tai leivinuuniksi?
Nyt menee lämpö harakoille.vaikka lämmittää koko päivän.
Onko mitään tietä saada sitä varaavaksi?
Tiilet ei sitten auta uunissa mitään että sen saa unohtaa.
Voiko muurata palotiloja tai jotain jälkeenpäin?
Nyt menee lämpö harakoille.vaikka lämmittää koko päivän.
Onko mitään tietä saada sitä varaavaksi?
Tiilet ei sitten auta uunissa mitään että sen saa unohtaa.
Voiko muurata palotiloja tai jotain jälkeenpäin?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Hyvä hampaaton mummi!
Hella on hyvä lämmittäjä nopeaan lämmitykseen ja se on eräänlainen kamina. Luovuttaa valurautaisesta kannesta nopeasti lämmön laaja-alaisesti ilmatilaan.
Varauskyky syntyy massan lisäyksellä ja niinkuin sanoitkin niiden vaikutus on kovin rajallinen.
Hella-leivinuuni yhdistelmän kuvittelisi olevan paremman lämmönvaraukseltaan, mutta niissäkin suhtellisen pieni massan lisäys.
Minkäälaisia palokanavia ei jälkikäteen pysty rakentamaan. Mutta tutki nyt kuitenkin josko hellassasi oli ns. kääntöpelti ja tätä kautta kietoa olisi hivenen enempi. Hella-paistiuuniyhdistelmissä kun pitäis olla.
200 litran tynnyri täyteen vettä, se varaa lämmpöä ainakin aamuun saakka.
Vanha konsti tehdä hellasta "varaava" on latoa tiiliskiviä uuniin. Kivet varaavat lämpöä itseensä ja luovuttavat sitä myöhemmin.
Varaavan takan idea perustuu läpmökapasiteettiin = massaan. Kivet uunissa lisäävät tuota massaa samalla kun suoran lämmön määrä vastaavasti pienenee.
Konsti on halpa ja auttaakin jonkin verran. Eihän tuolla tavalla saa uutta varaavaa uunia, mutta lisää varaavuutta kuitenkin.
puúhella uunilla, niin massaa on muistaakseni noin 950 kiloa. Sellainen massa varaa jo jonkin verran.
Muuratut tulisijat-kirjasessa on malleja
Mitenköhän onnistuisi jos latoisi puuhellan päälle tiiliskiviä muutaman varvin, lämpöhän nousisi niihin ja varautuisi ainakin joksikin aikaa, tiedä sitten kestääkö valurauta levy kuinka paljon painoa?
vuolukivisiä tasoja hellan päälle on ostettavissa. Ihan halpoja ne eivät ole mutta ei sitten ilmeisesti mitään keitellä kun levyt on piilossa.
Sulaapi valurauta kivien alta.
Jospa hankkisit mökkiin sähköpatterit, tai muurauttaisit leivinuunin.
Sulle paras vaihtoehto olisi täyttää tiilillä myöskin hellan pesä.
Vesikattilat varaa sitä lämpöä jonkin aikaa ja helppo toteuttaa, lisäksi on lämmintä vettä saatavilla vaikka olisi sähkökatko.
Hellanpesä on tiiliä täynnä ja pysyy lämpimänä vielä seuraavaan päivään asti -30 astetta jos koko päivän tuohostaa puita, mites tuon vesikattilan kanssa, sitähän joutuu lisäämään vähän väliä ja kosteus höyrystyy huoneilmaan.
Lisäkosteus lämmityskaudella ei ole pahitteeksi, kuten tiedämme, huonekosteus voi laskea jopa alle 20%. Vettä joutuu tietysti joskus lisäämään vaikka kansi on kattilassa, kuitenkaan ei se sieltä häviä vielä viikossakaan.
Välillä pidän kattilaa ilman kantta, että saa sitä kosteutta lisää kun ilmankosteusmittari näyttää kuivia lukemia.
Kyllähän se hellan takana oleva muurikin jotain varaa, vieläkin löytyy 37 asteen lukemia vaikka ruoanlaitosta on jo monta tuntia.
Täytyy lähteä parranajoon, otankin siitä kattilasta kuumaa vettä.
Minä lähden HALKAISEMAAN PARTAA, kun muija näkyy ottavan kattilasta lämmintä vettä......!
Vesikattilan veden voi aina käyttää vaikkapa tiskaukseen ja lisätä sitten taas uutta vettä kattilaan. Säästyy lämmin vesijohtovesi.
Vesikattilan voi laittaa vaikkapa tiskipöydälle tai jollekin lämpöä kestävälle alustalle lämpöä antamaan ja laittaa toisen kattilan tulelle.
Kaikki paistettavat ja keitettävät ruuat tulee myös hellalla.
Hellahan ei ole lämmitykseen vaan ruuanlaittoon ja ihan tarkoituksella se laskee läämmöt harakoille. Hellasta saa kuitenkin lämpöä niin kuin tuossa aiempana jo neuvotaan. Suuri vesikattila tai pari hellalle ja liäsksi vaikka jonkunverran tiiliskiviä tai muuta sellaista varaava tavaraa. jos hellassa on uuni, voi sinnkein panna vaikka tiiliä lämpöä varaamaan. Hellasta ei muuraamalla sen varaavampaa vaan silloin täytyy jo muurata aivan uusi tulisija, kuten nyt leivinuuni tai pystyuuni.
Jos puuhellassa on oma vesisäiliö niin senkin voi täyttää hiekalla ja taas tulee lämmönvarausta lisää.
Hae kaupasta hormitiiliä, reikämallisia, lado niitä hellan kannelle n. 6 tiilen kerros, elikkä hellan koosta riippuen tiiliä tulee 150-200 kpl. Laita tiilet lappeelleen, reiät pystyyn. Näin sinulla on varaava takka.
". Laita tiilet lappeelleen, reiät pystyyn. Näin sinulla on varaava takka. "
hah hah haa,,,,,,,,,,,,,niin sinulla on hellalla kivikasa.
Uunin täyttäminen tiilillä on lähinnä hölmöläisten hommia. Muutama lisätiili vaikuttaa massaan olemattomasti-samoin on kannen päälle kasaaminen.
Vesikattila tai vastaavia on tietysti hyvä olla, ettei kansi vääntyile muodottomaksi, mutta jääkylmää vesikattilaa ei kannata laittaa punahehkuiselle levylle!
Tuohon hellan varaavuuteen/lämmöntuottoon on yksi vanha hyvä keino, jota käytettiin helloissa yleisesti jonnekin 60-luvulle ja vieläkin harvakseltaan uusissa tapauksissa, tosin muurarit jotka tämän osaavat-alkaa olla harvassa, kiitos elementtiteollisuuden !
Aikaan jolloin tulisijain piti oikeasti lämmittää, hellat muurattiin aina(usein) liitepattereilla joihin savukaasut pakotettiin, ettei pärekatto syty palamaan kipinöinnistä. No nythän ei tietysti ole palovaaraa, mutta liitepattereilla voidaan helloista ja myös takoista saada ulos huomattavia lämpömääriä lisää.
Varsinkin hellat, joissa on suhteellisen lyhyt kanavisto, menee taivaan tuuliin suurin osa puun energiasta. Hellat pitäisi ehdottomasti voida tehdä liitepatterilla.
Asiassa on 3 perusongelmaa. Pattereita suunnittelevat ja toteuttavat muurarit on haudassa suurin osa..nuorempi polvi ymmärtää patterin suunnilleen energiajuomana. Toinen ongelma on tilanpuute; patteri vaatii jonkun verran tilaa-tietenkin, mutta hyvällä suunnittelulla tilantarve ei nykytalossa ole mikään ongelma. Kolmas ongelma on suunnittelijoitten ja taloteollisuuden ymmärtämättömyys tulisijoista.
Elikkä tässä vastaus hellan luovoutustehon nostamiseen.
Tietenkään se ei auta jo valmiina olevia- vaan vaatisi jonkunlaisia muutostöitä, mutta hellanhan voipi purkaa nopeasti ja mahdollisuuksien mukaan muurauttaa patteria hellan uudestaan.
Miten niin hella ei varaa?
En ihan ymmärrä.
Ainakin muuraamani -1000kg hellat varaavat,koska savu kiertää reilusti kanavissa,ennen alhaalta hormiin menoa.
Hellan sekä leivinuunin teko hyvin toimivaksi on haasteellista.
Aloittajan on- viestiinsä viitaten-ehkä hyvä miettiä vielä lisää hormipellin kanssa toimimista,toki muistaen häkävaaran.
Yleinen oletus sanalle "puuhella" on se valurautainen pesällinen ja uunillinen valurauta hella,joita oli joka mökin nurkassa jokunen vuosikymmen sitten.
Kyse ei ole todellakaan mistään muuratusta hellasta,vaan omilla jaloilla seisovasta valurauta hellasta,jolla painoa lienee 100-150kg.
http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://rajainmaki.files.wordpress.com/2007/05/puuhella-1.jpg&imgrefurl=http://rajainmaki.wordpress.com/2007/05/25/tassa-naita-kaakeleita-nyt-sitten-olisi/&h=515&w=640&sz=90&tbnid=6SMYvm13WP_FFM:&tbnh=75&tbnw=93&prev=/search?q=puuhella&tbm=isch&tbo=u&zoom=1&q=puuhella&usg=__xot3oN5gH7U3-7muiSoRGuzwJfE=&docid=JA8Xn0U_Yf8WUM&hl=fi&sa=X&ei=Pg7KUKPsOYak4AT8wYGQBA&sqi=2&ved=0CDwQ9QEwAQ&dur=503
Pirun pitkä linkki,mutta toimii silti..
Ennen tehdashelloja hellat muurattiin tiilestä paikalla ja lisättiin valurauta kansi ja luukut sun muut. Varma tieto.
Ja toimii vieläkin! Ps. Räbä räbässä