Huomio pakkoruotsinne lukeneet, tänään klo 12:10 Radio Vega

Eräästä lempiaiheistanne keskustellaan tänään Radio Vegassa.

Slaget efter tolv - dagens debatt: Skyddade Finland Nazityskland?
Radio Vega 12.10 - 12.45
Professor Henrik Meinander har i veckan kommit ut med sin brett upplagda bok om hur Finland kämpade för landets självständighet 1944. Kritiken i Finland är översvallande. Samtidigt väcker journalisten Henrik Arnstad debatt i Sverige med sin färska bok ''Skyldig till skuld''. Han vill att vi finländare skall ta vårt ansvar för att vi skyddade judeförföljelserna i Nazityskland. Han förvånar sig över att vi fortfarande låter statyn över Mannerheim stå kvar i centrum av vår huvudstad; en staty över en krigsförbrytare som hade etnisk rensning och massmord på sitt samvete. Henrik Arnstad och Henrik Meinander möts i dagens debatt. Debatten leds av Patrik Schauman.
11237
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

Sen nyt tiedän entuudestaan, että Suomi säilytti itsenäisyytensä Saksan avulla sekä sen, että Ruotsi, kuningasta myöten, teki Saksan kanssa VARSIN tuottavia kauppoja lisäten varallisuuttaan.

Josko Munsalan soutukerho olisi saanut suomalaisia jäseniä käpykaartilaisten lisäksi olisi itsenäisyys menetetty!

Äänestä
  • Onko Radio Vega saanut nimensä siitä, kun Vegan tähtikuvio ei näy ruotsissa?

    Äänestä

"Han förvånar sig över att vi fortfarande låter statyn över Mannerheim stå kvar i centrum av vår huvudstad; en staty över en krigsförbrytare som hade etnisk rensning och massmord på sitt samvete."

Kas, Arnstad on samalla kannalla tiukan linjan netti fennojen kanssa :D
Mm. Heikki Tala on vierittänyt vastuun niin Suomen sisällissodan jälkiselvittelyistä kuin Itä-Karjalan vankileireistäkin Mannerheimin kontolle.

Äänestä
  • Aloittaja

    .. veikkaisin. Toivottavasti sinulla on mahdollisuus kuunnella.
    Perästä kuuluu :-) *veikkaus*

    Äänestä

  • Talahan vierittää tuon Mannerheimin kontolle koska marski oli syyllistynyt olemaan rikoksita suurimpaan - hän oli hurri.

    Arnstedt kritiikki tuskin perustuu Mannerheimin äidinkieleen. Tai no mistä minä sen tietäisin, mutta arvelisin ettei maailmasta löydä toista joka perustelisi asioita Talan lailla.

    Äänestä

Professori Meinander esitti tutkijan näkemyksen, ja Arnstadtin näkemykset taas olivat toisesta kultturista, sellaisesta, jossa historian merkitys ei ole yhtä suuri kuin Suomessa.

Lyhyttä keskustelua on kuulijan turha kommentoida, mutta erään muistikuvan haluan kertoa vuodelta 1942.

Tätä tuskin ARnstadt käsittää: Suomessa oli tuolloin puutetta elintarvikkeista eikä esim. perunoita saatu pääkaupunkiseudun kaupoista. Meille oli kuitenkin onnistuttu saamaan talven perunat; ne olivat erityistä lajiketta ja tarkoitettu alkuaan sianruoaksi. Lajike oli runsassatoinen, perunat olivat pieniä ja karmiininpunaisia, mutta rutonkestäviä. Ihan kelvollisia ne olivat ja muistan kuinka vieraat söivät niitä uutena vuotena hyvällä halulla. Maassa olisi ollut keväällä 1942 nälänhätä, ellei Saksasta olisi saatu elintarvikkeita maalis-huhtikuussa. Juuri tuona talvena venäläiset sotavangit menehtyivät vankileireillä heikon ravinnon vuoksi. Radio-ohjelmassa sanottiin 19000 kuollutta, muistan että 1940-luvun lopulla luvuksi mainittiin 17000. Ei se mikään salaisuus ollut.

Keskustelu oli mielenkiintoinen, kiitos Ankdam vinkistä.

Äänestä
  • Aloittaja

    Itselleni jäi myös keskustelusta käsitys että Arnstad edusti jonkinlaista salonkisodannäkemystä.
    Arnstad korosti kovasti omaa tieteellistä lähestymistapaansa näkemyksiään perustellessaan mutta enpä usko että täällä Suomessa, keskellä sotaa, nälänhätää ja kurjuutta jaksettiin olla kovin pragmaattisia valintojen suhteen.
    Itselleni tuli Arnstadin teoretisoimisesta mieleeni sellainen jaloilla seisova jalallinen meritaistelupienoismalli joita näkee amerikkalaisissa elokuvissa ja jossa sitten komeat amiraalit liikuttelevat laivojaan ja upottelevat vihollisen laivoja
    Eipä tainnut silloin 40-luvun lopulla IRL olla kovin montaa mahdollisuutta "Eiku'tella", taisi pikemminkin ratkaisuissa olla pääasiassa käytössä ne kuuluisat viimeiset sanat.

    Äänestä

  • ankdam kirjoitti:

    Itselleni jäi myös keskustelusta käsitys että Arnstad edusti jonkinlaista salonkisodannäkemystä.
    Arnstad korosti kovasti omaa tieteellistä lähestymistapaansa näkemyksiään perustellessaan mutta enpä usko että täällä Suomessa, keskellä sotaa, nälänhätää ja kurjuutta jaksettiin olla kovin pragmaattisia valintojen suhteen.
    Itselleni tuli Arnstadin teoretisoimisesta mieleeni sellainen jaloilla seisova jalallinen meritaistelupienoismalli joita näkee amerikkalaisissa elokuvissa ja jossa sitten komeat amiraalit liikuttelevat laivojaan ja upottelevat vihollisen laivoja
    Eipä tainnut silloin 40-luvun lopulla IRL olla kovin montaa mahdollisuutta "Eiku'tella", taisi pikemminkin ratkaisuissa olla pääasiassa käytössä ne kuuluisat viimeiset sanat.

    olevan iloisen halukas istumaan liekkeihin suomalaisten housuissa. ;-)
    Ja taistelemaan viimeiseen suomalaiseen, kuten Ruotsi teki 1500-luvun alusta vuoteen 1809. Sitten se lopettikin sotimisen kertaheitolla - loppui tykinruoka.
    Suomenruotsalainen Meinander taas hehkuttaa suomenruotsalaisten osuutta viime sodissa, mutta siinäkin Suomen kansan kollektiivinen muisti torppaa homman. Suomalaiset muistavat suomenruotsalaisten epäisänmaallisuuden rintamalla 1944, "rauhanoppositiossa" sodan aikana, käpykaartilaisuuden Ruotsiin, maanhankintalain "pyhän ruotsalaisen maan" säilyttämiseksi torjumalla karjalaiset sotapakolaiset, Rkp:n ja kommunistien liittoutumisen vaatimaan poliittisia puhdistuksia ja ankaria sotasyyllisyystuomioita, jne.

    Tarvitaan aika kasa meinandereita ja lindmaneita yrittämään suomalaisten aivopesua, eikä se sittenkään onnistu. Kollektiivinen muisti on tarkka ja pitkä!

    Äänestä

  • old_profile_24681 kirjoitti:

    olevan iloisen halukas istumaan liekkeihin suomalaisten housuissa. ;-)
    Ja taistelemaan viimeiseen suomalaiseen, kuten Ruotsi teki 1500-luvun alusta vuoteen 1809. Sitten se lopettikin sotimisen kertaheitolla - loppui tykinruoka.
    Suomenruotsalainen Meinander taas hehkuttaa suomenruotsalaisten osuutta viime sodissa, mutta siinäkin Suomen kansan kollektiivinen muisti torppaa homman. Suomalaiset muistavat suomenruotsalaisten epäisänmaallisuuden rintamalla 1944, "rauhanoppositiossa" sodan aikana, käpykaartilaisuuden Ruotsiin, maanhankintalain "pyhän ruotsalaisen maan" säilyttämiseksi torjumalla karjalaiset sotapakolaiset, Rkp:n ja kommunistien liittoutumisen vaatimaan poliittisia puhdistuksia ja ankaria sotasyyllisyystuomioita, jne.

    Tarvitaan aika kasa meinandereita ja lindmaneita yrittämään suomalaisten aivopesua, eikä se sittenkään onnistu. Kollektiivinen muisti on tarkka ja pitkä!

    "Kollektiivinen muisti on tarkka ja pitkä! "

    Totta totta. Se nähtiin siinäkin, ettei Heikin totuudenvastaiset vääristelyt Lindmanin elokuvien rahoituksesta tai lehdistökommenteista sen kummemmin kuin menestyksestäkään pitäneet paikkaansa. Nettiyhteisön kollektiiviseen muistiin ne jäävät uusina osoituksina siitä, ettei suomalaisuudenliittolaisten kirjoituksiin kannata luottaa. Tarkista aina.

    Äänestä

  • Tapio.Rautalapio kirjoitti:

    "Kollektiivinen muisti on tarkka ja pitkä! "

    Totta totta. Se nähtiin siinäkin, ettei Heikin totuudenvastaiset vääristelyt Lindmanin elokuvien rahoituksesta tai lehdistökommenteista sen kummemmin kuin menestyksestäkään pitäneet paikkaansa. Nettiyhteisön kollektiiviseen muistiin ne jäävät uusina osoituksina siitä, ettei suomalaisuudenliittolaisten kirjoituksiin kannata luottaa. Tarkista aina.

    Senhän kaikki tietävät.

    Äänestä

Nämä Henrik-svekohistorioitsijat ovat objektiivisuudessa suunnilleen yhtä uskottavia kuin Magma-ajatuspaja.

Siis antaa jutella ihan rauhassa keskenään....

Äänestä

Kommentoi aloitusta


ankdam kirjoitti:

Eräästä lempiaiheistanne keskustellaan tänään Radio Vegassa.

Slaget efter tolv - dagens debatt: Skyddade Finland Nazityskland?
Radio Vega 12.10 - 12.45
Professor Henrik Meinander har i veckan kommit ut med sin brett upplagda bok om hur Finland kämpade för landets självständighet 1944. Kritiken i Finland är översvallande. Samtidigt väcker journalisten Henrik Arnstad debatt i Sverige med sin färska bok ''Skyldig till skuld''. Han vill att vi finländare skall ta vårt ansvar för att vi skyddade judeförföljelserna i Nazityskland. Han förvånar sig över att vi fortfarande låter statyn över Mannerheim stå kvar i centrum av vår huvudstad; en staty över en krigsförbrytare som hade etnisk rensning och massmord på sitt samvete. Henrik Arnstad och Henrik Meinander möts i dagens debatt. Debatten leds av Patrik Schauman.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu