Sotakirjailijoiden vertailua

Moi! Olen vihdoin lukenut kolme ensimmäistä suomalaista sotakirjaani, kolmelta tekijältä. Tässä lyhyt analyysi:

Niilo Lauttamus (Vieraan kypärän alla).
Kelpo keskitasoa olivat niin ihmiskuvaus, syvällisyys ja tapahtumien kerrontakin.

Onni Palaste (Minä, desantti).
Yllättävän hurja lukukokemus. Syvällistä henkilökuvausta ja terveen ronskia meininkiä.

Esa Anttala (Kiskosotaa Kannaksella)
Kerronnaltaan melko ohut, yllätyksetön ja jopa poikakirjamainen seikkailuteos.

Mitä mieltä muut?

Mitä kannattaisi lukea seuraavaksi?
6521
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

sotaa sivuavia kirjoja, joita hän nimittää sodanpuitesarjaksi. Jääskeläisellä on oma inhimillinen kirjoitusote sotaan, hän kertoo ihymisistä sodassa humaanisti, silti realismia ja taisteluja unohtamatta.

Äänestä

  • Aloittelija-aatu kirjoitti:

    Panin merkille, että Jääskeläinen puuttuu tästä.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_sotakirjailijoista

    Hän on eniten prosaisti, mutta tuotantoonsa kuuluu sota-aihesarja Otavan kustantamana, mm. Sodan vanki, Sankarin sota, Punainen Hanko -kirjat.

    Äänestä

  • Jääskeläisestä kirjoitti:

    Hän on eniten prosaisti, mutta tuotantoonsa kuuluu sota-aihesarja Otavan kustantamana, mm. Sodan vanki, Sankarin sota, Punainen Hanko -kirjat.

    Mielestäni vain sodan itse henkkoht kokenut voi olla uskottava sotakirjailija.Jääskeläinen ym ovat nuorampaa ikäpolvea.

    Äänestä

  • kolmen linjan torrakko kirjoitti:

    Mielestäni vain sodan itse henkkoht kokenut voi olla uskottava sotakirjailija.Jääskeläinen ym ovat nuorampaa ikäpolvea.

    Lue Wolf H.Halstin Talvisodan päiväkirja ainakin.

    Äänestä

Neljäntenä luin Yrjö Keinosen kirjan Kadonnut joukkue.

Arvio: Suoraviivaista tapahtumien kerrontaa. Henkilöanalyysi ja tunnelmointi minimissään. Paikoin töksähtävää realismia tyyliin: "Aivot valuivat asepuvulle".

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Aloittelija-Aatu kirjoitti:

Moi! Olen vihdoin lukenut kolme ensimmäistä suomalaista sotakirjaani, kolmelta tekijältä. Tässä lyhyt analyysi:

Niilo Lauttamus (Vieraan kypärän alla).
Kelpo keskitasoa olivat niin ihmiskuvaus, syvällisyys ja tapahtumien kerrontakin.

Onni Palaste (Minä, desantti).
Yllättävän hurja lukukokemus. Syvällistä henkilökuvausta ja terveen ronskia meininkiä.

Esa Anttala (Kiskosotaa Kannaksella)
Kerronnaltaan melko ohut, yllätyksetön ja jopa poikakirjamainen seikkailuteos.

Mitä mieltä muut?

Mitä kannattaisi lukea seuraavaksi?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu