Hesarissa oli juttua kriisiavun tyrkyttämisestä. Onko tätä tarjontaa (tai traumahoitoja) ollut suggestiivisten ohjelmointien ja mielikuvahoitojen puolella? Tuloksia? Ongelmia?
Hesarin pääkirjoitus 8.11.: "Villit terapeutit tyrkyttävät apua."
"Järkyttävät koulusurmat ovat nostaneet kriisiavun tarjonnan taas kerran keskustelun aiheeksi. Monien koulujen rehtorit ovat jopa tuskastuneet erilaisiin kriisiapua tarjoaviin ryhmiin ja yrityksiin, jotka tuputtavat palveluitaan vedoten kuka mihinkin aatesuuntaan ongelmien käsittelemiseksi.
Keskustelu kriisiavusta käynnistyi jo viime vuosikymmenen puolella. Silloin debriefinginä tunnettu jälkihoito oli uutta, eikä kouluissa tai työpaikoilla osattu varautua järkyttävien asioiden käsittelyyn. Myöhemmissä selvityksissä havaittiin, että joskus järkyttävistä asioista jauhamista ei osattu lopettaa ajoissa, ja hyvää tarkoittava toiminta tuottikin enemmän haittaa kuin hyötyä.
Myös monet tsunamista vahingoittumattomina selviytyneet ihmiset kokivat, että kaikki arkielämän vastoinkäymisten aiheuttamat tunnekuohutkin yritettiin tulkita hoitoa vaativiksi järkytyksen jälkireaktioiksi. Muutamat koululaisten vanhemmat kokivat lastensa joutuneen terapeuttien liiallisen innokkuuden kohteiksi.
Asiantuntijoiden mukaan kriisiavussa on tärkeintä avun oikea ajoitus ja avuntarvitsijoiden ammattitaitoinen valinta. Jokelan koulusurmien jälkiselvittely osoitti, että suuri osa oppilaista koki saaneensa parasta tukea normaalista ympäristöstään, vanhemmilta, koulutovereilta ja ystäviltä.
Ellei järkyttävien tapahtumien uhrilla ole omaa läheisverkostoa, hän ei saa apua. Jos ihminen joko oirehtii tai tuntee tarvitsevansa ulkopuolista apua, on ammattimaista apua oltava tarjolla.
Oppilaitosten ja yritysten pitääkin suunnitella etukäteen, mitä tehdään, jos katastrofi koskee omaa väkeä. Jos oppilaitoksen tai yrityksen johto ei tiedä, mitä sen pitäisi tehdä, tilanne vain pahenee. Myös palveluiden tuottajien pitäisi verkostoitua ja hoitaa markkinointinsa muulloin kuin pahimman kriisin hetkellä. Näin vältyttäisiin haaskalle kiiruhtamisen tunteelta."
Hesarin pääkirjoitus 8.11.: "Villit terapeutit tyrkyttävät apua."
"Järkyttävät koulusurmat ovat nostaneet kriisiavun tarjonnan taas kerran keskustelun aiheeksi. Monien koulujen rehtorit ovat jopa tuskastuneet erilaisiin kriisiapua tarjoaviin ryhmiin ja yrityksiin, jotka tuputtavat palveluitaan vedoten kuka mihinkin aatesuuntaan ongelmien käsittelemiseksi.
Keskustelu kriisiavusta käynnistyi jo viime vuosikymmenen puolella. Silloin debriefinginä tunnettu jälkihoito oli uutta, eikä kouluissa tai työpaikoilla osattu varautua järkyttävien asioiden käsittelyyn. Myöhemmissä selvityksissä havaittiin, että joskus järkyttävistä asioista jauhamista ei osattu lopettaa ajoissa, ja hyvää tarkoittava toiminta tuottikin enemmän haittaa kuin hyötyä.
Myös monet tsunamista vahingoittumattomina selviytyneet ihmiset kokivat, että kaikki arkielämän vastoinkäymisten aiheuttamat tunnekuohutkin yritettiin tulkita hoitoa vaativiksi järkytyksen jälkireaktioiksi. Muutamat koululaisten vanhemmat kokivat lastensa joutuneen terapeuttien liiallisen innokkuuden kohteiksi.
Asiantuntijoiden mukaan kriisiavussa on tärkeintä avun oikea ajoitus ja avuntarvitsijoiden ammattitaitoinen valinta. Jokelan koulusurmien jälkiselvittely osoitti, että suuri osa oppilaista koki saaneensa parasta tukea normaalista ympäristöstään, vanhemmilta, koulutovereilta ja ystäviltä.
Ellei järkyttävien tapahtumien uhrilla ole omaa läheisverkostoa, hän ei saa apua. Jos ihminen joko oirehtii tai tuntee tarvitsevansa ulkopuolista apua, on ammattimaista apua oltava tarjolla.
Oppilaitosten ja yritysten pitääkin suunnitella etukäteen, mitä tehdään, jos katastrofi koskee omaa väkeä. Jos oppilaitoksen tai yrityksen johto ei tiedä, mitä sen pitäisi tehdä, tilanne vain pahenee. Myös palveluiden tuottajien pitäisi verkostoitua ja hoitaa markkinointinsa muulloin kuin pahimman kriisin hetkellä. Näin vältyttäisiin haaskalle kiiruhtamisen tunteelta."
Vastaukset 17
Vanhimmat
Minkähän uskomus- ja "aatehoitojen" tuotteistajat ja yhteisöt ovat olleet asialla? Minkähänlaisia Brain-Linguistic Master Programmointeja tai tunnelukkojen vapauttamisia on tarjottu?
Iljettävää: hädänalaisessa asemassa olevia yritetään vetää puoliväkisin derabioihin - koulusurmia hyväksikäytetään psyykkausteollisuuden myynnin edistämiseen...
Kentällä pörrääjää jatkuvasti lisääntyvä joukko teho- ja pikaterapioita, -ohjelmointeja. coachauksia, ja -työstöjä: Emotional Freedom Technique, Neuro-Linguistic Programming, Energy Diagnosis and Treatment Method, Oppimiskinesiologia TM...
Näitä sitten tuotteistusten Master-porukkaa kaupustelee kriiseihin, vaivoihin ja kasvun lisiksi.
terapeutteja on villisti villeillä markkinoilla. Jotan tarvitsee varmaan tehdä..
jopa alaikäisiin tai traumatisoituneisiin perheisiin ja yhteisöihin on kuuulema kohdennettu terapia- ja psykovalmennustarjontaa, traumojen työstöä, "henkistä valmennusta" tai "työnohjausta" - ilman virallisia pätevyyksiä ja ehkä erikoistenkin "aatesuuntien" oppien mukaan.
täällä uumoillaan Israelin mallia, että edes alaikäiset ja traumatisoituneet saadaan suojeltua:
http://keskustelu.suomi24.fi/terveys_show.fcgi?category=97&conference=4500000000000468&posting=22000000039147020
Ei kai kriisi- ja traumaterapiamenetelmiä, regressiotekniikoita, lapsiin tai nuoriin kohdistettavia hoitoja tai lasten hypnotisointia ns. maallikkoalan koulutuksissa?
Kenelle tahansa vai onko pääsykokeita?
Ei kai kriisi- ja traumaterapiamenetelmiä, regressiotekniikoita, lapsiin tai nuoriin kohdistettavia hoitoja tai lasten hypnotisointia sentään opeteta kenelle tahansa? Siis ilman pääsykokeita?
opetetaan, mutta salaisissa luokissa. Kuulemma vartijat on ovella, että kukaan hypnoosikammoinen ei pääse sisään nappaamaan kuvaa tai tekemään valitusta. Siinä sulle purtavaa...
outoa huumoria hypnoosi-ihmiseltä. huoli on aiheellinen ja kyllä kouluttajilta pitää vaatia jotakin vastuunkantoa!
"Aatesuunnan" huumoria varmaan ellei sitten alan arvot pukkaa esille tuossa tsoukissa. Mutta ehkä muunlaatuisilla tahoilla ja järjestöillä on ollut painavia syitä vaatia rajoituksia tai vastuita lasten kanssa työskentelyyn, yhteisöjen koulutustoimmiin tai traumaterapia- ja hypnoositekniikoiden opetukseen? Israelin malliakin tiukempia ja yksityiskohtaisempia säädöksiä vaaditaan kurssikuluttajien, alaikäisten ja traumatisoituneiden suojaksi!
http://keskustelu.suomi24.fi/terveys_show.fcgi?category=97&conference=4500000000000468&posting=22000000039147020
tapahtuu hypnoosimarkkinoilla. Kaikki vain lukkojen taa.
kaikkien suojaksi ja heti vankilaan, jos rikkeitä tapahtuu..
Onko kyse näistä mielikuvien ohjelmoinneista? Minusta niitäkin pitäisi tutkia tarkemmin.
Mainokset ovat viimeisen päälle mielikuvaohjelmointia. Mikähän laki saataisiin että ne kiellettäisiin? Ja voit olla huoleti, mainosten tekijät on tutkinut ne todella tarkkaan.
Toivotaan että mielikuva-kielikuva ohjelmointien kanssa ei ole erehdytty ylilyönteihin kriisityössä. Tai lasten kanssa.
NLP:n vyörytys alkoi viedä SHY:n suggestoterapiaa vikasuuntaan. Sen perässä tuli sitten monenlaista ihmeterapiaa mystiikkaa ja ties mitä yhteiskunnan ja kulttuurin valloitusta uudistetuilla tuotteilla.
Nyt sitten kaadetaan meidän "maallikkoina" hypnoosia käyttävien niskaan kaikkien näitten NLP-praktikereiden, tarinaterapeuttien ja ihmehoitajien mokat ja ylilyönnit. "Kiitos" nykyisen tajunnallis-mielikuvaohjelmonnillisen linjan!
Mainontaanne voivat puuttua kuluttajaviranomaiset. Näkisin että terapia- ja koulutusmarkkinointikin tulisi ottaa viranomaisten yhteistyöverkoston (ns. huijariverkosto) säännölliseen seuruuseen.
Eri lakityöryhmissä olisi tietysti huomioitava nämä kuluttajansuojajutut - koulutus- ja hoitovastuiden ohella. Varsinaiset "kultti"- ja "terapialahko"-säädökset ovat varmaan epärealistista utopiaa, mutta viranomaiskäytännöt voi tehostua lakien valmistelujen ansiosta.
Pääjuttu pitää tietty olla kuluttajan ja potilaan (asiakkaan) aseman kohentaminen.
olla ns. rahat takaisin takuu. jos terapia ei pure, niin terapeutti palauttaisi rahat. myös henkisestä haitasta pitäisi maksaa korvaukset.