Parkinsonin taudin aiheuttaja on hämärän peitossa
edelleen,vaikka sitä on etsitty jo yli sadan vuoden
ajan tutkimuksissa ympäri maailmaa.Eräät kemikaalit
voivat aiheuttaa Parkinsonismin nopeastikin,samoin
lääkkeet.Perinnöllisyyskin on syypäänä.Iskut pään
alueelle(Muhammed Ali)kuuluvat myös tähän kategori-
aan.Normaali vanheneminen,mutta vasta yli seitsemän
kymppisenä,tuo oireita esiin.Mutta,miksi minulle
oireta alkoi ilmaantua alle viisikymppisenä?Väis-
tämättä tulee mieleen päähän kohdistuneet voimak-
kaat iskut.Noin 8.vuotiaana suksilla päin puuta,
taju kankaalla,päänsärkyä pari viikkoa.Huimasi mon
ta päivää ja silmissä senkun valopalloja pyöriske-
li.Muistan vieläkin.Seuraava tälli tuli sitten kym
menkunta vuotta myöhemmin,kevytmoottoripyörällä
ulos tieltä,olkapää ja ohimo edellä sammaloitunee-
seen kiveen päin,taju kateissa varmaan kymmenisen
minuuttia.Taas päänsärkyä pari viikkoa,oikea käsi
lisäksi kantositeessä.Suojalasien paksu sanka suo
jasi ohimoa senverran ettei henki paennut.Houree-
seen saakka noussut kuumekin podettiin 14-15 vuo-
tiaana.Sitten vielä ensimmäisen hirvenkaadon aiheu
ttama suunnaton jännitystila.Tähtäyksen sekä aseen
laukaisun muistan,senjälkeen ainakin parin minuu-
tin musta-aukko.Mahtoi olla jonkinmoiset verenpai-
neet!Tupakoinut en ole muutamaa sätkää sekä pakol-
lista passivista työpaikkatupakointia lukuunotta-
matta.Vahinko,varmaan ei oltaisi ainakaan tässä
tilanteessa.Uuusimmista tutkimustuloksista olen
lukenut senverran että kahvinjuonti ja kolmivuoro-
työ suojaisivat Parkinsonilta.Kolmivuorotyötä tein
39 vuotta ja kahvia on tullut nautittua varmaan
yli 10.000 litraa elämäni aikana.Nämä pari viime-
mainittua eivät ainakaan minua pelastaneet.Näin-
ollen uskonkin päähän kohdistuneitten iskujen ol-
leen prosessin liikkeellepannut voima,sukurasitus-
takaan kun ei tietääkseni ole!
edelleen,vaikka sitä on etsitty jo yli sadan vuoden
ajan tutkimuksissa ympäri maailmaa.Eräät kemikaalit
voivat aiheuttaa Parkinsonismin nopeastikin,samoin
lääkkeet.Perinnöllisyyskin on syypäänä.Iskut pään
alueelle(Muhammed Ali)kuuluvat myös tähän kategori-
aan.Normaali vanheneminen,mutta vasta yli seitsemän
kymppisenä,tuo oireita esiin.Mutta,miksi minulle
oireta alkoi ilmaantua alle viisikymppisenä?Väis-
tämättä tulee mieleen päähän kohdistuneet voimak-
kaat iskut.Noin 8.vuotiaana suksilla päin puuta,
taju kankaalla,päänsärkyä pari viikkoa.Huimasi mon
ta päivää ja silmissä senkun valopalloja pyöriske-
li.Muistan vieläkin.Seuraava tälli tuli sitten kym
menkunta vuotta myöhemmin,kevytmoottoripyörällä
ulos tieltä,olkapää ja ohimo edellä sammaloitunee-
seen kiveen päin,taju kateissa varmaan kymmenisen
minuuttia.Taas päänsärkyä pari viikkoa,oikea käsi
lisäksi kantositeessä.Suojalasien paksu sanka suo
jasi ohimoa senverran ettei henki paennut.Houree-
seen saakka noussut kuumekin podettiin 14-15 vuo-
tiaana.Sitten vielä ensimmäisen hirvenkaadon aiheu
ttama suunnaton jännitystila.Tähtäyksen sekä aseen
laukaisun muistan,senjälkeen ainakin parin minuu-
tin musta-aukko.Mahtoi olla jonkinmoiset verenpai-
neet!Tupakoinut en ole muutamaa sätkää sekä pakol-
lista passivista työpaikkatupakointia lukuunotta-
matta.Vahinko,varmaan ei oltaisi ainakaan tässä
tilanteessa.Uuusimmista tutkimustuloksista olen
lukenut senverran että kahvinjuonti ja kolmivuoro-
työ suojaisivat Parkinsonilta.Kolmivuorotyötä tein
39 vuotta ja kahvia on tullut nautittua varmaan
yli 10.000 litraa elämäni aikana.Nämä pari viime-
mainittua eivät ainakaan minua pelastaneet.Näin-
ollen uskonkin päähän kohdistuneitten iskujen ol-
leen prosessin liikkeellepannut voima,sukurasitus-
takaan kun ei tietääkseni ole!
Vastaukset 2
Vanhimmat
noin 10 vuotiaana ajoin polupyörällä jossa ei ollut jarruja päin puuta. koira kaato minut selälleen olin noin 45vuotta. kumpikin tapaus oli kova isku päähän. 32v oli minulla pikuaivo infarti.
47v sairastuin parkinsonintautiin nyt olen 55v.
Uskon vahvasti että Parkinsonin taudin pohjalla on päähän kohdistuneet iskut ja muut vammat. esim avioverenvuoto, minkä äitini sai -94. pari vuotta sen jälkeen hänellä todettiin Parkinsonin tauti. Nyt hän on jo vuodepotilaana täysin liikuntakyvyttömänä. Kolmisen vuotta siirtyi laitoshoitoon, kun ei pärjännyt enää kotona.
Mitä olen jutellut muiden parkinsonin tautia sairastavien ja heidän omaistensa kanssa, yhteneväistä tämän taudin toteamiselle on, että potilaat ovat sitä aikaisemmin kokeneet päähän kohdistuvia sairauksia tai loukkaantumisia.
Äitini kohdalla sairaus on edennyt hurjaa vauhtia ja on todella surullista katsoa kuinka pirteästä tanssia harrastavasta ihmisestä on tullut ihmisraunio. Hän on vasta 73 vuotias ja on fyysisesti kaksikymmentä vuotta vanhempi.
Ei pysty puhumaan, ei liikkumaan - vaivalloisesti pystyy syömään. Nielu ei meinaa toimia.