Onko ketään päässyt esiintymiskammosta?? Mulla on ihan ´hirveä esiintymiskammo joka pahenee koko ajan. Saan nyt reseptillä jotain lääkettä (en muista nimeä) jonka pitäisi helpottaa esiintymistilanteissa. Onko kokemusta?
Esiintymiskammo!!
kitty
2622378
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
oon kärsiny esiintymispelosta osittaisesta sosiaalisestakammosta n. 4v. Olen 3v. käyttänyt lääkettä joka on auttanut mutta en ole päässyt asian yli vaikka on ollut esiintymistilanteita yms. Pian menen privatix leikkaukseen (kallis!!!) jonka toivon muuttavan elämääni paremmaksi. Sen jälkeen katsotaan miten asiat lähtevät sujumaan. Tsemppiä sulle, älä jää yksin pelon kanssa vaan puhu siitä!
Kysyin kerran yhdeltä tytöltä miten hän on päässyt irti esiintymiskammosta joka hänellä oli aika vahvasti.
hän sanoi että hän ottaaa roolin päälle, kuvittelee olevansa jokin julkkis ja silloin häipyy kammo , minua niin nauratti ja kysyin kuka hän on,roolissaan.
Sanoi toisinaan olevansa vaikka Katri Helena ja en muista kuka se toinen julkkis oli.
Mutta ihmettelin hänen kekseliäisyyttään .
Hän selitti että vastaus on looginen. Esim oikeat julkkikset ovat myös tosi hermona ennen esiintymistään vaikka näytelmissä , joskus niin hermona että oksentavat ennen lavalle menoa. Mutta koska he eivät esitä itseään vaan rooli karaktääriä niin hermostuneisuus katoaa .
Siis kun hän piti esim esitelmää niin hän kuvitteli olevansa jokin muu ainakin siihen asti kun pääsi alkuun ja sitten ei enää hermostuttanutkaan .
Tämä nuori tyttö oli kovasti kekseliäs , ja myöhemmin hän meni teatterikoulun ja sanoi että vaiva on kokonaan poissa . Enn tiedä pystyisinkö minä ajattelemaan olevani jokin muu mitä olen, mutta hänellä se auttoi joka esiintymisen alku minuutit .
Niin että usein ihminen jotenkin löytää oman tyylinsä näihin vaivoihin . Esiintymis pelko ei ole mitenkään kivaa, mutta kaikki tietävät että kun vaan haastaa oman itsenä niin se menee ohitse.
Esiintymis- ja muihinkin pelkotiloihin mulla beettasalpaaja Propral 40 mg....tämä lääke on hyvä ja edullinen noihin tilanteisiin...tasaa sykkeen ja pitää sen vakaana...suosittelen jos toisena vaihtoehtona on pelko ajautua paniikkihäiriö tilanteeseen
Se oli just se lääke jota mulle määrättiin. Toivottavasti siitä on apua. Joudun nimittäin pian tilanteeseen jossa sitä todella tarvitsen.
käytän itse samaa lääkettä mut oon ruennu miettiin et mikä neuvoks myöhemmin ku haluaisin lapsia? millä sitte selviää kaikista pakollisista tilanteista? eihän niitä voi paetakkaan...
niin meinaan vaan ku eihän niitä saa käyttää raskauden aikana
Beetasalpaajat auttavat vain lievissä jännitystiloissa, vakavimmissa häiriöissä tarvitaan tehokkaampia lääkkeitä.
nii et mitähän lääkkeitä tarkotat niillä "vahvemmilla"??
Tärkeetä on ottaa nuo hommat urheilun kannalta. Tavallaan kyse on kivun voittamisesta, kuten urheilussa. Harrastatko urheilua? Jos et, kannattaa aloittaa, koska siinä voi näppärästi harjoitella kivunsietoa. Pikkuhiljaa kipukynnys nousee.
Tärkeetä on myös opetella psyykkaamaan itseään ennen tilanteita. Sano itselles, että "rakastan tätä" sydämes pohjasta. Elämässä pitää olla jännitystä, muutenhan on tylsää. Pelkoa kohti pitää mennä, ei juosta karkuun. Jos juoksee karkuun, se alkaa vainoamaan, kunnes se kasvaan niin suureksi, että asialle täytyy tehdä jotain. Suosittelen tuota urheilunäkökulmaa. Se toimii pikkuhiljaa.
Kannattaa myös listata vaikka paperille syitä, miksi et jännitä ja miksi itse asiassa rakastat jännitystä. Luit oikein. Ei missään tapauksessa kannata kelata mielessään, "miks mä jännitän", koska silloin lokeroit itsesi "jännittäjäksi" ja lokerosta on vaikea päästä pois. Jos olet lokerossa, järjestät elämäsi olettaen, että olet et pidä jännityksestä. Siitä seuraa kaikkea negatiivista etkä siten opi voittamaan pelkoasi.
Pelon voittamisesta saa hienot kicksit! Elämä on huumetta! Kannattaa aina keksiä jännää tekemistä!
Lisää ideoita kirjasta "unstoppable confidence". Etsi Amazonista www.amazon.com
PS. Olin ennen itse paniikinomainen jännittäjä. Koko ajan menee paremmin, ja olen pikkuhiljaa oppinut pitämään kickseistä, joita esiintymisestä saa. Valitettavasti vaan kicksit heikkenevät, kun totun ennen pelkäämiini tilanteisiin.
On menossa korkeakouluopinnot päin persettä, kun en pysty esiintymään. Tässä ollaan kotona, vaikka pitäisi olla viestinnän tunnilla. Ei hyvältä näytä.
Mops!
Tiedän hyvin kyllä mistä puhutte. Mulla on itellä ollut just sama homma täs muutaman vuotta ja siis oon karttanu tilanteita joissa pitäny esiintyy ja oireet ollu paniikkihäiriön tapaisia. Nyt kuitenkin ku oon uudessa opiskelupaikassa alkaa helpottaa. Johtunee siitä kun luin näitä juttuja seurasin muita ihmisiä ja lopetin esiintymispelon häpeämisen. Ennen kaikkea otin asian puheeksi. En minkään ammattiauttajan kanssa vaan ihan oman perheen. Kyselin myös kavereilta heidän esiintymisistään. Tajusin että kaikki jännittää, osalla se vain näkyy paremmin kun toisilla. Helpotti kun uskaltaa myöntää asian lähipiirilleen ja itselleen ja lopettaa häpeilyn!Päätin vaan tehdä rohkeasti sen minkä täytyy ja ajattelin bäkuppina lääkkeitä, jos ei auta. Näin tämä alkoi helpottaa (edelleen jännitän mutta kukapa ei!). kokeilkaas joskus just pidin puolen tunnin esitelmän 30hengelle vieraalla kielellä ja hyvin meni. Toivon että tämä auttaa jotakin.
kylläpä vaan mun perhe ja kaverit ja vaikka ketkä tietää et jännitän iha hirveesti, mut ei oo helpottanu yhtää, mulla ehkä pikemminkii on vielä pahentunu.
Mulla on kans todella kova esiintymispelko/kammo. Vituttaa kun lukiossa on pakko pitää aika paljon esitelmiä. Yleensä ne on aika noloja kokemuksia, kun ääni värisee ja puhuminen ei vain jostain syystä onnistu. Äidinkielessä pakollisen puheen pitäminen on aivan älyttömän kova paikka. Esityksen jälkeen on todella vapauttava ja rento olo, meni se sitten miten tahansa, mutta itse esityksen pitäminen on uskomattoman vittumainen kokemus. Opettajien olisi syytä vähentää esiintymisten määrää. Eivät taida tajua että kaikille se ei ole niin helppoa.
juu.. sama juttu! auttaa vähän ainakin mulla, kun kirjottaa sana sanalta tekstin jonka aikoo lukea ylös . jos menee paniikkiin, voi lukea suoraan paperista... kun mulla se ongelma esiintymisissä, et haluan mahd. nopeasti tilanteesta pois, ja "vähän karsin" sanomisiani... jälkeenpäin harmittaa! pikkuhiljaa kun tottuu, kattoo paperista aina vähemmän ja vähemmän!
Mulla oli hillitön esiintymiskammo. Lukio ja korkeakoulu tuli kuitenkin käytyä. Nyt olen pakottanut itseni esiintymään. Aloita pienemmistä ympyröistä ja jatka haastavampiin.
-Opettele esityksesi erittäin hyvin ennen esitystä kaikessa rauhassa. Kun tiedät mistä puhut niin olet ikäänkuin tilanteen herra.
-Ota propralia jos sydän jyskyttää yms.
Onnistuneiden kertojen jälkeen huomaat esiintymiskykyjesi parantuvan ihan itsestään ja etukäteishermoilu jää pois sekä myös lääkkeet. Joillakin ihmisillä esiintymiskyky on luontaista, mutta muutkin voivat tulla siinä hyviksi harjoittelemalla. Tsemppiä, kyllä se siitä!
niin, mitäs sitten kun ei enää laput edes auta koska luookan edessä seistessä ei saa sanaakaan suustaan, on tosi paha olo, huimaa ja tärisee ja sydän hakkaa jne? ei auta vaikka olisi koko esitys paperilla.
tiedän että jännitän esiintymistä, joten sain opettajalta luvan pitää sen pelkästään hänen ollessa luokassa. en jännittänyt kovin pahasti ennen esitystä, koska ajattelin että se olisi ihan helppoa kun ei ole 30-40 muuta kuuntelijaa. mutta kun menin eteen, ei esityksen pidosta tullut sitten mitään..
lääkkeitäkö, vai mitä seuraavaksi? olen kokeillut suunnitella ja jättää suunnittelematta ja ajatella kuuntelijoille kärsät naamaan yms. eikä mua todellakaan kiinnosta vaikka ne naurais tai näin. luulin että tää olis jo tulossa helpommaks..
hevonkuuseen.kyllähän lääkkeillä voidaan tasata syke ja tehdä kaikkea muutakin,mut ei se esiintymiskammoa pois vie.lääkkeillä saadaan vaikka mitä aikaseks esim. viagra , hetken se pystyssä pysyy mut se on vaan se yks hetki,sama on tällä sykkeen tasaajalla,se on vaan se hetki.
se on ihan hyvä että vähän ennen esitystä tai puhetta jännittää.
1.käy paljon julkisilla paikoilla.
kaupoissa,otteluissa...
kaupassakin voit jutella myyjän kanssa tai vaikka ventovieraan ihmisen.
2.esiinny.
esiinny niin paljon kuin mahdollista.esiintymällä se pelko lähtee.
3.ole oma itsesi.
miks lavalla pitäisi jännittää,jos olet oma itsesi?
4.nolaa itsesi.
kun nolaat itsesi,osaat hyväksyä itsesi sellaisena kuin olet.
näillä ohjeilla sun itsetunto nousee ja esiintymiskammo vähenee muttei katoa kokonaan.
olen opettanut itseni ja monia muita olemaan oma itsensä ja pääsemään pois pahimmasta esiintymisjännityksestä.tsemppiä
Pelkään kaikkia esiintymistilanteita aivan hirveästi. Koko touhu alkoi useita vuosia sitten, kun koulussa pidettiin esitelmä muun luokan edessä. Aikaisemmissa esityksissa minulla ei ollut mitään ongelmaa, mutta tämä kyseinen meni pahasti metsään. Ei esitelmässä itsessään sinäänsä mitään vikaa ollut, mutta kun sen loputtua jäätiin luokan eteen seisomaan ja vastailemaan kysymyksiin alkoi naamani nykiä joka suuntaan enkä pystynnyt hallitsemaan tilannetta. Yritin nojailla eteen ja taakse ja pitää kasvoja peitossa ( :D ) ja tilanne tuntui kestävän ikuisuuksia, koska opettaja huomasi reaktioni ja esitti minulle jatkokysymyksiä. Siitä asti naamani on nykinyt jokaisessa tilanteessa ja joudun esimerkiksi tunneilla keskittymään koko ajan siihen että pidän naamani peruslukemilla: jos yritän hymyillä vaikkapa jollekkin hauskalle jutulle alkavat poskeni ja luomeni samantien lepattamaan, mistä seuraa punastuminen, hikoilu ja vapina sekä muut fyysiset oireet. Kun opettaja sanoo koulussa että 3 viikon päästä pidetään esitelmä, niin siinä samassa lankeaa minulle 3 viikon stressi ja naama nykii perkele kotonakin. Monet kaverisuhteet ja -porukat olen tämän vaivan seurauksena menettänyt, kun en uskalla lähteä mukaan muiden touhuihin. Toivoisin että voisin vielä joskus soittaa esim kitaraa muiden kuullen, olla aktiivisesti mukana keskuteluissa kavereiden kanssa ja alkaa elää ilman pelkoa. Suuria haaveita, mutta tavoittelemisen arvoisia kuitenkin.
Hei,
itselläni on vuosia ollut esiintymisjännitystä. Sydän takoo, kädet ja koko kroppa saattaa vapista, ääni värisee. Tilanteita, joissa piti esiintyä ja olla esillä alkoi tulla enemmän ja enemmän, ahdistus kasvoi sitä mukaa. Lopulta hain apua työterveyslääkäriltä. Hän kirjoitti reseptilääkettä nimeltä Ranoprin 40 mg.
Tästä sain kovasti apua näihin fyysisiin oireisiin ja se ahdistuskin hieman helpotti. Esiintyminen helpottui ja sain itsevarmuutta takaisin.
Lääkettä on pakkauksessa 100 kpl, niitä otetaan ennen esiintymistilannetta 1 tabletti 1 - 2 kertaa päivässä. Lääke (100 kpl) maksoi kelakorvaus huomioon otettuna 9,07 €. Pieni raha mielenrauhasta!
Ranoprin on siis sama lääke kuin Propral.
Saako ranoprin lääkettä tarv. käyttäää raskaana? Kokemuksia?
paskaahan nämä kaikki esitelmien pitämisen on, todella monella vaikeeta näitten juttujen kans eikä monikaan opettaja tajua sitä..
vitusti vaan mömmöjä naamaan ennen esitelmää! mitäs vitun väliä sillä on vaikka se on hetkellistä niinku joku sanoi aikasemmin? eihän ne esitelmätkään loputtomia kestä, hetken vain :D
pimeitä mömmöjä vaan hommaamaan jos ei jaksa lekurille asti lähtä valittaan. :)
Olen opettaja joka kärsii esiintymispelosta. Pienempänä olin innokas esiintyjä mutta viimeisen 15 vuoden aikana tilanne on jostain syystä muuttunut huonommaksi. Jännitin työpaikkahaastatteluissa niin että penkki tutisi, mutta sain kuin sainkin työpaikan jossa olen ollut toistakymmentä vuotta. Töissäni joudun esiintymään jatkuvasti, lasten edessä ei ole ongelmia mutta vanhempainillat ovat hankalia. Aiemmin kehittelin keinoksi tehdä pari PowerPoint diaa, joita vanhemmat katselivat samalla kun aloitin puhumaan. Näin pääsin vauhtiin ja loppuilta meni aina hyvin. Mutta itse ongelma eli jatkuvasti taustalla ja parin pahan epäonnistumisen jälkeen kävin lääkärissä, joka kirjoitti propralia. Nyt ei pumppu tule rinnasta ulos kun puhun, jolloin olen varmempi esiintyjä. Pahimpia tilanteita olivat ne jolloin joudun odottamaan vuoroani ennen kuin jouduin puhumaan. Itse en tämän vuoksi koskaan luetuta ketään jonossa, enkä pakota pitämään luokan edessä esitelmää. Kannustan rohkeuteen ja kerron omasta esimerkistäni.
Toivon että tästä on jollekin apua!
voi jeesus! en ole päässsyt siitä kammosta mihinkään, enkä pääse. aina ääni värise ja hyperventiloin, kun pitää vähänkin esiintyä, vaikkakin tutuille ihmisille. pohjautuu varmaankin kansakouluajoille, kun opettaja luetutti meillä kaikki läksymme ääneen tunnilla. pelkäsin aina, koska on mun vuoroni. minusta tuli kauhea jännittäjä.
Tää on kirjoitettu TODELLA myöhään,mutta itselläni oli myös esiintymiskammo,mutta pääsin siitä yli ilman lääkkeitä. : D
Joskus ne lääkkeet voi olla paikoillaan.Ite olen työkyvyttömyyseläkkeellä koska jännittäminen ja pelot oli ammattikoulussa jatkuvasti läsnä.
Miksi ihmeessä amiksessa esiinnytetaan. Suorittavan tason Työt kuitenkaan harvemmin vaatii mitään luennointia. Amiksen voi valita juuri siksi ettei näe itsessään taipumusta moiseen. Sitten jos iän myötä tämä lahja puhkeaa kun sen ehtii kyllä hyödyntää vaikkapa alan vaihdolla. Nuoria pistetään liian koville turhan päitten.