Meidän 4-v poika, tosi touhukas ja aina menossa, mutta ei kyllä kovin hyvin varsinaiseen harrastukseen jaksa keskittyä. On kokopäivähoidossa, vieraskielisessä päiväkodissa (kielikylpy).
Ollaan kokeiltu ratsastusta, hiihtoa, luistelua, temppukoulua.... tuntuu että tosi nopeasti "kyllästyy". Eli siis ihan perheen kesken menemisten lisäksi ollaan käyty erilaisissa kouluissa, hiihtokoulua, luistelukoulua, ratsastuskoulua.... Ne ovat 30 min- 60 min. No se 30 min vielä juuri ja juuri menee mutta ei tosiaan esim tunti.
Ihan hyvin pärjää ja osaa mutta se kiinnostus ei vaan pysy kauaa. Eikä ole mitenkään kovin kiinnostunut.
Onko tässä iässä täysin luonnollista? Ja ei ole ollut mitään monta harrastusta per vko, vaan aina vain yksi per vko kerrallaan.
Kaikista mieluiten touhuaa lelujen kanssa, eli siis leikkii joko meidän kanssa, itsekseen tai kamujen kanssa.
Lisäksi monella tuntuu olevan että tyyliin 1-vuotiaasta lapsi on jostain tietystä liikunnasta kiinnostunut, toinen vain potkii palloa, toinen heiluu mailan kanssa. Meidän veijarilla ei koskaan ole sellaista ollut, paitsi no yksi intohimon kohde, eli kaikki autolelut, niihin on aivan hulluna, ollut aina.
Ollaan kokeiltu ratsastusta, hiihtoa, luistelua, temppukoulua.... tuntuu että tosi nopeasti "kyllästyy". Eli siis ihan perheen kesken menemisten lisäksi ollaan käyty erilaisissa kouluissa, hiihtokoulua, luistelukoulua, ratsastuskoulua.... Ne ovat 30 min- 60 min. No se 30 min vielä juuri ja juuri menee mutta ei tosiaan esim tunti.
Ihan hyvin pärjää ja osaa mutta se kiinnostus ei vaan pysy kauaa. Eikä ole mitenkään kovin kiinnostunut.
Onko tässä iässä täysin luonnollista? Ja ei ole ollut mitään monta harrastusta per vko, vaan aina vain yksi per vko kerrallaan.
Kaikista mieluiten touhuaa lelujen kanssa, eli siis leikkii joko meidän kanssa, itsekseen tai kamujen kanssa.
Lisäksi monella tuntuu olevan että tyyliin 1-vuotiaasta lapsi on jostain tietystä liikunnasta kiinnostunut, toinen vain potkii palloa, toinen heiluu mailan kanssa. Meidän veijarilla ei koskaan ole sellaista ollut, paitsi no yksi intohimon kohde, eli kaikki autolelut, niihin on aivan hulluna, ollut aina.
Vastaukset 1
Vanhimmat
selvästikin välität pojastasi todella paljon ja haluat hänelle parasta. on hienoa, että olet antanut hänen tutustua eri lajeihin. mielestäni on hyvä, että vanhemmat vievät lapsia harrastuksiin, mutta pakottaa ei kannata. poikanne on varsin nuori ja nimenomaan LEIKKI-IKÄINEN, sanan varsinaisessa merkityksessä! ei ole millään tavalla luonnotonta, jos lapsi tykkää leikkiä! toiset lapset leikkivät mieluummin leluilla, toisille esim. temppujumppa tai liikkari on se "leikki". poikanne on kovin nuori, eikä ole välttämätää vielä löytänyt sitä intohimon kohdetta liikunnan saralla. Välttämättä hän ei koskaan sitä löydäkään, mutta yleensä into ja palo urheiluun syttyy siinä kouluiän aloitusaikoina tai alakoulussa. 4-vuotias on löytöretkeilijä, jonka pitääkin antaa kokeilla uusia juttuja, mutta ei missään nimessä vaatia valitsemaan sitä omaa lajiaan vielä.
voitte ihan hyvin pitää pikku tauon harrastuksissa. saattaa olla, että poika jossakin vaiheessa sanoo, että hei äiskä haluaisin kokeilla skeittausta tai tuo taitoluistelu näyttää mukavalta. silloin voit käyttää tilaisuutta hyväksesi ja ohjata lapsen lajia kokeilemaan.
liikuntaa ei silti pidä unohtaa. ulkoilkaa, leikkikää pihalla, käykää laskemassa mäkeä, luistelkaa, hiihtäkää, potkikaa palloa, mutta OMAN PERHEEN KESKEN! 4-vuotiasta ei kannatakaan viedä ensimmäistä kertaa luistimet jalkaan saatuaan luistelukouluun. luistelua voi mainiosti harjoitella ulkojäällä isän ja äidin kanssa, ja siinä lomassa voi vai leikkiä autoilla jos tykkää ;) leikki-ikäisen liikunta pitää olla nimenomaan leikkiä ja pieniä pätkiä kerralla, useasti päivässä. erilaisten lajikoulujen aika tulee siinä 5-8-vuotiaana, täysin lapsesta riippuen. siihen saakka voi loistavasti harjoitella leikinomaisesti perheporukalla. 4-vuotiaalle 30 min voi olla pitkä aika luistimet tai sukset jalassa tai temppujumpassa omaa vuoroa odottaessa.
tsemppiä!