Ote Nicky Cruzin kertomuksesta vierailustaan kotonaan Puerto Ricossa,
kirjasta Sydän tulessa, s. 16...
Vanhempieni talon näkeminen ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen
oli minulle pienoinen järkytys.
Paikka näytti kovin pieneltä ja mitättömältä. Samanlaiselta kuin
korttelin muutkin talot. Sydämessäni tiesin kuitenkin,
ettei se pitänyt paikkaansa. Meidän talomme oli läpikotaisin paha,
täynnä kauheita muistoja ja sanomatonta tuskaa. Jokaisessa raossa
majaili pahoinpitelyn ja välinpitämättömyyden pahoja henkiä - demoneja,
jotka vieläkin viipyilivät siellä, harhailivat huoneissa öisin, vaivasivat
kuin toistuva, paha painajainen. Tunsin niiden läsnäolon luissani.
Kotitalon takana, vajaan sadan metrin päässä metsän sisällä.
oli edelleen suuri pyöreä rakennus - paikka, joka niin kovasti pelotti
minua lapsena ja sai nytkin kylmät väreet kulkemaan selkäpiitäni pitkin.
Lapsena tunsin sen vain nimellä "Henkien talo". Se oli paikka, jonne äiti ja
isä säännöllisesti menivät kutsumaan koolle parantavia henkiä. ...
Isäni oli spiritisti - joidenkin mielestä koko Puerto ricon mahtavin - ja äitini oli meedio.
Lukemattomat kerrat katselin avuttomana ikkunan ulkopuolelta, kun heidän
eriskummalliset istuntonsa pääsivät riistäytymään käsistä. Ihmiset sisällä valittivat
ja vaikeroivat ja kiljuivat ja kutsuivat esiin kuolleiden henkiä. Joskus nuo henget ottivat valtaansa
äidin ruumiin, ja hänen kasvonsa muuttuivat kalmankalpeiksi ja hänen silmänsä
räikeänkeltaisiksi. Kerran näin pahan hengen käyvän hänen kimppuunsa sellaisella
voimalla, että se lennätti hänet kaaressa ilmaan. Vaikka hän oli pienikokoinen nainen,
tarvittiin neljä tai viisi miestä pidättämään häntä...
Ymmärsin jo nuorena, mitä vaaroja okkultismin kanssa puuhailuun sisältyy: Kuitenkin asuin kodissa, jossa mentiin paljon puuhastelua pidemmälle. Kotimme tunnettiin koko saarella El Taumaturgon (Ihmeidentekijän, Suuren Hengen)tyyssijana; paikkan, jonne mennään tapaamaan Las Piedrasin
mies- ja naispuolista noitaa.
..... Äidillä oli täysi työ kasvattaa niin monta lasta ja yrittää pitää kotia koossa. Hän halusi niin hartaasti olla hyvä äiti ja rakastava, huolehtiva vaimo, mutta hän ei tiennyt, kuinka olisi sen tehnyt. Hän oli avioitunut hyvin nuorena ja kauniina ja tullut vedetyksi mukaan maailmaan, josta hän ei tiennyt mitään: okkultismin, noituuden ja mustan magian maailmaan, joka pian vei hänet kokonaan.
Sitten Jumala astui kuvaan ja otti pois sen kaiken. Hän antoi meille takaisin ne vuodet, jotka olimme menettäneet saatanalle....Sukuni on lujasti ja pysyvästi oksastettu Elämän puuhun.
Mikään kirous ei enää kiusaa meitä.
kirjasta Sydän tulessa, s. 16...
Vanhempieni talon näkeminen ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen
oli minulle pienoinen järkytys.
Paikka näytti kovin pieneltä ja mitättömältä. Samanlaiselta kuin
korttelin muutkin talot. Sydämessäni tiesin kuitenkin,
ettei se pitänyt paikkaansa. Meidän talomme oli läpikotaisin paha,
täynnä kauheita muistoja ja sanomatonta tuskaa. Jokaisessa raossa
majaili pahoinpitelyn ja välinpitämättömyyden pahoja henkiä - demoneja,
jotka vieläkin viipyilivät siellä, harhailivat huoneissa öisin, vaivasivat
kuin toistuva, paha painajainen. Tunsin niiden läsnäolon luissani.
Kotitalon takana, vajaan sadan metrin päässä metsän sisällä.
oli edelleen suuri pyöreä rakennus - paikka, joka niin kovasti pelotti
minua lapsena ja sai nytkin kylmät väreet kulkemaan selkäpiitäni pitkin.
Lapsena tunsin sen vain nimellä "Henkien talo". Se oli paikka, jonne äiti ja
isä säännöllisesti menivät kutsumaan koolle parantavia henkiä. ...
Isäni oli spiritisti - joidenkin mielestä koko Puerto ricon mahtavin - ja äitini oli meedio.
Lukemattomat kerrat katselin avuttomana ikkunan ulkopuolelta, kun heidän
eriskummalliset istuntonsa pääsivät riistäytymään käsistä. Ihmiset sisällä valittivat
ja vaikeroivat ja kiljuivat ja kutsuivat esiin kuolleiden henkiä. Joskus nuo henget ottivat valtaansa
äidin ruumiin, ja hänen kasvonsa muuttuivat kalmankalpeiksi ja hänen silmänsä
räikeänkeltaisiksi. Kerran näin pahan hengen käyvän hänen kimppuunsa sellaisella
voimalla, että se lennätti hänet kaaressa ilmaan. Vaikka hän oli pienikokoinen nainen,
tarvittiin neljä tai viisi miestä pidättämään häntä...
Ymmärsin jo nuorena, mitä vaaroja okkultismin kanssa puuhailuun sisältyy: Kuitenkin asuin kodissa, jossa mentiin paljon puuhastelua pidemmälle. Kotimme tunnettiin koko saarella El Taumaturgon (Ihmeidentekijän, Suuren Hengen)tyyssijana; paikkan, jonne mennään tapaamaan Las Piedrasin
mies- ja naispuolista noitaa.
..... Äidillä oli täysi työ kasvattaa niin monta lasta ja yrittää pitää kotia koossa. Hän halusi niin hartaasti olla hyvä äiti ja rakastava, huolehtiva vaimo, mutta hän ei tiennyt, kuinka olisi sen tehnyt. Hän oli avioitunut hyvin nuorena ja kauniina ja tullut vedetyksi mukaan maailmaan, josta hän ei tiennyt mitään: okkultismin, noituuden ja mustan magian maailmaan, joka pian vei hänet kokonaan.
Sitten Jumala astui kuvaan ja otti pois sen kaiken. Hän antoi meille takaisin ne vuodet, jotka olimme menettäneet saatanalle....Sukuni on lujasti ja pysyvästi oksastettu Elämän puuhun.
Mikään kirous ei enää kiusaa meitä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.