Välirauhansopimuksen 13§:
"13. Suomi sitoutuu yhteistoimintaan Liittoutuneiden Valtojen kanssa sotarikoksista syytettävien henkilöiden pidättämiseksi ja tuomitsemiseksi. "
Tässä ei vaadita, että Suomi tuomitsee Liittoutuneiden Valtojen haluamiin rangaistuksiin. Syytetyt tulee pidättää ja tuomita yhteistyössä mutta tässä ei sanota, että kuka tuomioista viime kädessä päättää. Vai näetkö sinä sen kohdan tässä, Kalle ei sitä saata erottaa.
Ja totuus on kuitenkin, että jos oikeutta kerran käytiin Suomen lakien mukaan niin ei neukuilla sen enempää kuin edes Suomen presidentillä tai hallituksella ole oikeutta puuttua riippumattoman tuomioistuimen toimintaan. Valvontakommisio antaessaan luvan suomalaisten itse hoitaa sotasyyllisyysoikeudenkäynnin omien lakiensa mukaan se yksinteon antoi suomalaisille oikeuden päättää tuomioista. Sillä jos suomalainen oikeuslaitos ei saa päättää tuomiosta niin ei se silloin myöskään toimi Suomen lakien mukaan.
Sotasyyllisyyslaissa ei myöskään mainita mitään poikkeusta tuomioistuimen riippumattomuuteen.
Minkä lain ja pykälän mukaan sotasyyllisyysoikeus ei tarvinnut noudattaa riippumattomuuspykälää - lainaus lakitekstistä sekä mahdollinen linkki, kiitos?
Vai katsotko riippumattoman tuomioistuimen toimintaan kuuluvan antaa ulkopuolisten vaikuttaa päätöksiinsä?
Huomio vielä, että jos tuomioistuimen katsotaan olevan riippumaton niin ei edes oman maan hallitus tai presidentti saa pystyä vaikkuttamaan sen päätöksiin.
/Kalle, joka antaa kommunistien järjen valon valaista heidän polkunsa Arkadianmäelle ja siksi ei ihmettelekään vaikkei yksikään ehdokas kommunistien listoilta löytänyt perille - ei Arkadianmäkeä ole helppo pimeässä lyötää
"13. Suomi sitoutuu yhteistoimintaan Liittoutuneiden Valtojen kanssa sotarikoksista syytettävien henkilöiden pidättämiseksi ja tuomitsemiseksi. "
Tässä ei vaadita, että Suomi tuomitsee Liittoutuneiden Valtojen haluamiin rangaistuksiin. Syytetyt tulee pidättää ja tuomita yhteistyössä mutta tässä ei sanota, että kuka tuomioista viime kädessä päättää. Vai näetkö sinä sen kohdan tässä, Kalle ei sitä saata erottaa.
Ja totuus on kuitenkin, että jos oikeutta kerran käytiin Suomen lakien mukaan niin ei neukuilla sen enempää kuin edes Suomen presidentillä tai hallituksella ole oikeutta puuttua riippumattoman tuomioistuimen toimintaan. Valvontakommisio antaessaan luvan suomalaisten itse hoitaa sotasyyllisyysoikeudenkäynnin omien lakiensa mukaan se yksinteon antoi suomalaisille oikeuden päättää tuomioista. Sillä jos suomalainen oikeuslaitos ei saa päättää tuomiosta niin ei se silloin myöskään toimi Suomen lakien mukaan.
Sotasyyllisyyslaissa ei myöskään mainita mitään poikkeusta tuomioistuimen riippumattomuuteen.
Minkä lain ja pykälän mukaan sotasyyllisyysoikeus ei tarvinnut noudattaa riippumattomuuspykälää - lainaus lakitekstistä sekä mahdollinen linkki, kiitos?
Vai katsotko riippumattoman tuomioistuimen toimintaan kuuluvan antaa ulkopuolisten vaikuttaa päätöksiinsä?
Huomio vielä, että jos tuomioistuimen katsotaan olevan riippumaton niin ei edes oman maan hallitus tai presidentti saa pystyä vaikkuttamaan sen päätöksiin.
/Kalle, joka antaa kommunistien järjen valon valaista heidän polkunsa Arkadianmäelle ja siksi ei ihmettelekään vaikkei yksikään ehdokas kommunistien listoilta löytänyt perille - ei Arkadianmäkeä ole helppo pimeässä lyötää
Vastaukset 4
Vanhimmat
”Välirauhansopimuksen 13§:
"13. Suomi sitoutuu yhteistoimintaan Liittoutuneiden Valtojen kanssa sotarikoksista syytettävien henkilöiden pidättämiseksi ja tuomitsemiseksi. "
Tässä ei vaadita, että Suomi tuomitsee Liittoutuneiden Valtojen haluamiin rangaistuksiin. Syytetyt tulee pidättää ja tuomita yhteistyössä mutta tässä ei sanota, että kuka tuomioista viime kädessä päättää. Vai näetkö sinä sen kohdan tässä, Kalle ei sitä saata erottaa. ”
Välirauhansopimuksen kiistatta hankalin artikla oli juuri 13. artikla. Heti alkuun etenkään suomalaisella osapuolella ei ollut selvyyttä siitä, että koskiko artikla myös sotasyyllisiksi arveltua poliittista johtoa. Eikä se ollut selvää kaikille valvontakomissionkaan nokkamiehille. Esimerkiksi Pavel Orlov totesi jollekin jenkkilehdelle, en muista mille, että artikla koskee vain henkilöitä joita syytetään määrätyistä sotarikoksista, kuten tapoista, kidutuksista tai väkivaltaisuuksista vankileireillä jne. No, hänkin tarkensi näkemyksiään myöhemmin. Eikä ongelma ollut pelkästään Suomen kohdalla, vaan vastaavia suhtautumisongelmia oli muuallakin, ei vähiten liittoutuneilla Saksassa. Siksi liittoutuneet tekivät 1945 Lontoossa sopimuksen, jossa määriteltiin mitä sotarikos ja rikos rauhaa vastaan tarkoittaa. Jälkimäiseen sovellettiin Suomen sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä tuomioineen. Tällä sopimuksella siis annettiin ”työkaluja” soveltaa välirauhansopimusta.
”Ja totuus on kuitenkin, että jos oikeutta kerran käytiin Suomen lakien mukaan niin ei neukuilla sen enempää kuin edes Suomen presidentillä tai hallituksella ole oikeutta puuttua riippumattoman tuomioistuimen toimintaan. Valvontakommisio antaessaan luvan suomalaisten itse hoitaa sotasyyllisyysoikeudenkäynnin omien lakiensa mukaan se yksinteon antoi suomalaisille oikeuden päättää tuomioista. Sillä jos suomalainen oikeuslaitos ei saa päättää tuomiosta niin ei se silloin myöskään toimi Suomen lakien mukaan. ”
Täytyy muistaa, että vallalla oli poikkeusolot: Suomi oli juuri hävinnyt sodan ja voimassa oli välirauhansopimus ja maassa oli liittoutuneiden valvontakomissio. Mutta näissäkin oloissa sotasyyllisyys-prosessi vietiin läpi Suomen oikeusjärjestystä noudattaen ja sisäisenä asiana. Siitä on selkeänä osoituksena tuomioiden vähäisyys, sanoisko kotimaisella tasolla mentiin. Tämä oli toisaalta Neuvostoliiton valvontakomissiossa noudattaman yleisen linjan mukaista. Se ajoi Suomea pehmein ottein, verrattuna siihen miten muissa natsien liittolaismaissa toimittiin - kuolemantuomioita jaettiin satoja, rauhanajan yhteiskuntaan. Siitä oli totta kai Neuvostoliitollekin niin kaupallista kuin poliittistakin etua.
Aina voidaan tietysti spekuloida, kuten sinä, ja kysyä, eikö valvontakomission toimet kyseenalaistaneet esim. Suomen riippumatonta oikeuslaitosta. Mutta ensinnäkin valvontakomissio enemmänkin ohjasi ja loi Lontoon sopimuksenkin pohjalta rajoja sotasyyllisyys-prosessille ja etenkin oikeuslaitokselle toimia kuin painosti ja saneli. Jos ajattelee esimerkiksi sitä prosessia, jolla sotasyyllisyyslaki syntyi, ei ensimmäiseksi tule mieleen lainsäädäntöprosessi sodan hävinneessä maassa. Tätä kuvaa se, että korkein oikeus totesi, ettei välirauhansopimuksen 13. artikla velvoittanut säätämään taannehtivaa sotasyyllisyyslakia. Ja eduskunnan perustuslakivaliokuntakin urputti ja hyväksyi lain säätämisen melkoisen venkoilun jälkeen äänin 10-8. Sotasyyllisyyslaki meni läpi eduskunnan kolmannessa käsittelyssä äänin 129-11. Sopii siis kysyä, missä muussa natsien liittolaismaassa oikeus- ja parlamenttilaitos itse päätti sotasyyllisyyslaistaan?
"Täytyy muistaa, että vallalla oli poikkeusolot: Suomi oli juuri hävinnyt sodan ja voimassa oli välirauhansopimus ja maassa oli liittoutuneiden valvontakomissio. Mutta näissäkin oloissa sotasyyllisyys-prosessi vietiin läpi Suomen oikeusjärjestystä noudattaen ja sisäisenä asiana. "
Jos kerran neukkula on puuttunut sotasyyllisoikeudenkäynnin tuomioihin niin oikeutta EI ole käyty Suomen lakien mukaan. Tästä asiasta ei ole pienintäkään epäilystä - Suomen lakien mukaan tuomioistuimet ovat riippumattamia ja eivät näin ollen keskustele päätöksistään ulkopuolisten kanssa.
"Aina voidaan tietysti spekuloida, kuten sinä, ja kysyä, eikö valvontakomission toimet kyseenalaistaneet esim. Suomen riippumatonta oikeuslaitosta. Mutta ensinnäkin valvontakomissio enemmänkin ohjasi ja loi Lontoon sopimuksenkin pohjalta rajoja sotasyyllisyys-prosessille ja etenkin oikeuslaitokselle toimia kuin painosti ja saneli. "
Ei tarvitse spekuloida - jos tuomioistuin ei ole toiminut Suomen Hallitusmuodon edellyttämällä tavalla vaan on tuomioista päättäessään ottanut keskusteluun myös ulkovaltojen mielipiteet niin silloin tuomioistuimen päätökset eivät voi olla lainvoimaisia - niistähän on päättänyt lainvastaisesti toiminut tuomioistuin. Tämä asia on myös päivän selvä - lainvastaisesti toimivan tuomioistuimen päätökset eivät voi saada lainvoimaa.
Jos voidaan kiistatta todistaa toteen, että tuomioistuin on tuomioista päättäessään ottanut huomioon valvontakomission toivomuksia niin tuomioistuin ei ole täyttänyt riippumattomuusvaatimusta ja näin tuomioit pitää perua lainvastaisesti annettuina - ja laki, jota vastaan on rikottu, on siis Suomen perustuslaki.
Tässä jokin aikaa sitten sotasyyllisyystuomiot yritettiin purkaa perustellen säädetyn lain lainvastaisuutta mutta Suomesa on todellakin mahdollista säätää laillisesti taannehtiva laki. Mutta nyt voitaisiin valittaa sotasyyllisyystuomioista oikeuskanslerille perustellen päästöksen lainvastaisuutta tuomioistuimen puutteellisella riippumattomuudella sen ottaessa huomioon valvontakomission mielipiteet sopivista tuomioista. Tai oikeastaan riittää, että valvontakomission mielipiteestä on keskusteltu tuomioista päätettäessä.
Ehkä toveri "PappaManninen" tai joku muu voi pistää valituksen vetämään. Jos todisteita on, että valvontakomission mielipiteistä on keskusteltu tuomioista päätettäessä niin asia on sillä selvä ja tuomiot perutaan laittomina.
Tästä asiasta ei kannata paljon tämän enempää keskustella - asia on päivän selvä. Jos todistettavasti valvontakomissiota on kuultu tuomioista päätettäessä niin tuomiot ovat laittomat ja ne pitää välittömästi purkaa.
Kuka ehtii ensimmäisenä tekemään valituksen oikeuskanslerille??
/Kalle, joka antaa kommunistien järjen valon valaista heidän polkunsa Arkadianmäelle ja siksi ei ihmettelekään vaikkei yksikään ehdokas kommunistien listoilta löytänyt perille - ei Arkadianmäkeä ole helppo pimeässä lyötää
hauskan lehden
Antikapitalisti
http://www.sosialistiliitto.org/index.php?option=com_content&task=category§ionid=8&id=18&Itemid=105
Olipa vitun terävä vastaus - vaan ei liity keskusteltavaan aiheeseen mitenkään.
/Kalle, joka huuli pyöreänä ihailee punikkien kykyä pysyä kussakin viestiketjussa käsiteltävässä aiheessa