utelias neito pyysi 29.6.2008 klo 15.03 vertaiskokemuksia mielikuvitusmaailmasata:
heippa! Ajattelin esittää tänne kysymyksen, koska täällä varmasti pyörii psykologiasta ja siis ihmisen mielestä kiinnostuneita ihmisiä :) Olisiko kellään kertoa seuraavasta ilmiöstä mitään?
eli Onko täällä kenelläkään kokemusta "mielikuvitusmaailmasta"?
Tarkoitan tällä ilmiötä, että lapsesta asti "kuvittelee" päässään toisen todellisuuden... Taitaa kuulostaa vähän skitsolta, olen kuitenkin ihan tosissani kysymykseni kanssa. Ilmiö saattaa kuulostaa rajummalta mitä se todellisuudessa on.
Meinaan vaan, että itselläni on ollut aivan lapsesta asti semmoinen mielikuvitusmaailma jossa elää tavallisia perheitä ja ihmisiä, joiden tekemisiä ja toimintaa seuraan kuin elokuvaa. Tämä tapahtuu esim. nukkumaan mennessäni. Eläydyn heidän tunteisiinsa jne.
Tukiaema.net sivustolta löysin yhden tekstin samasta aiheesta. Siellä joku myös etsi kohtalotovereita.
Olen sen verran utelias ja miettinyt kyseistä ilmiötä jo teinistä saakka, että olisi kiva löytää ihan tieteellistä selitystä ilmiölle. Mistä johtuu, miksi ei kaikilla, voiko enteillä jotain tulevaa skitsofreniaa tms?
Niin ja olen ihan perusterve 24-vuotias nainen joka opiskelee, käyt osa-aikatöissä, harrastaa liikuntaa ja viettää muutenkin turvallisen tavallista elämää.
Kertokaa tietonne ja kiitos jo etukäteen vastauksista :)
http://keskustelu.suomi24.fi/terveys_show.fcgi?category=97&conference=4500000000000034&posting=22000000036203620
heippa! Ajattelin esittää tänne kysymyksen, koska täällä varmasti pyörii psykologiasta ja siis ihmisen mielestä kiinnostuneita ihmisiä :) Olisiko kellään kertoa seuraavasta ilmiöstä mitään?
eli Onko täällä kenelläkään kokemusta "mielikuvitusmaailmasta"?
Tarkoitan tällä ilmiötä, että lapsesta asti "kuvittelee" päässään toisen todellisuuden... Taitaa kuulostaa vähän skitsolta, olen kuitenkin ihan tosissani kysymykseni kanssa. Ilmiö saattaa kuulostaa rajummalta mitä se todellisuudessa on.
Meinaan vaan, että itselläni on ollut aivan lapsesta asti semmoinen mielikuvitusmaailma jossa elää tavallisia perheitä ja ihmisiä, joiden tekemisiä ja toimintaa seuraan kuin elokuvaa. Tämä tapahtuu esim. nukkumaan mennessäni. Eläydyn heidän tunteisiinsa jne.
Tukiaema.net sivustolta löysin yhden tekstin samasta aiheesta. Siellä joku myös etsi kohtalotovereita.
Olen sen verran utelias ja miettinyt kyseistä ilmiötä jo teinistä saakka, että olisi kiva löytää ihan tieteellistä selitystä ilmiölle. Mistä johtuu, miksi ei kaikilla, voiko enteillä jotain tulevaa skitsofreniaa tms?
Niin ja olen ihan perusterve 24-vuotias nainen joka opiskelee, käyt osa-aikatöissä, harrastaa liikuntaa ja viettää muutenkin turvallisen tavallista elämää.
Kertokaa tietonne ja kiitos jo etukäteen vastauksista :)
http://keskustelu.suomi24.fi/terveys_show.fcgi?category=97&conference=4500000000000034&posting=22000000036203620
Vastaukset 13
Vanhimmat
kyky mielikuvitella. Yks varsinaisen autismin merkeistä.
Miksi autistinen ei ole kontaktissa?
Siksikö, että hän on tylsyyden vallassa?
Kaikki todellinen kokemus kertoo aivan muuta:
http://www.aspalsta.net/viewtopic.php?t=211&sid=4c92e6caaa1aff98c9af07d397d201b6
http://assijorinat.blogspot.com/
http://keskustelu.suomi24.fi/terveys_show.fcgi?category=97&conference=4500000000001302&posting=22000000033101267
Oletko itse kenties autisti?
Assilla on mielikuvitusmaailma, mutta hän ei puhu siitä rangaistuksen pelosta. Siksi jopa monet lääkärit luulevat, että se puuttuu asseilta.
Jos assi uskoutuu ja kertoo mielikuvitusmaailmastaan, silloin hänet diagnosoidaan kätevästi sitsofrenikoksi ja syötetään psyykelääkkeitä, jotka tuhoavat värikkään mielikuvitusmaailman ja saavat elämästä tylsän.
= Assi - kokemuksen karhealla rintaäänellä=
Lähde:
*) Let your creativity soar s. 24 Scientific American Mind no 3 2008
http://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=1394
Heillähän mielikuvitus ravaa. Minä yritän vääntää ensimmäistä puolifiktiotani, mutta se on vaikeaa, kun osaan vain tarkkailla ja raportoida, en kuvitella. Kuvailen siis tuntemiani henkilöitä, ja muutan heitä hiukan. Joudun vielä varmaan syytteeseen heidän 'kunniansa' loukkaamisesta!
Monet kirjailijat kertovat olleensa lapsesta asti mielikuvitusmaailmoissaan. Se on lahja, jota kannattaa käyttää.
Monilla asseilla on kuten pojallani useita. Parhaiten hän viihtyy "yksinään" mielikuvitusystäviensä seurassa.
Yksin olen enimmäkseen. Olen jo keski-ikäinen. Pidän yksinolosta, mutta tarvitsen päivittäisen juttelutuokion. Yleensä se olen minä, joka puhuu (luennoi), paitsi, että olen vähitellen alkanut oppia kuuntelemaan toisiakin.
ainakin ollut jonkunlaista mielikuvituselämää, tosin en mitään mielikuvitusperheiden elämää seuraile, mutta kuvittelin ennen itseni toisenlaisiin elämiin ja seikkailuihin, varsinkin ennen nukkumaan menoa. Se oli todella rentouttavaa ja ilman kuvittelua oli vaikea nukahtaa.
Täällä mielikuvitus on koettu positiiviseksi asiaksi. Mutta onko siitä todellakaan haittaa?
jonka tuokset näkyvät edelleen:
http://www.wired.com/science/discoveries/multimedia/2008/07/gallery_ligo
Paras ystävättäreni, joka mm. neuvoi minua ignoroimaan trolliviestit, on osoittanut olevansa hyvin fiksu muullakin tavalla. Hän vakuutti minut myös siitä, että vilkas mielikuvitusmaailma voi rikastaa elämää huimasti. Jos on sellainen assi, jolla on vilkas mielikuvitus, sen avulla voi melkeinpä elää sellaista elämää, jossa AS:n haitat ovat olemattomat - ja hyvät puolet kukoistavat!
Joku voi ja saa sanoa, että sellainen elämä ei ole oikeaa. Mutta assin ei ainakaan kannata harhautua elämään väärää, väkinäistä ja teeskenneltyä elämää. Sellaista assille olisi esim. vääntäytyminen elämään ns. normaalien ihmisten ahtaan normimuotin mukaisesti. Vain assin erilaisen aivotoiminnan mukainen elämä voi olla assille aitoa ja teeskentelemätöntä elämää.
Itsensä löytäminen on tärkeintä. Mielikuvituksen siivin todellista itseään voi löytää hämmästyttävän paljon. Itsensä löytänyt ihminen, kuten minä, on uskottava, vapautunut ja onnellinen. :-)
Taidat olla taivaanrannan maalari. Ja lisäksi sinulla on paljon ystäviä eli et ole aito As. Tyypillinen Asperger viihtyy yksikseen eikä kaipaa muiden jatkuvia ylistyksiä egonsa tueksi. Aito As-henkilö tulee toimeen itsensä kanssa, eikä aidon Assin tarvitse hakea joka puolelta "voimauttavaa" kontaktia muihin ihmisiin. Kyllä Aito AS pärjää ihan kivasti ilman toisia ihmisiäkin, koska Aidolla Assilla on kyky tulla toimeen itsekseenkin.