Aarniometsien hakkuut

Etsin ja löysinkin kirjastostani sen vanhan matkakertomuksen Malayasta vuodelta 1886, jossa kirjoittaja Henry O. Forbes varoittaa metsähakkuiden aiheuttamista tuhoista. Jo silloin kaadettiin laajoja aloja riisiviljelyksen tieltä ja hän varoitta, että vaikka pellot jätetään uupumisen jälkeen siksi, vähempiarvoinen puusto ja alang-alang-heinä valtaa alan.

Mitä on sen jälkeen muuttunut? Ei mitää, lisää vain kaadetaan kasvavalla vauhdilla. Kuvaava tilanteelle on k.o. maiden edustajan tokaisu "älkä ostakaa näitä tuoteita, sillä te suojelette metsiemme".

Mutta Suomessakin ovat huonekalukaupat pullollaan "jalopuisia" kaluja, jotka muka ovat kestävän metsäviljelyksen tuoteita. Niinpä, ensin aarniometsät muutetaan rahaksi ja siten istutetaan yhtä puulaija ja väitetään, että se korvaa entiset.
15866
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

Mitä oikein ajat takaa? Mitä sitten jos hakkaavat, maailma on sellanen. mistä pitäisi muka puutarhatuolit ostaa? Hakataan kotimaassakin, tekevät täällä puusta paperia ja mitä sitten? Meidän yhteiskunta nojaa talouskasvuun, siltikin tulee aina näitä lamakausia, mitä tästä tulisi jos säästelemään ruvettais. Kysyn vaan.

Äänestä
  • ... että lopumattoman kasvun raja on saavutettu. Siinä ei nyt autaa jankuttamaan, että kasvu ja kasvu.

    Se on loppu nyt.

    Jos et usko, palataan kymmenen vuoden päässä aiheeseen ja muistellaan näitä aikoja, jolloin jotkut vielä vänkäisivät vastaan.

    Äänestä

  • ulkomaalainen kirjoitti:

    ... että lopumattoman kasvun raja on saavutettu. Siinä ei nyt autaa jankuttamaan, että kasvu ja kasvu.

    Se on loppu nyt.

    Jos et usko, palataan kymmenen vuoden päässä aiheeseen ja muistellaan näitä aikoja, jolloin jotkut vielä vänkäisivät vastaan.

    Maailma pyörii jatkuvan kasvun avulla.Ei kukaan taaksepäin kivikauteen palaa.

    Äänestä

  • On niin että kirjoitti:

    Maailma pyörii jatkuvan kasvun avulla.Ei kukaan taaksepäin kivikauteen palaa.

    Jatkuva talouskasvu on ekonomistien uskonto. Kasvulle on jo monin paikoin tullut rajat vastaan. Se näkyy tuotannon siirtymisenä korvaaviin raaka-aineisiin tai maantieteelisesti sellaisille alueille joilla kasvun rajaa ei ole vielä saavutettu.

    Meillä on kaksi vaihtoehtoa, joko tiedostaa jatkuvan kasvun ongelma nyt, jolloin ihminen voi sopeutua tilanteeseen hyvissä ajoin tai sitten odottaa että voimakkaasti kohoneiden raaka-aineiden hinta hoitaa sopeutumisen. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa tulee esiintymään sellaisia ongelmia, joiden takia se ei ole hyvä ratkaisu.

    Äänestä

  • ulkomaalainen kirjoitti:

    ... että lopumattoman kasvun raja on saavutettu. Siinä ei nyt autaa jankuttamaan, että kasvu ja kasvu.

    Se on loppu nyt.

    Jos et usko, palataan kymmenen vuoden päässä aiheeseen ja muistellaan näitä aikoja, jolloin jotkut vielä vänkäisivät vastaan.

    Suomalainen metsä ainakin kasvaa saman verran kuin sitä hakataankin, eli kannattaisi ne kalusteet tehdä kotimaisesta puusta. Siinä ei mitään kasvun rajoja ylitetä.

    Äänestä

  • puuta kirjoitti:

    Suomalainen metsä ainakin kasvaa saman verran kuin sitä hakataankin, eli kannattaisi ne kalusteet tehdä kotimaisesta puusta. Siinä ei mitään kasvun rajoja ylitetä.

    Kuka nyt jotain koivukalusteita ottaisi pihallensa vääntyilemään, niitä saisi olla jatkuvasti maalailemassa, höh. Kyllä pihakalusteiden pitää olla kovapuuta tropiikista, mielummin kunnon aarniometsästä otettua, jotta kestävät pihalla.

    Äänestä

  • ulkomaalainen kirjoitti:

    ... että lopumattoman kasvun raja on saavutettu. Siinä ei nyt autaa jankuttamaan, että kasvu ja kasvu.

    Se on loppu nyt.

    Jos et usko, palataan kymmenen vuoden päässä aiheeseen ja muistellaan näitä aikoja, jolloin jotkut vielä vänkäisivät vastaan.

    vauhtiin. Nyt vasta on nuo suuret aasian maat päässeet mukaan tähän talouskasvuun, se on nyt niiden aika kasvaa kunnolla ja mekin saamme myötäelää niiden kasvun aikaa.

    Äänestä

  • ei kasva kovapuuta kirjoitti:

    Kuka nyt jotain koivukalusteita ottaisi pihallensa vääntyilemään, niitä saisi olla jatkuvasti maalailemassa, höh. Kyllä pihakalusteiden pitää olla kovapuuta tropiikista, mielummin kunnon aarniometsästä otettua, jotta kestävät pihalla.

    Kovapuukalusteetkin vaativat vuosittaista öljyämistä, jotta ne olisivat pitkäikäisiä. Yhtä tärkeää on talvisäilytyspaikka. Niitä ei voi jättää ulos talveksi mutta ei kannata myöskään tuoda hyvin kuivaan ja lämpiään sisätilaan. Puu elää kosteuden vaihdellessa ja vääntyilee siksi. Vääntyilemistä ehkäistään valmistamalla huonekalu käyttötilan kosteuden mukaisesta puutavarasta. Lisäksi syysuunnalla voidaan vaikuttaa vääntyilyyn. Maalaamalla tai ölyämällä ei vääntyilyyn voida vaikuttaa muutoin kun estetään sadeveden imeytyminen puuhun.

    Kestävä puutarhakaluste saadaan myös männyn tai lehtikuusen sydänpuusta. Lämpökäsittelylläkin voidaan vaikuttaa puun lahon ja sään kestävyteen, joten lämpökäsiteltykin kotimainen puu on hyvä vaihtoehto puutarhakalusteeksi.

    Jos puutarhakaluste ei ole suoraan auringonpaisteessa ja sadeveden armoilla, niin normaali havupuukalustekin on kestävä.

    Äänestä

Kun luin näitä teidän kirjoituksia, tulin tähän tulokseen....

Äänestä
  • hömpötykset, tuosta maailmanparannuksesta. Katopa kun me ei mokomista niin välitetä. kerran täällä vain eletään.

    Äänestä

  • teillä on nuo omat kirjoitti:

    hömpötykset, tuosta maailmanparannuksesta. Katopa kun me ei mokomista niin välitetä. kerran täällä vain eletään.

    Kyllä teilläkin omatunto jossain vaiheessa alkaa kolkuttaa.

    Äänestä

sitä paska paperia jos puita ei kaadeta

Äänestä
  • ..että kuitupuu ja troopisten sademetsien järeät puut ja niiden ekosysteemi ovat eri asia.

    Äänestä

  • ulkomaalainen kirjoitti:

    ..että kuitupuu ja troopisten sademetsien järeät puut ja niiden ekosysteemi ovat eri asia.

    myös lapset, ei kannata jokaiseen älyvapaaseen viestiin vastata.

    Kutakuinkin 80 % tämänkin palstan teksteistä on alle 14 vuotiaiden älyvapaita töherryksiä - sen kun muistaa niin helpottaa...

    Äänestä

Ihmiset on idiootteja jotka ei ajattele muuta kuin omaa napaa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


ulkomaalainen kirjoitti:

Etsin ja löysinkin kirjastostani sen vanhan matkakertomuksen Malayasta vuodelta 1886, jossa kirjoittaja Henry O. Forbes varoittaa metsähakkuiden aiheuttamista tuhoista. Jo silloin kaadettiin laajoja aloja riisiviljelyksen tieltä ja hän varoitta, että vaikka pellot jätetään uupumisen jälkeen siksi, vähempiarvoinen puusto ja alang-alang-heinä valtaa alan.

Mitä on sen jälkeen muuttunut? Ei mitää, lisää vain kaadetaan kasvavalla vauhdilla. Kuvaava tilanteelle on k.o. maiden edustajan tokaisu "älkä ostakaa näitä tuoteita, sillä te suojelette metsiemme".

Mutta Suomessakin ovat huonekalukaupat pullollaan "jalopuisia" kaluja, jotka muka ovat kestävän metsäviljelyksen tuoteita. Niinpä, ensin aarniometsät muutetaan rahaksi ja siten istutetaan yhtä puulaija ja väitetään, että se korvaa entiset.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu