Isälläni todettiin jo noin 5-vuotta sitten lievä Alzheimerin tauti. Tauti eteni aluksi todella hitaasti, mutta nyt viime keväänä tulimme siihen pisteeseen, että päätös hoitokotiin siirtymisestä oli tehtävä.
Viimeisien kuukausien aikana isän vointi on heikennyt rajusti.
Nyt isällä on harhoja, puhuminen on korkeintaan parin sanan lauseita, kaikki on hukassa kokoajan ja hän on alkanut puhumaan "kotiin" lähtemisestä. Myös pukeminen, wc-käynnit, peseytyminen jne. onnistuvat vain vaivoin avustettuna. Liikkuminen on huonoa.
Itse ainoana lapsena asun noin 200 km päässä ja siksi tapaakin isääni vain noin 2 krt/kk. Olin ajatellut, että ottaisimme isän jouluksi tänne meille. Nyt on kuitenkin alkanut pelottaa; miten yöt (tekee alleen aina satunnaisesti) menee, miten wc-käynnit, peseytymiset? Ja miten uskallamme itse nukkua, koska kotonamme paljon rappusia (tippumisvaara)? Ja kieltämättä itsekkäästi ajattelen, että miten lastemme iloiselle joululle käy, jos äiti ja isä käyttävät kaiken energiansa paapasta huolehtimiseen? Toisaalta tuntuu aivan kamalalta jättää isä hoitokotiinkin, olemmehan aina viettäneet joulun yhdessä. Ja isän haku päiväksi tarkoittaisi 400 km ajelua jouluaattona.
Onko muita, joilla samanlaisia ongelmia? Miten olette ratkaiseet?
Viimeisien kuukausien aikana isän vointi on heikennyt rajusti.
Nyt isällä on harhoja, puhuminen on korkeintaan parin sanan lauseita, kaikki on hukassa kokoajan ja hän on alkanut puhumaan "kotiin" lähtemisestä. Myös pukeminen, wc-käynnit, peseytyminen jne. onnistuvat vain vaivoin avustettuna. Liikkuminen on huonoa.
Itse ainoana lapsena asun noin 200 km päässä ja siksi tapaakin isääni vain noin 2 krt/kk. Olin ajatellut, että ottaisimme isän jouluksi tänne meille. Nyt on kuitenkin alkanut pelottaa; miten yöt (tekee alleen aina satunnaisesti) menee, miten wc-käynnit, peseytymiset? Ja miten uskallamme itse nukkua, koska kotonamme paljon rappusia (tippumisvaara)? Ja kieltämättä itsekkäästi ajattelen, että miten lastemme iloiselle joululle käy, jos äiti ja isä käyttävät kaiken energiansa paapasta huolehtimiseen? Toisaalta tuntuu aivan kamalalta jättää isä hoitokotiinkin, olemmehan aina viettäneet joulun yhdessä. Ja isän haku päiväksi tarkoittaisi 400 km ajelua jouluaattona.
Onko muita, joilla samanlaisia ongelmia? Miten olette ratkaiseet?
Vastaukset 2
Vanhimmat
..sinua hyvin. Meillä oli samanlainen ongelma viime jouluna, kun äitini oli ensimmäistä joulua hoivakodissa. En kuitenkaan ottanut häntä kotiin jouluaatoksi. Tiesin että hoivakodissa on kiva joulujuhla, joten ajattelin että äiti saa turvallisen ja mukavan joulun siellä ilman perhettäkin. Menimme sitten joulupäivänä käymään ja äiti oli mielissään, eikä ollut puhettakaan siitä että hän olisi ikävoinyt meitä edellisenä päivänä. No, itselläni on se hyvä puoli että asun vain 35 min. ajomatkan päässä. Kuitenkin neuvoisin sinua miettimään mikä on turvallisin vaihtoehto ja toisaalta sellainen, että mahdollisimman harva joutuisi kärsimään. Isäsi tilanne tosiaan kuulostaa siltä, että ette voisi yötä rauhassa nukkua, joten se kyllä tarkoittaisi sitä että vanhempien joulu, ja sitä kautta lastenkin olisi jo pilalla väsymyksen takia. Joskus dementikoiden kanssa joutuu tekemään vähän kylmältä tuntuvia päätöksiä, mutta aina täytyy muistaa dementikon turvallisuus ja omaisten jaksaminen.
Meillä ihan terve mummu taitaa olla tänkin joulun kotonaan hoitokodissa. Kukin tehköön ninkun tykkää.