Ahvenanmaan merimetsoihin kohdistuva vaino on niin esimerkillisen raakaa teurastamista joka kohdistuu tällä hetkellä muuttaviin lintuihin.
Eikö EU:ssa saada näitä Ahvenanmaan kiihkoruotsalaisia poliitikkoja järjestykseen vai onko itsehallinto niin lainsuojattua, että siihen ei pysty enää mikään?
"Merimetso on Itämeren alkuperäinen peruslaji. Linnusta on esihistoriallisia luulöytöjä Ahvenanmaalta. Turun Akatemian lintututkimusten mukaan laji pesi Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa 1700-luvulla. Sen jälkeen laji hävisi vainon takia koko Pohjois-Itämereltä. Suomesta ei tunneta pesintöjä enää 1800-luvulta. Ruotsista laji hävitettiin vuonna 1909. Merimetson paluumuuton ensimmäinen pesintä Suomessa tapahtui vuonna 1996 Tammisaaren saaristossa.
Eikö EU:ssa saada näitä Ahvenanmaan kiihkoruotsalaisia poliitikkoja järjestykseen vai onko itsehallinto niin lainsuojattua, että siihen ei pysty enää mikään?
"Merimetso on Itämeren alkuperäinen peruslaji. Linnusta on esihistoriallisia luulöytöjä Ahvenanmaalta. Turun Akatemian lintututkimusten mukaan laji pesi Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa 1700-luvulla. Sen jälkeen laji hävisi vainon takia koko Pohjois-Itämereltä. Suomesta ei tunneta pesintöjä enää 1800-luvulta. Ruotsista laji hävitettiin vuonna 1909. Merimetson paluumuuton ensimmäinen pesintä Suomessa tapahtui vuonna 1996 Tammisaaren saaristossa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Suosittelen vilkaismaan Raamatun käännöstä vuodelta 1992, ja siitä Kolmannen Mooseksen kirjan 11. luvun jaetta 17. Suosittelen vilkaisemaan lukua alusta lähtien.
Ottaako Ahvenenmaa pakolaisia? Mikeis ota? Onko kielipoliittinen kiihko tärkeämpää kuin lähimmäisen auttaminen? Näin se nyt näyttäytyy... Ei kovin ansiokasta!
Antaa ny olla vaan! Pätkin sitä äsken avokämmenellä ja totesin, että naisen paras paikka on kotona reisien välissä korkokengissä.
Ahvenanmaa ottaa pakolaisia.
Merimetso on lintulaji suomessa, ja se rikastuttaa luontoa saaristossa ja luodoilla missä se pesii.
Se on myös kaunis ja arvokas lintu saaristossa ja kuuluu alkuperäisiin lintuihimme.
Sen merkitys merialueen roskakalojen hävittäjänä on merkittävä eli se kalastaa suurelta osin särkikantoja Itämerellä ja on näin hyödyksi muille arvokaloillemme.
"Merimetso on Itämeren alkuperäinen peruslaji. Linnusta on esihistoriallisia luulöytöjä Ahvenanmaalta. Turun Akatemian lintututkimusten mukaan laji pesi Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa 1700-luvulla. Sen jälkeen laji hävisi vainon takia koko Pohjois-Itämereltä. Suomesta ei tunneta pesintöjä enää 1800-luvulta. Ruotsista laji hävitettiin vuonna 1909. Merimetson paluumuuton ensimmäinen pesintä Suomessa tapahtui vuonna 1996 Tammisaaren saaristossa."
Ahvenanmaa ottaisi pakolaisia, mutta kun on myös asia kiinni itse pakolaisista. Se on semmoista porukkaa, että pitää olla lähettyvillä rautatie, iso, tai isohko kaupunki. Tämä asia puuttuu Ahvenanmaalta.
Kuka on nähnyt somalin matkustavan Express-bussissa? Harva. Junakyyti kyllä kelpaa.
Mitä tarkoittaa se kun merimetso rikastuttaa luontoa saaristossa ja luodoilla?
Onko se sitä kun sen paska tappaa kaiken kasvuston sukupuuttoon edellämainituista paikoista.
Sanoisin että kyllä ahvnanmaalaiset ovat viisaita kun eivät mene tuollaiseen hömppään. Jos ei aikanaan olisi saatu poistettua kyseistä kasvillisuuden tuhoojaa pois alueelta, eipä olisi meillä tuota upeaa, yhtä maailman kauneimmista, saaristoa.
Kiiton teille kaukaaviisaat ahvenanmaalaiset ja pitäkää linja jatkossakin.
Suomenruotsalaiset vihaavat maamme luontoon kuuluvia lintuja.
Sinä quano paska selitä miten merimetso sinua haittaa?
Nyt niitä saa. Kotimaisia ja ahvenanmaalaisia!
On se sitten näin julkisesti todistettu se että jos ei ole varaa rakentaa rautatietä ei sitä osata arvostaa kysyttiinhän sitä sokeeltakin kaipaatko maailmanvaloa, en koska en sitä ole koskaan nähnyt ei ihminen voi kaivata " kadehtia" sitä mitä ei tiedä toisella olevan jos kaikki olisimme juntteja ei olis kateutta r.k. on pahimpia rasisteja tässä maassa ja tämä tarina on tosi .
Vaikka siellä ålannissa olisitte minkälaisia kiihkoruotsalaisia ja linnustomme vihaajia niin kyllä se laki teillekin löytyy.
"Lintumiehet sanovat merimetsoa mustaksi viikingiksi. Se on iso lintu, joka siivet auki kuivatellessaan on näyttävä ilmestys. Merimetso pesii sovussa eri lintulajien kanssa ja kyetessään puolustautumaan minkkiä vastaan se auttaa samalla koko pesimäyhdyskuntaa. Tämän on todettu auttaneen mm. vähälukuisten ruokkilintujen ja räyskien pesintöjä."
Oliko Ahvenanmaa saanut luvan EU:lta tuohon järjettömään lintujen teurastamiseen ja onko se vain vihaa joka puretaan luontoamme ja sen eläimistöä vastaan?
Suomenruotsalaisuus alkaa herättää vihaa meissä suomalaisissa ja suomenkielisissä.
Eikö Ahvenanmaan itsehallinto oikeuta myös suvaitsevaisuuteen ja inhimilliseen käytökseen luontoamme ja eläimiä kohtaan?
Skarvjakten anmäldes till EU
Nu har Birdlife Finland gjort allvar av sitt hot att anmäla skarvjakten till EU-kommissionen. I måndags fick näringsminister Jan-Erik Mattsson (c) meddelande om att så skett.
JAKT Birdlife Finland har lämnat in sitt aviserade klagomål mot skarvjakten till EU-kommissionen. Birdlife anser att jakten strider mot EU:s fågeldirektiv.
Näringsminister Jan-Erik Mattsson säger att han i dag inte vet vad anmälan kommer att leda till, men räknar med att det i första skedet hålls ett möte på nationell nivå med Finland där strategin dras upp.
- Vi är också beredda att åka till Bryssel och försvara oss när och om ärendet hamnar i domstolen.
Skydda fisket
Mattsson säger att huvudargumentet för skarvjakten är att skydda det kustnära fisket, både yrkesfisket och husbehovsfisket.
- Vi kommer att verifiera att skarven göra stor skada för fisket.
Han säger att okulär besiktning visar att skarven spyr upp fullvuxna abborrar eller sikar för att kunna lätta.
- Kontroll av maginnehållet hos skjutna skarvar visar att det i regel innehåller fler fiskar, och där är alla våra matfiskar representerade.
Inte allmän jakt
Näringsministern erinrar om att det inte är någon allmän jakt, utan det är fråga om licensjakt som bedrivs som skyddsjakt.
- Det krävs jakträtt på det område man tänker jaga, och det sker i syfte att skydda fisket, fastslår han.
I juli, som ännu bedöms som reproduktionstid, är jakten ännu mera begränsad. Då får enbart yrkesfiskare licens och jakten får inte bedrivas med bulvan.
- Det blir inga mängder som jagas. Sällan får man flera än två-tre per jakt, sedan flyttar skarvarna till en annan holme, säger han.
Tas till vara
Jan-Erik Mattsson tillbakavisar att jakten bedrivs för att ålänningarna skulle tycka illa om skarven, och tillägger att det som skjuts också tas till vara.
- Den som erhåller licens får också en rekommendation om att den skjutna fågeln ska tas till vara som föda.
Han säger att landskapsregeringen nu ska samla fakta om skarvpopulationen och hur mycket skarv det jagas.
Christer Carlsson
christer.carlsson@alandstidningen.ax