Voiko pajua käyttää esim
-rakentamiseen (koivuahan ei esim voi)
-polttopuuna, eli räiskyykö se vai ei?
-muuta hyötykäyttöä?
Miten pajua käyttää punomiseen tai muuhun, missä on ohjeet?
-rakentamiseen (koivuahan ei esim voi)
-polttopuuna, eli räiskyykö se vai ei?
-muuta hyötykäyttöä?
Miten pajua käyttää punomiseen tai muuhun, missä on ohjeet?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Minä oon tehny kukkapenkkeihin reunoja tökkimällä ensin pysysuorat vähän paksummat pajukepit ja sitten punonut yksinkertaisella punoksella pitkiä taipuisia pajuja, joka toinen edestä ja joka toinen takaa, seuraava kierros päinvastoin. Olipa hyvä työohje! :)
Myös pioneille tein tukikehikkoja. Kannattaa kuivata tai laittaa ylösalaisin, ettei vahingossa tule elävää pajuteosta.
Eniten olen kuitenkin käyttänyt pajua oksasilppurilla pilkottuna katteena puiden ja pensaiden ympärillä.
kun on kyse pajusta- että maakosketuksessa saattaa alka kasvaman.
Herättää tuohon aloitukseenkin epäilyä tuohon rakennusmateriaalin käyttö osaan.
Polttopuuna olisi kiinnostava tietää, koska paju kasvaa niin nopeasti että siitä saisi sitten polttopuuta.
Just elävät rakenteethan ovat niitä hienoimpia. Pajusta -tai miksei muistakin puista- voi tehdä elävää taidetta puutarhaan vääntelemällä niitä haluttuihin muotoihin tukikehikoiden, rautalankojen yms. avulla.
Vain mielikuvitus on rajana. Itse olen toistaiseksi tehnyt vasta "solmuhässäkkä" pajun missä kaikki oksat ovat solmussa keskenään eri suuntiin. Ei siitä vielä mitään suurta taideelämystä saa mutta ensimmäiseksi prototyypiksi ihan hauska.
Jatkossa aion tehdä ainakin leveän puutarhatuolin pajusta.
PuuProffa-sivuilla on muut puut mutta PAJU puuttuu.
Ihmettelen muutenkin mikä on Pajun asema, koska se on ylivoimaisesti nopeimmin kasvava puu Suoessa.
Miksi sen asema on että se vain poistetaan aina metsästä.
Eikö se kelpaa kuitu tai tukkipuuksi?
Onko tässäkin kysseessä vain suomalais-vastainen metsäteollisuuden ja paperiteollisuuden politiikka, että kasvatetaankin vain hitaampikasvuisia puita, koivua, että suomalaisilla ei olisi vaurautta. Kuten etässä metsä-hallinnossa tuntuu olevan vallalla lähes diktatuurinen ote.
Löytyykö mistään tietoa PAJUn todellisista ominaisuuksista?
Vai onko se todella vain roskapuu? Kuitenkin lehtipuuhan se on ja kasvaa hyvin suureksi jos sen vain antaa kasvaa.
Paju on pensas, sitä ei voi kasvattaa tukkipuuksi. Nopeakasvuisena se yleensä haketetaan.
Ei muuten pidä paikkaansa. Tuossa takapihalla kasvaa hyvin voivasti neljäkin pajua, jotka ovat varsin hyvin voivia PUITA (ei ehkä ihan tukkipuuta, mutta puita kuitenkin). Toki, jos ne siitä pistää sahalla poikki, niin ensi vuonna siinä on pajupensaita. Mutta kyllä noista polttopuuta saa. Jos kirveellä meinaa halkoa, pitää halkoa tuoreena, kuivaneena on varsin sitkeää ja vaati melkeimpä halkomakoneen.
Hopeapaju ei ole pajukasvi vaan se on hopeasaarni. Nykyään taimitarhat käyttävät tätä oikeaa nimeä.
Kyllä pajua voi polttopuuna käyttää, lämpöarvo vain ei ole kovinkaan hyvä. Lisäksi sen kuivuminen kestää kauemmin kuin esim. koivun. Ei räisky, kuten ei mikään lehtipuu. Ainoastaan havupuut räiskyvät poltettaessa, niiden sisältämän pihkan vuoksi.
Pajuista voi tehdä monenlaisia piharakennelmia tai vaikkapa punoa koreja. Toki se mitä pajua on saatavilla vaikuttaa siihen mitä siitä pystyy rakentelemaan. Esim. koripaju kasvattaa jopa 2 metriä pitkät, taipuisat, versot vuodessa.
räiskyy, tai siis siitä lentelee palasia joskus paljonkin ja pitkälle.
Jos se nyt on haapaa, vai olisiko raitaa...jotain harmaata lehtipuu-halkoa kuitenkin.
Pajun käyttö polttopuuna kiinnostaa kovasti. Telkkarissa näin kun briteissä joku ekorakentaja kasvatti pajua polttopuuksi omiin tarpeisiin. Vuodessa paju kasvoi parimetriseksi, jotka tyyppi sitten pilkkoi sopivanmittaisiksi ja sitoi niistä kätevän kokoisia pinkkoja jotka voi sitten polttaa sellaisinaan takassa. Pajulla on pitkähkö kuivatusaika, on melko kostea puu. Suomessa pajua käytetty lähinnä hakkeena. Kasvutusaikakin on täällä pidempi talven takia. Meinaan kokeilumielessä ensi keväänä laittaa omakotitalon pihaan pajua kasvamaan. Jos osoittautuu toimivaksi niin pitkän pennin säästää kyllä lämmityskuluissa.
Paju (kiiltolehtipaju paraskasvuinen Suomessa) on nopein kasvamaan kiintoainetta
l. energian raaka-ainetta. Kasvu hyytyy 10 v:n kasvun jälkeen, mutta on siihen asti
ylivoimainen kasvunopeudeltaan: 7-8 t / ha / v. Sopii parhaiten kasvatettavaksi
entisille turpeennosto alueille ja soistumille ym. peltoheitoille ja varmaan myös kosteille piha-alueille pienimuotoisempana harrastuksena.
Koivua voi käyttää rakentamiseen. Kannattaa käydä tutkimassa vanhoja rakennuksia. Kestää ulkovuorauksessa vaikka satoja vuosia kunhan ei käsitellä millään, ihan niin kuin haapakin.
Melkein vuosikymmenessä kykenit tämän ajatuksen muotoilemaan. Hienoa, siitä se lähtee, kunhan saat vähän ajattelun nopeutta nostettua.
Enpä ole kyllä koskaan kuullut että koivua olisi käytetty ulkovuorauksen.
Kirjoittelit puppua. Koivu lahoaa. Haapaa voi sen sijaan käyttää ulkovuoraukseen. Ennen vanhaan haavasta tehtiin mm. pärekattoja. Haapa räiskyy poltettessa, mutta pajut eivät. Pajut ovat Suomen tärkeimpiä kasveja. Jos ei ole pajuja, niin ei myöskään ole pölyttäjiä. Kimalaiskuningattarien herääminen keväällä tapahtuu samaan aikaan pajun kukinnan alkamisen kanssa. Jos pajut hävitetään, niin samalla kimalaiset katoavat.
Koivu lahoaa jos siinä on tuohi mukana.
Tein minä pillin pajupuusta, toki vain pajupuusta, hei soreasti koreasti pillini soipi, toki vain pajupuusta.
Oli ihan oikea aika tehdä aktivointialoituskin pajupuusta !