Kun meneillään olevaa kansainvälisen talouden taantumaa tai lamaa tai kriisiä on luonnehdittu, niin vertailukohtana on käytetty mm. toisen maailmansodan jälkeistä aikakautta. On sanottu, että tämä on pahin talousjama sitten sen jälkeen.
Tällä kertaa on kuitenkin huomionarvoista, että asetelma on monessa suhteessa myös toisenlainen kuin mitä oli tilanne sodan jälkeen. Ensinnäkin yhteiskuntien rakenteet ovat olemassa. Talot eivät ole rauniokasoina, vaikka talous tökkiikin. Gazan, Irakin ja Afganistanin rauniot ovat toisensorttinen juttu.
Maailmantalouteen kuuluu nykyään globaalisuus aivan eri mittakaavassa kuin yli puoli vuosisataa sitten. Esim. Itä- ja Kaakkois-Aasia ovat aivan eri roolissa kuin silloin ennen. Siirtomaat ylipäätään ovat olleet suurimmalta osalta itsenäisinä juuri tuon puolen vuosisataa, vaikka niitten taloudellinen menestys onkin kovin vaihtelevaista. On aiheellista muistaa, että mm. Malesia ja Intia ovat entisiä siirtomaita.
Oma mielenkiintoinen aspektinsa on myös sillä, että Ruotsi ja USA ovat nyt mukana rämpimässä kriisimutelikossa. Toisen maailmansodan jälkeen juuri nuo kaksi maata olivat vaurauden ja pärjäämisen tyyssijoja. Niin ikään on huomionarvoista että Neuvostoliiton tilalla on Venäjä sekä monipuolinen valikoima entisiä neuvostotasavaltoja nykyään itsenäisinä valtioina. Koko sosialistinen blokki on historiaa.
Tämä parasta aikaa meneillään oleva talouskriisi on todellakin uudenlainen ilmiö, kirjaimellisesti globaalin talouden kriisi. Millaiseksi lähitulevaisuus muodostuu tästä eteen päin, se on kiinnostava prosessi. On helppoa ennustaa, että tämän aikakauden taloustapahtumista tullaan kirjoittamaan paksuja historioita.
Tällä kertaa on kuitenkin huomionarvoista, että asetelma on monessa suhteessa myös toisenlainen kuin mitä oli tilanne sodan jälkeen. Ensinnäkin yhteiskuntien rakenteet ovat olemassa. Talot eivät ole rauniokasoina, vaikka talous tökkiikin. Gazan, Irakin ja Afganistanin rauniot ovat toisensorttinen juttu.
Maailmantalouteen kuuluu nykyään globaalisuus aivan eri mittakaavassa kuin yli puoli vuosisataa sitten. Esim. Itä- ja Kaakkois-Aasia ovat aivan eri roolissa kuin silloin ennen. Siirtomaat ylipäätään ovat olleet suurimmalta osalta itsenäisinä juuri tuon puolen vuosisataa, vaikka niitten taloudellinen menestys onkin kovin vaihtelevaista. On aiheellista muistaa, että mm. Malesia ja Intia ovat entisiä siirtomaita.
Oma mielenkiintoinen aspektinsa on myös sillä, että Ruotsi ja USA ovat nyt mukana rämpimässä kriisimutelikossa. Toisen maailmansodan jälkeen juuri nuo kaksi maata olivat vaurauden ja pärjäämisen tyyssijoja. Niin ikään on huomionarvoista että Neuvostoliiton tilalla on Venäjä sekä monipuolinen valikoima entisiä neuvostotasavaltoja nykyään itsenäisinä valtioina. Koko sosialistinen blokki on historiaa.
Tämä parasta aikaa meneillään oleva talouskriisi on todellakin uudenlainen ilmiö, kirjaimellisesti globaalin talouden kriisi. Millaiseksi lähitulevaisuus muodostuu tästä eteen päin, se on kiinnostava prosessi. On helppoa ennustaa, että tämän aikakauden taloustapahtumista tullaan kirjoittamaan paksuja historioita.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.