Onko kukaan onnistunut säilyttämään suhdetta appivanhempiin eron jälkeenkin?
Avomieheni jätti minut reilun kahden vuoden seurustelun jälkeen. Hänen perheensä on ottanut minut alusta alkaen mielettömän hyvin vastaan, hyväksyivät heti perheenjäseneksi. Heidän luonaan minulla on ollut hyvä olla. He ovat olleet mielettömän ihania ja ystävällisiä, olen heille niin paljosta velkaa.
Ero on minulle hirvittävän kova paikka, eikä asiaa paranna se, että upean miehen lisäksi menetän parhaat mahdolliset appivanhemmat....
Voiko yhteydenpito ja ystävyys onnistua? Kokemuksia?
Avomieheni jätti minut reilun kahden vuoden seurustelun jälkeen. Hänen perheensä on ottanut minut alusta alkaen mielettömän hyvin vastaan, hyväksyivät heti perheenjäseneksi. Heidän luonaan minulla on ollut hyvä olla. He ovat olleet mielettömän ihania ja ystävällisiä, olen heille niin paljosta velkaa.
Ero on minulle hirvittävän kova paikka, eikä asiaa paranna se, että upean miehen lisäksi menetän parhaat mahdolliset appivanhemmat....
Voiko yhteydenpito ja ystävyys onnistua? Kokemuksia?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Voihan se noin muuten onnistua, onhan sitä ihmisellä vaikka minkämoista ystävää olemassa ties mistä kautta. Ongelma tulee useimmiten siinä vaiheessa kun entisesti löytää uuden kumppanin, sen jälkeen alkaa vänkääminen hänen puoleltaan, että miten sinä roikut edelleen miehessä hänen vanhempiensa kautta...koska vaikka ystävyys ja kemioiden kohtaaminen ystävämielessä ovat aivan normaaleja asioita, niin luonnollisestikin ne ovat asemastaan epävarman uuden tyttiksen mielestä vain juonittelua ja uhkaa.
Laittaa miulle joka joulu kortin ja ollaan viestein toisinaan yhteydessä. Ollaan tavattu muutamia kertoja eron jälkeen (josta on siis 8 vuotta). Asutaan melko kaukana toisistamme. Hää on kuitekii miu lapsen toinen mummo, et senki puolesta ollaan yhteydessä. Vaikka en mie sen mummon tapaamisista huolehi, sen hoitaa exä.
Ja miulla on siis uus puoliso. Tää ex-anoppi on käyny mein asunnossa, samaan aikaan ko exä oli muksua hakemassa. Ei se siis oo mikää este, vaikka uuvet puolisot tuleeki kuvioon mukaan.
Jos siusta tuntuu et voit ystävystyä appivanhempien kanssa, ni kylhä se onnistuu vaikka ootki eronnu heiän lapsesta. Ei sitä miestä tartte sekottaa siun ystävyyssuhteisiin.
pitääkin pitää yhteyttä;) Mulla 2 ex:ää ja molempien vanhempiin on aina ollut ja tulee olemaan hyvät välit.
Meillä on juhlittu lähinnä lasten synttäri-/rippijuhlat sekä entisen miehen perhe, että silloisen. Kaikki olemme tulleet juttuun erojen jälkeen.
Nyt hieman aikaa eronneena toisesta liitostani, josta 2 lasta, avoanoppini pyysi kutsun jo tuleviin häihini, vaikka ei uutta miestä vielä ole edes näköpiirissä.
Miksi ihmeessä täytyisi erotessa jättää kaikki taakseen?
Ihmiset jotka ovat joskus pitäneet yhtä, ovat kenties ystävystyneet, eikä niitä välejä tarvitse särkeä, vaikka kuinka tulisi uutta "ystävyyttä" kuvioihin.
En oikein ymmärrä joidenkin ajatusmaailmaa. Itselläni 5 lasta, 2/3 ja olempien isien kanssa olemme aina tulleet juttuun, sekä ex appivanhempien.
Miksi pitäisi heittää kaikki vanha taakseen erotessa? Lapset kuitenkin on ja pysyy. sekä heidän lapsensa jne...
Eli viestin aloittajalle toivotan jatkossakin hyviä välejä ex appivanhempiin;)
Hieman niinkuin Juicen biisin sanoin "Ollaan ihmisiksi".
Sen toki ymmärrän, että yhteyttä pidetään, kun on näille appivanhemmille lastenlapsiakin saatettu maailmaan. Se on toki luonnollista.
Oma tilanteeni vaan on se, että lapsia emme ehtinyt miehen kanssa hankkia... Joten onko kokemuksia tällaisesta tilanteesta ja yhteydenpidon jatkumisesta? Lapsien varjolla en siis voi kylään mennä ;)
ja juttele asiasta exäsi kanssa niin et tarvitse varjoa ollenkaan. Mitä avoimempaa ystävyytesi on sitä paremmin kaikki osapuolet ottavat sinut vastaan. Jos taas haluat olla heidän kanssaan ystävä vain sen takia että näkisit exää kaikissa kissanristiäisissä niin paha sinut periköön...
AVOIMUUTTA!