Olipa kerran hiihtäjä, joka hilpeänä hiihteli Härkösselälle avattuja upeita latuja. Hohtava hanki, kuura puissa, suksen suihketta, sauvan iskua... Valitettavasti tämä taitaa muuttua toiveajatteluksi. On ihmisiä, joilla ei ole silmiä nähdä, korvia kuulla, ihoa aistia, järkeä käyttää... Ihmisiä, jotka saavat nautintonsa pakokaasun katkusta, moottorin ulinasta, luonnonrauhan tuhoamisesta, silmittömästä vauhdista, koskemattoman lumihangen raiskaamisesta moottorikelkoillaan. Valitettavasti siinä huumassa ei kait sitten ehdi ajatella edes sitä, että mihin sen rakkineensa ohjastaa. Vaikka sitten suoraan latureitistölle. Lumi vaan pölisee jumalattoman metelin säestämänä ja hiihtäjäparka saa vain toivoa ettei jää moottorikelkan päälleajamaksi.
No, pointtini on: moottorikelkat pysykööt moottorikelkkareitistöllä. Ei niitä tarvita joka järvenselälle ja peltoaukealla: sellaisiakin arvoja on kuin luonnonrauha, koskematon lumi, raikas ilma... Moottorikelkat ovat hyviä työvälineita ihmisille, jotka tarvitsevat niität työssään. Ne, jotka haluvat moisten turhakkeiden selässä viettää vapaa-aikaansa, pysykööt todellakin niille varatuilla reiteillä eikä kaikille kansalaisille varatuilla laduilla.
Tänään kävi juuri näin, puolen päivän jälkeen, että Kalevin kierroksen latu oli ollut moottorikelkkaratana. Oli sitä sitten mukava hiihtää takaisin päin pitkän hiihtolenkin loppupuolella.
No, pointtini on: moottorikelkat pysykööt moottorikelkkareitistöllä. Ei niitä tarvita joka järvenselälle ja peltoaukealla: sellaisiakin arvoja on kuin luonnonrauha, koskematon lumi, raikas ilma... Moottorikelkat ovat hyviä työvälineita ihmisille, jotka tarvitsevat niität työssään. Ne, jotka haluvat moisten turhakkeiden selässä viettää vapaa-aikaansa, pysykööt todellakin niille varatuilla reiteillä eikä kaikille kansalaisille varatuilla laduilla.
Tänään kävi juuri näin, puolen päivän jälkeen, että Kalevin kierroksen latu oli ollut moottorikelkkaratana. Oli sitä sitten mukava hiihtää takaisin päin pitkän hiihtolenkin loppupuolella.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mistäs niitä kelkkareittejä pirkanmaalta löytyy?
Pirkan taival - kartassa on ainakin merkitty yleisiä kelkkauria. Tällasta karttaa kannattaa kysyä ainakin Virroilla liikuntatoimistosta.
Virroilla ajellaan moottorikelkoilla, mopoilla ja autoilla ihan missä huvittaa, kuten kevyenliikenteen väylillä, toisten pihoilla ja varsinkin jäälle tehdyillä hiihtoladuilla.
Tämä kait kuuluu Virroilla vallitsevaan ns. kulttuuriin vai olisiko puhdasta ilkivaltaa.
Tietenkin vallatomuus rehoittaa kun ei ole mitään valvontaa virkavallan taholta.
Muuten samaa mieltä kelkkakäyttäytymisestä mutta ihmetyttää tollanen luonnon omiminen. Koskematon hanki...eihän se ole koskematon hiihtäjänkään jälkeen. Mikäs oikeus se on hiihtäjälläkään omia hienoa luontoa. Ahdasmielisiä tollaset räksyttäjät, oma juttu on oikein ja muut sontaa. Noilla on yleensä ongelma elämässään jossain muulla aleella ja sitte ne purkaa sen muihin ja saa hyvän olon...
Hiihtäjillä on oikeus omia virallisilla hiihtoreiteillä oleva hanki ja kelkkailijoilla heille tehdyt reittinsä ja niiden hanki. Kelkkailijoilla ei ole oikeutta mennä kelkkoineen sellaseen hankeen mihin heillä ei ole oikeutta eli esim. jos ei ole maanomistajalupia. Jos mennään luvattomille alueille niin sit on varmaan todellisia ongelmia väärinkäyttäjällä ja hakeutukoot hoitoon.
Järvien jäät ovat yhteisiä alueita. Niillä saa ajella rauhassa kelkoilla.
ELY-keskukselta voi hakea kieltoa jos siltä tuntuu.
Latu ja kelkkareitti menee jonkin matkaa päällekkäin, koita nyt muija vaan sopia sekaan.