Rintamamies talo on rapattu laudoituksen päälle luultavasti 50-luvulla. Onko näissä rappauksissa ollut kosteusongelmia? Ei ilma rakoa. Hengittääkö rappaus?
Rapattu puutalo
sunmik
145329
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
kuitenkin eli oli miten oli uusiksi menee lähivuosina.
Kyllä rappaus hengittelee jos sitä ei ole väärällä maalilla suljettu. Jos on niin pinta irtoilee. Jos rappauksen pinta on alkuperäinen ja ehjä sille ei tarvi eikä pidä tehdä mitään hätiköityä.
Jos se on 50-luvulta asti kestänyt mätänemättä, niin en olisi kauhean huolissani, että on tehty väärin...
Mutta tuo on sen verran vanha, että *kun* sitä kohta remontoi, niin kannattaa olla huolellinen että edelleen tekee oikein...
Jos sisällä on märkätiloja, niin noin tehtyjen ulkoseinien kunto niiden ympärillä on ehkä suurin huolenaihe, koska mitään kovin ihmeellisiä höyrynsulkuja tai kosteuseristyksiä ei välttämättä ole...
Tuon ajan mallin mukaan tehty seinä kestää, kun sitä ei pilata remontilla. Seinän välissä on eristeenä puru ja se toimii hengittävänä ja tasoittaa seinän kosteutta. Jos tuo puru poistetaan ja korvataan villalla, niin sittenpä seinärakenne ei enää toimikaan , kuten alkuperäinen rakenne. Sitten tarvitaan tuuletusrako ja höyrysulku.
Omansa saa pilata rappauksella jos on niin taukki.
50-luvulla osattiin vielä tehdä rapattuja puutaloja. Jos rappaus on maalaamaton niin se on ok. Seinässä oli kai vinolaudoituksen päällä 2-3 kertainen bitumipaperi ja kanaverkkoa 2-3 kerrosta, johon rappaus kiinnittyi.
Kyllä ne tahtoo olla lahoja.Puu palaa rappauksen alla ilman liekkiä.Sama kun puuveneen päällystää lasikuidulla.Eräskin herra huomasi talonsa lahoksi kun alkoi rappaukset tippua.Suoritti liekkisaneerauksen nyt oottelee vakuutusrahoja.Saahan omansa pilata mitenkä haluaa.
Syyllinen ei ole rappaus sisänsä vaan muut rakennuksen olosuhteet. Kosteus tulee sisältäpäin kun on puutteellinen kosteushallinta.
Rappaus on kestävä ja hyvä verhous jota ei tarvi krapailla ja maalailla.
Sisältäpä hyvinkin. Omansa saa pilata.Kyllä se rappaus alkaa tippumaan kun puu lahoaa alta.Moni kakku päältä kaunis lahoa sisällä.
Rappaus on osittain itsekantava eli vaan kannakoitu puuhun. Kun puu lahoaa alta ollaan jo aika syvissä vesissä.
Rapattuja puurunkoisin pientaloja on osattu tehdä Ruåtsissa viime aikoinakin. Ja niistä on tullut siellä valtava ongelma.
Jos ja kun vettä pääsee rakenteeseen niin hyvinhän siellä eristevillat tai koolaukset muhii.
Ja pääseehän sitä vettä, kun tulee pieniä halkeamia, on tehty ikkunaliittymä
Lisäksi kelit ovat nykyään ihan erilaiset kuin 50-luvulla. Ennen satoi talvella lunta, jolla on sellainen hauska ominaisuus, ettei se tartu seinään eikä kastele sitä. Nykyään pukkaa sadetta ja tuulta (= ei räystäätkään pidä seinää kuivana) vuoden ympäri. Kesällä moinen ei niin haittaa, kun aurungonpaiste kuivaa, mutta tätä toimintoa ei ole tarjolla lopysyksyllä eikä talvella.
Myös osa puu- ja tiiliverhottujen talojen rakenneratkaiusta on tuhoon tuomittuja. Esim. tiilitalot vailla kunnon tuuletusrakoa ja hienosti homehtuvat tuulensuojalevyt. Näissä runsaasti ongelmia Suomessakin, mutta vain kouluissa ja päiväkodeissä. OK-latojen asukkailla pää tukevasti pensaassa. Hjuva talo, ei ole ennenkään remonttia tarvinnut tehdä...
Eikä kukaan siis kykene myöntämään, ettei 30+ vuoden takaiset, aikanaan toimineet, rakenneratkaisut enää nykyisissä keleissä toimi.
Ei se rakenneratkaisun vika ole jos työsuorituksessa on virheitä. Niitä tehdään loistavasti nykyäänkin kaiken moderneimmilla rakenneratkaisuilla. Vähintään yhtä paljon kuin ennen.
Kelien muututtua rakenteet, jotka 70-luvun pakkastalvina toimi OK ei toimi enää, kun tulee tuulta ja tihkusadetta, muttei kuivavaa auringonpaistetta, jaksolla lokakuusta maaliskuuhun.
Vaikka persuilla ja muilla "ilmastonmuutos on valetta "öyhöillä on lyhyt muisti, niin viime vuosituhannella tammi- ja helmikuun keskilämpötila oli etelässäkin aina pakkasella ja useimmiten joulukuukin pakkasen puolella.
Nyt jo nähty, että voi tammi- ja helmikuukin olla keskilämpötilaltaan plussalla eli pakkasta onkin vain silloin & tällöin muutaman viikon jakso.
Lämpötila vaihtelu nollan molemmin puolin rasittaa sekin rakenteita ja tieverkkoa enemmän kuin jatkuva pakkanen. Eli rupeaa maan pohjoisosissakin paikat rapistumaan ennen näkemättömään tahtiin.
TM Rakennusmaailma. Unelmatalo paljastui sädesienen lahottamaksi.Hyvä piti olla.Eikä tapaus ainoa.