Tää on vähän kumma juttu josta kirjoitan.
Luin alempia viestejä enkä sieltä oikein saanut vastausta joka askarruttaa mieltäni.
Minulla oli kolme tätiä, joista nyt vuosien saatossa kaksi ovat kuolleet.
Jäljellä on tätini joka sairastaa Parkinsonia, nyt jo meneillään kymmenes vuosi. Hän on iältään 65v.
Vuosi sitten hän meni niin huonoon kuntoon että kotona asuminen oli mahdotonta.
Äitini on taas loistokunnossa ja dominoi koko palettia kuin konsanaan pelin johtaja.
Nyt minulta on ovelasti evätty pääsy tätini luokse.
Hieno kysymyskin kuuluu: miksi?
Rahasta ei ole kysymys.
Äitini jankuttaa jokaiselle joka jaksaa kuunnella että sisarensa älykkyyden taso on alentunut, eikä sitä ja sen juttuja tarvitse ollenkaan kuunnella.
Eikä muista mitään ja on tyhmä. (!)
Puhelimessa kuitenkin tätini on jokseenkin muistavainen ja omanlainensa.
Täti kertoo halustaan muistella vanhoja, mutta äitini kieltää sen erittäin jyrkästi.
Äitini siis pelkää sisarensa pulputtavan vanhoja juttuja, jotka ovat mahdollisesti arkoja hänelle itseleen?
Muisti ei mene, onko se niin?
Harmitus on valtava kun syyllistetään minun suuntaani kun en käy siellä. Mutta kun en voi.
Aina kun yritän mennä, soitan puhelimella ja yritän sopia aikaa niin se ei sovi milään.
Tätini selvästi on saanut ohjeet hylätä vierailuni.
Sitten saan taas omalta äidiltäni jatkuvasti noottia kun en mene.
Olen kertonut sen seitsemän kertaa että olen yrittänyt mennä, mutta vastaus on outo:
" mitäs minulle sitä selvität".
Surkeus sentään.
Mitä te tekisitte?
Luin alempia viestejä enkä sieltä oikein saanut vastausta joka askarruttaa mieltäni.
Minulla oli kolme tätiä, joista nyt vuosien saatossa kaksi ovat kuolleet.
Jäljellä on tätini joka sairastaa Parkinsonia, nyt jo meneillään kymmenes vuosi. Hän on iältään 65v.
Vuosi sitten hän meni niin huonoon kuntoon että kotona asuminen oli mahdotonta.
Äitini on taas loistokunnossa ja dominoi koko palettia kuin konsanaan pelin johtaja.
Nyt minulta on ovelasti evätty pääsy tätini luokse.
Hieno kysymyskin kuuluu: miksi?
Rahasta ei ole kysymys.
Äitini jankuttaa jokaiselle joka jaksaa kuunnella että sisarensa älykkyyden taso on alentunut, eikä sitä ja sen juttuja tarvitse ollenkaan kuunnella.
Eikä muista mitään ja on tyhmä. (!)
Puhelimessa kuitenkin tätini on jokseenkin muistavainen ja omanlainensa.
Täti kertoo halustaan muistella vanhoja, mutta äitini kieltää sen erittäin jyrkästi.
Äitini siis pelkää sisarensa pulputtavan vanhoja juttuja, jotka ovat mahdollisesti arkoja hänelle itseleen?
Muisti ei mene, onko se niin?
Harmitus on valtava kun syyllistetään minun suuntaani kun en käy siellä. Mutta kun en voi.
Aina kun yritän mennä, soitan puhelimella ja yritän sopia aikaa niin se ei sovi milään.
Tätini selvästi on saanut ohjeet hylätä vierailuni.
Sitten saan taas omalta äidiltäni jatkuvasti noottia kun en mene.
Olen kertonut sen seitsemän kertaa että olen yrittänyt mennä, mutta vastaus on outo:
" mitäs minulle sitä selvität".
Surkeus sentään.
Mitä te tekisitte?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Minä menisin ilman muuta tätiäni tapaamaan, ilman mitään sopimista etukäteen. Ei tietoa äidille, eikä tädille etukäteen. Paljon aikaa kannattaa varata. Antaa tädille rauhallisen tilanteen keskutella siitä, mitä hän haluaa. Koska, kokemuksesta oppineena, kannatta kysyä silloin, kun henkilö on vielä jotakuinkin elossa. Voi tulla pötyä, mutta voi tulla myös totuuksia, uskoa pitää maalaisjärkeä käyttäen. Ei kun matkaan hus hus!