Minä en tahdo, että elämääni pitkitetään tarpeettomasti, joten laadin kattavan hoitotahdon. Sairastan Parkisonia ja realiteettihan on se, että siitä ei parannuta vaan mennään vain huonompaan päin. Kun tulee se aika, että on päätettävä kannataako enää hoitaa vai annetaanko mennä, toivon että minun annetaan mennä. Läheisilleni olen sanonut, että hoitotahtoa on noudatettava, se on sitova.
Olen läheltä seurannut mummoni kitumista letkuissa ja jo silloin päätin, että minä en halua sellaista kärsimystä läheisilleni. Miksipä pitkittää kärsimystä.
Olen läheltä seurannut mummoni kitumista letkuissa ja jo silloin päätin, että minä en halua sellaista kärsimystä läheisilleni. Miksipä pitkittää kärsimystä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.