mustasukkainen :)
Sääli että otää kärsiä mustasukkaisuudesta, kuten sanoit se on sairasta. Itsetunto on alhaalla kun ei voi luottaa ja että joku vie paikkasi. Hae apua muuten elämäsi tulee kamalaksi ajattele kantaa sisällään tunnetta joka vaan tuhoaa. Voi olla vaikeaa päästä siitä eroon mutta kun ymmärtää että se on sairasta niin se on jo askel kehitykseen