Kongolainen mies yrittää saada kiistellyn Tintti-sarjakuvakirjan pannaan hahmon kotimaassa Belgiassa, kertoo BBC. Bienvenu Mbutu -nimisen miehen mukaan Tintti Kongossa -kirja antaa mustista kehittymättömän kuvan. Mbutun mielestä kirjassa esimerkiksi pieni musta apupoika esitetään tyhmänä.
BBC:n mukaan oikeuden on nyt päätettävä saako kirjaa enää myydä Belgiassa vai pitäisikö sarjakuvaan laittaa varoitus sen sisällöstä. Tintti-kirjoja on useasti kritisoitu niiden tavasta kuvata rotuja stereotyyppisesti. Kolme vuotta sitten Tintti Kongossa -kirja yritettiin saada pannaan Britanniassa. Sarjakuvaa myydään edelleen, mutta sitä saa nykyisin aikuisille tarkoitettujen kirjojen osastoilta ja kirjoissa on varoitus loukkaavasta sisällöstä.
http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/8648031.stm
BBC:n mukaan oikeuden on nyt päätettävä saako kirjaa enää myydä Belgiassa vai pitäisikö sarjakuvaan laittaa varoitus sen sisällöstä. Tintti-kirjoja on useasti kritisoitu niiden tavasta kuvata rotuja stereotyyppisesti. Kolme vuotta sitten Tintti Kongossa -kirja yritettiin saada pannaan Britanniassa. Sarjakuvaa myydään edelleen, mutta sitä saa nykyisin aikuisille tarkoitettujen kirjojen osastoilta ja kirjoissa on varoitus loukkaavasta sisällöstä.
http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/8648031.stm
Vastaukset 1
Vanhimmat
Totta puhuen Tintti Afrikassa on nykynäkökulmasta hyvin rasistinen. Oman synkän sävyn sille antaa se, mitä nykyisin tiedämme Belgian siirtomaaisännyydestä Kongossa.
Mutta sarjakuvan kieltäminen sen vuoksi menee vähän yli ymmärrykseni. Tintti Afrikassa antaa hyvän kuvan kuvaamansa aikakauden länsimaisesta ajattelutavasta. Eikö ole parempi, että sarjakuva pysyy markkinoilla muistuttamassa meitä siitä, miten joskus on ajateltu kuin lähteä sensuroimaan? Sensuroiminen vain kääntyisi itseään vastaan. Voihan albumeihin olla syytä lisätä joku varoitusteksti rasistisesta sisällöstä ja ehkä jonkinlainen lyhyt historiikki Belgian siirtomaaisännyydestä.
Muistelen lukeneeni, että Herge oli ensimmäisiä albumeita tehdessään hyvin kolonialistinen aatteiltaan, mutta Sinistä lootusta tehdessään hän matkusti henkilökohtaisesti tarinansa tapahtumapaikoille ja se reissu avasi hänen silmänsä sille, että on muutakin kuin kolonialistinen näkökulma. Samalla reissulla muistelen hänen tavanneen nuoren kiinalaisen, joka toimi Sinisessä lootuksessa esiintyvän Tsangin esikuvana.
Loppujen lopuksi Tintti on kuitenkin kaikissa seikkailuissaan aina puolustanut heikompaa totalitarismia vastaan.
Jos lähdetään sensuurilinjalle, niin herää aina kysymys, että mitä kielletään seuraavaksi? Vanhat lännen elokuvatko, joissa intiaanit ovat aina stereotyyppisen pahoja?