Alzheimerin tauti oli tuntematon tauti 100 vuotta sitten

niin, varmasti dieetti ja lihavuus vaikuttavat taudin yleistymiseen, mutta otahan katsantokannassasi huomioon, että ihmiset elävät nykyään paljon vanhemmiksi kuin 100-vuotta sitten.
ja voihan olla, että tautia sen esiintyessä pidettiin vain vanhuuden höperyytenä tai sitä hävettiin ja kammoksuttiin niin paljon, että kellekkään perheen ulkopuoliselle ei siitä kerrottu.

Älytön määrä tauteja on saanut nimen sadassa vuodessa, muttei se niistä uusia tee. Tieto lisääntyy koko ajan, miten lie sen tuskan kanssa...

Ennen kuoltiin rintatautiin, kun oli vika keuhkoissa tai sydämessä. Sisäelinten vaivoja ei osattu sen kummemmin eritellä, mahassa oli sairaus ja piste.
Kaikki persoonallisuusmuutokset menivät mielitaudin piikkiin ja potilaat pistettiin piiloon lukkojen taakse, siellä ne olivat dementikot samassa seassa ilman erillisiä diagnooseja. Huonolla hoidolla kuolivat äkkiä, nykyään jäävät juuttaat omaisten riesaksi vuosikausiksi!

tautia kutsuttiin vanhuuden höperöinniksi.
Vanhus ja hiukan nuorempikin muuttui lapseksi, muistamattomaksi ja oikukkaaksi jälleen...
Sanottiin vielä, että vanhalle saa nauraa mut ei vammaiselle. Eli vanhuuden höperön toilauksille saa/sai nauraa.

Tämän sama väite on esitetty ennenkin ja selitys on varsin yksinkertainen: koko tauti on keksitty vasta joskus viime vuosisadalla, vai oliko se edellisen lopulla. Voisit joutessasi vaikka ottaa selvää henkilöstä nimeltä Alois Alzheimer, oli muistaakseni itävaltalainen.
Tieto uudesta taudista kulki ennen nettiä vielä aika hitaasti, ja se tuli tutuksi lääkäreille vielä paljon myöhemmin. Siksi sitä ei aikaisemmin voinut olla olemassa, vaikka toki oireita on havaittu jo ennen sitä.