Patriarkka hyväksyi Paavin
Ravennassa
13575
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Olen täsmälleen samaa mieltä Bartolomeuksen kanssa. Paavi ei myöskään ensiimmäisellä vuosituhannella ollut erehtymätön muiden mielestä. Voisin tunnustaa paavin oikein mielelläni kirkon "pääjohtajaksi" ja ykseyden symboliksi, mutta tämä ei ilmeisesti katolisille riitä? Vain ehdoton ylivalta muihin nähden kelpaa?
Olisi suuri voitto kristinuskolle, jos itä ja länsi löytäisivät ehtoollisyhteyden. se varmaan merkitsisi voittoa myös protestantismin harhaopista.
Toivon, että jokin ratkaisu paavin asemaan löytyy. Eikö paaville voitaisi antaa jonkinlainen "veto-oikeus", jolla hän voisi estää jonkin päätöksen tulevan voimaan. Ekumeeniset kirkolliskokoukset kuitenkin muotoilisivat päätöksen. Silloinhan ortodoksien ei tarvitsisi tuntea itseään voimattomiksi, mutta toisaalta paavilla olisi "viimeinen sana".
kirkossa edelleenkin vain yksi patriarkka vertaistensa joukossa, ei sen enempää, mutta hän on myös ensimmäinen vertaistensa joukossa, jos kirkko on edelleenkin yksi. Koska roomalaiskatolinen haara lähti omille teilleen, Konsatantinopolin patriarkka on ollut jo lähes tuhat vuotta ensimmäisen patriarkan asemassa, mutta kenelläkään heistä ei ole mitään valta-asemaa muihin nähden, eikä sellaista valta-asemaa ole jakautumattoman kirkon opissa edes olemassa.
Kaikenlaiset paavin veto-oikeudet ovat vain roomalaiskatolista oppia, joista Lännen katolisen kirkon on mitä todennäköisimmin luovuttava jos he haluavat palata Apostolisen ja katolisen kirkon helmaan.
Luterialaisten on oikeastaan aivan turha näitä asioita miettiä, eikö heillä ole toki myös omia, heille paljon tärkeämpiäkin asioita kuten lähimmäisten syntien tuomitseminen.
Jeesus tai ensimmäiset kristityt eivät olleet kuulleetkan mistään tuollaisesta "pentarkiateoriasta", mihin viittaat.
Muuten, itsepä sen sanoit: "KonSATANtinopolin patriarkka". Saatanan kätyrihän Mikael Kerullarios oli.
Jeesus ja ensimmäiset kristityt eivät olleet kuulleetkaan mistään... Elämä ei kuitenkaan pysähtynyt Jeesuksen aikaan, vaan kristinusko ja sen vaikutus kasvoi ja kehittyi. Siksi syntyivät nuo vieläkin toiminnassa olevat vanhat patriarkaatit. Elämä ei pysähtynyt tähänkään, vaan ortodoksisessa kirkossa on uudempiakin patriarkaatteja, joista noiden vanhempien syntyaikaan ei vielä voinut olla mitään tietoa.
Ortodoksinen usko on elämää.
"Voisin tunnustaa paavin oikein mielelläni kirkon 'pääjohtajaksi' ja ykseyden symboliksi"
Mutta sitähän paavi juuri roomalaiskatolisessa kirkossa onkin - kirkon pääjohtaja ja ykseyden tae!
Tuntuu aivan hullulta nuo puheet protoksesta ja johtajasta ja muusta mutta jotka ovat pelkkiä tyhjiä titteleitä, jotka eivät merkitse yhtään mitään.
Mikä ihmeen pääjohtaja se sellainen on, joka on pelkästään symboli ja keulakuva mutta joka ei saa päättää yhtään mistään mitään?
vaihtoehdot noin vähissä? Siis joko semmoinen pääjohtaja, joka ei saa päättää yhtään mistään mitään tai nykyisen kaltainen absoluuttista monarkia muistuttava paavi ja paavius.
Rivimiehen olisi kiva saada tähänkin kysymykseen asiantuntijan vastaus. Tällä palstalla se tuskin on mahdollista?
Tämähän on vastapa ilo uutinen. Sitten vaan viini lasilla juhlistamaan asiaa.
ortodoksinen kirkko = Moskovan patriarkaatti
KP on vain Istanbulin kirkkoherra. Ei divisioonia.
määrä korvaa laadun? Ortodoksien määrääkin tosin löytyy esim. Romaniasta, Bulgariasta, Serbiasta ja Kreikasta siinä kuin vastaavan kokoisista läntisen Euroopan katolisista maista.
löytyy varmaan Romanian ja Bulgarian ortodokseista... kerjäläisiä ja varkaita Helsingin kaduilla. Serbeistä ei tarvitse sanoa mitään Srebrenican lisäksi, ja venäjä on Suomen ja Viron ikuinen vainolainen. Kreikka on konkurssissa.
Mutta nyt Hollanti-Brasilia!
R.I.P. Johannes
Siivoa suusi, Iivana Julma! Tarkoitan otsikkoasi.
asia, joka kuuluu jakautumattoman apostolisen ja katolisen kirkon perinteeseen. Siinä ei ole mitään ihmeellistä eikä mitään uutta kantaa ole otettu asioihin. Niissä tilaisuuksissa, joissa myös Lännen katolisen kirkon patriarkka on mukana, hänet mainitaan "ensimmäisenä vertaistensa joukossa", hänen asemansa ei ole mitenkään muita patriarkkoja ylempi. Muuten Ortodoksisessa kirkossa Konstantinopolin ekumeninen patriarkka on "ensimmäinen vertaistensa joukossa", sen jälkeen kun Lännen katolinen kirkko on eronnut ja lähtenyt omille teilleen vuonna 1054.
Se että te täällä ihmettelette yleitä käytäntöä, johtuu vain siitä että te ette tunne ollenkaan Kirkon perinnettä ja historiaa.